Talvi on aina tällasta aikaa, että treenaillaan ja treenaillaan.. Odotellaan lämpimiä päiviä ja kenttien sulamista.. Vaikka ei sillä, nyt meillä on tosi hyvät treenimahdollisuudet ja hyvä, lämmin, mattopohjainen halli.. Mutta mun tekee jo mieli kisaamaan :) Toisaalta ihan sillä on syksyllä kisailtu enemmän, ettei tarviis sitten pitää mitään kiirettä talvella nollien suhteen. että sais vaan tiiättekö olla ja treenailla hyvällä omalla tunnolla. Ja mä sitä paitsi vihaan maneesikisoja, joita täällä meilläpäin on tarjolla talvisin. Siellä juokseminen on kuin suossa rämpisi. Ihan kamalaa! Ja kaiken lisäksi voi olla, että pakkasta joko on aivan kaameesti... Tai sit ei yhtään vaan paska sen kun roiskuu :/ Että sinällään oon ihan tarkoituksella jättäny talven kisoja pois.
Mutta nyt kuiteskii tekee jo mieli kisaamaan. Varkauteen pitää päästä ystävänpäivänä vähän kirmaamaan, vaikkakin siellä se maneesin alusta on.... Noh, ei mikään kovin hyvä :D
Tänään oli taas aivan älyrttömän kivat treenit. Keppikulmia oli ja sit vaudikkaita pätkiä. Elli oli AVOKULMISSA haka! Siis ELLI! Se yllätti tänään ja teki joka kerta oikein :D Jee! Ei oo meikäläisen treenit menny ihan hukkaan sen kanssa. Adalla oli taas vaihteeksi enemmän intoo kun ajatusta mukana ja sit se mennä kouhotti välistä ihan miten sattuu kepeille.. Adahan osaa kotosalla avokulmat kyllä 95 %. Nyt sain vähän hinkata ja lopulta sekin alkoi taipua ja muistaa ajatella ennen syöksymistään.. Alkoi tulla onnistumisia ja virheet loppui siihen. Adasta oikein näki kuinka se taas koki sellasen AHAA- elämyksen. Muisti taas miten ne kepit oikein olikaan suoritettava.
Hinkkasin molemmilla tänään myös A:ta längillä. Ellikin tulee jo niillä huomattavasti kovemmin alas eikä jarruttele tullessaan. Kyllä se siitä. Adahan taas on tässä lajissa niin loistava. Nyt se tulee jo niin lujaa alas, että välillä hirvittää :D Mutta toisaalta joka kerta kun oon vaatinut, se jättää kyllä takatassut kontaktille. että on sillä tässä kuitenkii jonkun verran malttia mukana. Vähän jänskättää viedä se kisaamaan kuukauden päästä.. Siellä nähdään, mitä ollaan ihan oikeesti saatu aikaan noilla kontakteilla.. Kisat kun on kuitenkin ihan eri juttu kun treenit... ;)
Mutta nyt painutaan nukkumaan, että jaksaa huomenna nauttia vapaasta viikonlopusta! Varmaan aika myöhään tulee kuitenkin huomenna nautittua ;)
perjantai 23. tammikuuta 2009
keskiviikko 7. tammikuuta 2009
Kylymä on
Tätähän tässä ollaan odoteltu, mutta silti oman aikansa vie totuttelu.. Pakkasta on ulkona meinaan liki 20 astetta.. Hyrrrr.. No, mutta ei pidä valittaa.
Uusivuosi vaihtui meillä oikein vaudikkaasti ja ikimuistoisesti. Ei siitä nyt kuitenkaan sen enempää.
