sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Jyväskylässä oltiin kartalla


Raikun kanssa startattiin tämän vuoden ekat kisat Jyväskylässä lauantaina. Nyt on siis tavoitteena rakentaa kisarutiinia ja tehdä kunnolla pohjaa tulevalle. Tässä kisassa ehdottomana ykköstavoitteena oli saada Raikulista esille sitä, mitä se on treeniolosuhteissa tutulla maaperällä. Ja tähän osioon olen erittäin tyytyväinen. Viimevuoden puolella viimeisimmät kisat olivat enempi ja vähempi "kujalla ajoa". Treenien ja kisasuoritusten välinen ero oli aika huima. Nyt pyrin keskittymään siihen, että saan sen kunnolla kuulolle jo ennen rataa.

Raiku huusi radalle lähdettäessä, lähdössä odottaessa ja radalla. Innoissaan siis. Se tuntui kuuntelevan ohjausta ja tekevän kunnolla töitä. Kontaktit oli molemmilla radoilla kaikki. Ne meni hyvin. :) Hyvät pysäytyskontaktit saatiin tehtyä. Oli kaikenkaikkiaan hirveän kivaa mennä sen kanssa radalla. Ihan oman hallin vauhtiin ei vielä päästy, mutta se varmuus tulee sitten ajallaan kyllä. Muuten tämä ero ei ehkä näkynyt, mutta mm. A:n Raiku tekee kotona ronskimmin ja varsinkin radan yhteydessä joskus turhankin liitäen yli harjan. Nyt oli maltillista menoa.

TÄSSÄ on linkki ensimmäiseen rataan. Tuloksena Hyl. Toinen rata oli siis nolla ja sujuvampaa menoa kyllä kuin tuolla ekalla. Sijoitus oli neljäs. Siitäpä se lähtee, pikkuhiljaa ylöspäin ;).

Kiitos Anulle matkaseurasta! Mukavassa porukassa on niiiin kivaa reissata. Ja onnea huipusti tuplasta Pinnan kanssa! Raution perheessäkin tuli hienoa jälkeä Inton ja Iisan kanssa. Onnea erityisesti Janin ja Iisan voitosta ja Jaanan ja Inton muuten vain hieeenosta radasta!

Parin viikon päästä on HUpun omat kisat. Sinne uskaltaa nyt laittaa jo vähän enemmän peliin, kun tietää että koiraan voi vielä paremmin luottaa omassa hallissa. Jospa se tuplakin tulisi ennen kesää..... Nyt treenit jatkuvat terävyyden haulla ja perusasioiden hiomisella. Ja niitä kontakteja hinkataan superpalkalla! Paljon on menty muutamassa kuukaudessa eteenpäin, mutta niin paljon on vielä saavuttamatta. Ihan pieniäkin juttuja, mutta hauskaa että sellaisistakin voi tässä vaiheessa olla niin iloinen.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Tammikuussa..

Tammikuussa meidän piti treenata kovasti. Hih. Mut kuis kävi? Ei ihan niin paljoo treenattu, mitä piti. Tein tuossa loppuvuodesta listaa, mitä Raikulle pitäisi opettaa. Ainut asia noista, missä ollaan nyt oikeesti edistytty on noi päällejuoksut. Ne alkaa tosissaan toimia pikkuhiljaa niin kuin pitääkin :) Puomia ollaan treenattu ihan liian vähän. Mut se, mitä ollaan treenattu niin koko ajan parempaan on menty. Vanha itsevarmuus on palautunut hiljalleen. Mähän siis sain otettua puomilla takapakkia kun menin yhdestä läpijuoksusta konahtamaan Raikulle liian kovaa. Herkkä poika se on.. Kontakti-putki erottelua on tehty melko vähän, mutta ne kerrat mitä on tehty on vaikuttanut kuitenkin ihan lupaaville. Vaikeinta tässä on ollut se, että kaikki vanhat konstit ei toimi Raikun kanssa. Saan hieroa aivonystyröitäni kuinka sitä pitää tässäkin opettaa ja palkata, jotta palkkautuu oikein.

Ensi viikonloppuna startataan Jyväskylässä ja aloitetaan tämän vuoden kisakausi. Niin huippua päästä kisoihin! Tällä kertaa mukaan lähtee vain Raiku. Ada on pitänyt agitaukoa nyt pari viikkoa. Meillä on Raikun kans tavoitteena treenata niitä vieraita kisapaikkoja. Tän kevään tavoitteena on pienentää kuilua treeni- ja kisaolosuhteiden välillä.

Huippua, että me on saatu naapurista uusia kavereita. Anna ja Peppi-parson sekä Romeo- sheltti (6kk) ovat meidän uusia lenkki ja muitakin kamuja. Ensimmäisellä lenkillä Romeon kanssa Raiku ei ottanut selvää onko Romeo tyttö vai poika ja käyttäytyi kuin mikäkin lapsiinsekaantuva homo :D Peppi ei ollut mukana juoksujensa takia. Liekkö haissut Romeo niin tytölle :D Toisella kertaa sitten meni jo hyvin ja pojatkin löysi yhteisen sävelen ja leikin hauskuuden. Olispa kiva, jos tulisivat toimeen myöhemminkin. Raikulla ei oikein ole kuin tyttöpuolisia kavereita. Tulee siis kyllä suurimman osan kanssa uroksiakin oikein hyvin toimeen, kunhan eivät ole kukkoilevaa sorttia :D Mun kavereilla ei vaan oikein ole uroksia. Muutaman villakoirapojan kanssa ollaan lenkkeilty ja tulevat huipusti juttuun.

Mutta lisää päivityksiä sitten kun kisat on käyty.

TÄSSÄ vielä loppuun hupinumero. Elli taistelee aktivointiluun kanssa. Tässä vaiheessa melko kesyä käsittelyä, mutta jossain kohdassa oli hyvin, hyvin ärtynyt ja paiskoi lelua pitkin kämppää. Elli <3