Kuulumisia..

On taasen vierähtänyt aikaa.. Mutta ei, mei olla vietetty hiljaiseloa. :)

Karsintojen jälkeen Elli piti hermo lomaa agilitystä pari viikkoa ja nyt ollaan kunnostuduttu pikkuhiljaa. Valmistautuminen MM-koitokseen on käuýnnissä kovaa vauhtia. Viime viikonloppu meni maajoukkueleirillä Hyvinkäällä, missä kouluttajana toimi Jari Harju.

Loistava viikonloppu ja onnistuneita treenejä saatiin alle. Matto sama mikä syyskuussa tulee olemaan, sillä on hyvä mennä ja koirakin tykkää! Eniten harmaita hiuksia tuotti tämä paljon puhuttu elektroninen pöytä. Harjoiteltiin paljon sillä, kuinka rytmi piippauksissa menee ja missä vaiheessa saa/voi poistua mahdollisimman pienellä viiveellä. Vaikiaa on, mutta pitää oppia laskemaan unissaankin. Eniten jännittää, kuinka piippauksen kuulee suuressa hallissa jossa on tuhansia ihmisiä... :(

Kaiken kaikkiiaan leiristä jäi hyvä mieli ja jäämme innolla odottamaan syyskuun loppua. Kaikista joukkueista jäi kuva, että hyvin on pullat uunissa. Joukkueina todella hyviä kokoonpanoja... Mutta mitä vain voi sattua, kun on kyse Agilitystä. Tavoitteeksi asetettiinkin: Maailman parasta agilityä nauttien siitä, että ollaan siellä. Kyseessä ainutlaatuinen tilaisuus kokea kilpailut, joiden jälkeen jokainen seuraava MM-paikkakin (!! :)) tuntuu kuin kyläkisoissa kävisi. Nautitaan siitä, mihin ollaan päästy ja annetaan itsestämme se mitä osataan. Ei enempää eikä vähempää...

Ollaan me parit kisatkin tässä käyty läpi. Tuloksellisesti aika kökköä, mutta henkisellä puolella kaikki ok. Yhtenä viikonloppuna Elli loikki puomin kontaktit muuten niiiiin hyvillä radoilla. seuraavana viikonloppuna ongelma oli poissa taas, mutta sitten sattui muita pikku kämmejä. Ne ei kuitenkaan lannista tässä vaiheessa. Tiedetään, että kun pääsee taas isolle areenalle kisaamaan niin oksat pois...

Jäämme odottamaan.. Enää 23 päivää...