Nokka kohti tätä vuotta ja uusia haasteita! Ihan järkyttävältä tuntuu ajatella, että Elli täyttää huhtikuussa 8 vuotta!! Mun on aika alkaa valmistautua henkisesti siihen, että nämä alkaa olla meidän viimeisiä yhteisiä vuosia agilityn parissa. Toki meinaan harrastaa ja kisata niin kauan kuin terveys antaa myöten ja koiralla on kivaa. Ja ei sillä, pelkoa ei ole. Koira edelleen terve kuin pukki ja intoa on kuin pienessä kylässä:D Mutta se tosiasia pitää hyväksyä, että ei me kauaa panna nuoremmille vaudissa vastaan. Siirrymme mummosarjaan, jossa mennään vähän rauhallisemmalla tempolla. Tämä vuosi on kuitenkin vielä meille ihan normaali ja täysillä mennään. Minulle Elli on kuitenkin ikuinen pentu :D Se on edelleen meidän porukassa se lapsellinen ja leikkisin kaikista, kun sille päälle sattuu.- ja sattuu tiiättekö aika usein!
Mulle riittää jo tämä tauolla oleminen. Kun sain koirat terveiksi ja juoksut pois alta niin olikin joulutauon vuoro. Syksy meni ihan harakoille harkkojen suhteen, niinpä otamme kevään aikana takaisin. Ennen kesää on vaikka mitä opetettavaa Adalle. JOspa sitä NYT saisi opetettua kunnolla okserin, sarjan, putki-kontakti ansat. Niin ja tietty ne kontaktit kanssa kuntoon.. Voi kauhia, että on tekemistä, mutta pakkohan ne on opettaa.. Niin ja pöydällä se on käyny vaan pari kertaa :/, eikä se osaa takaa-käskyä, siis oikeasti OSAA.. Hävettää myöntää, et miten kesken se vielä on monessa suhteessa :D Mutta lupaan, tähän tulee muutosta! Niin, että varokaa vaan.
Yes, olipa paljon kauniita ideoita. Vielä kun saisi ne toteutettua! Härkää sarvista ja sorvin ääreen, ei muu auta. Palataan!
Uusivuosi vaihtui meillä oikein vaudikkaasti ja ikimuistoisesti. Ei siitä nyt kuitenkaan sen enempää.
Nokka kohti tätä vuotta ja uusia haasteita! Ihan järkyttävältä tuntuu ajatella, että Elli täyttää huhtikuussa 8 vuotta!! Mun on aika alkaa valmistautua henkisesti siihen, että nämä alkaa olla meidän viimeisiä yhteisiä vuosia agilityn parissa. Toki meinaan harrastaa ja kisata niin kauan kuin terveys antaa myöten ja koiralla on kivaa. Ja ei sillä, pelkoa ei ole. Koira edelleen terve kuin pukki ja intoa on kuin pienessä kylässä:D Mutta se tosiasia pitää hyväksyä, että ei me kauaa panna nuoremmille vaudissa vastaan. Siirrymme mummosarjaan, jossa mennään vähän rauhallisemmalla tempolla. Tämä vuosi on kuitenkin vielä meille ihan normaali ja täysillä mennään. Minulle Elli on kuitenkin ikuinen pentu :D Se on edelleen meidän porukassa se lapsellinen ja leikkisin kaikista, kun sille päälle sattuu.- ja sattuu tiiättekö aika usein!
Mulle riittää jo tämä tauolla oleminen. Kun sain koirat terveiksi ja juoksut pois alta niin olikin joulutauon vuoro. Syksy meni ihan harakoille harkkojen suhteen, niinpä otamme kevään aikana takaisin. Ennen kesää on vaikka mitä opetettavaa Adalle. JOspa sitä NYT saisi opetettua kunnolla okserin, sarjan, putki-kontakti ansat. Niin ja tietty ne kontaktit kanssa kuntoon.. Voi kauhia, että on tekemistä, mutta pakkohan ne on opettaa.. Niin ja pöydällä se on käyny vaan pari kertaa :/, eikä se osaa takaa-käskyä, siis oikeasti OSAA.. Hävettää myöntää, et miten kesken se vielä on monessa suhteessa :D Mutta lupaan, tähän tulee muutosta! Niin, että varokaa vaan.
Yes, olipa paljon kauniita ideoita. Vielä kun saisi ne toteutettua! Härkää sarvista ja sorvin ääreen, ei muu auta. Palataan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)