sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Kotona!

Eli viikko sitten kotiuduttiin Ranskan maalta. Huh, oli kyllä hieno reissu. Kiitos Elisalle ja Iitulle, et sain olla mukana :) Ja tietty, ihan superisti Onnea vielä Tuulia ja Punssi!! Ihan huikea nousu ja mahtava saavutus! Onnea hopeasta! :)

Iitu oli oikein mukava reissukaveri. Elisa jännitti (ja niin minäkin) varsinkin Iitun lentomatkaa. Eka kerta yksin boksissa ruumassa.. Huih. Mut hienosti Iitu selvisi, ei ainakaan enää ulos päästessään ollut minkäänlaista ongelmaa. Palautui lennosta tosi hienosti henkisesti ja pienen Patrician hoidon jälkeen myöskin lihaskireydet saatiin auki matkan jälkeen :). Elisa uskaltaa jatkossakin lähteä moisille reissuille ;)

Ranskassa oli omanlaisensa elämän meno. Ihmiset oli ihan mukavia, mutta ei ranskikset mitään käytännön tekijöitä ole :D Tämä näkyi mm. kisapaikan liikennejärjestelyissä. Kuopion citymarketilla on Joulun alusviikolla paremmat liikennejärjestelyt vaikka porukkaa murto-osa tuosta... Tiukat turvatoimet hallilla hankaloitti avustajina toimiviaen ihmisten työtä aika tavalla. Vain kilpailijat saivat liikkua siellä, missä koirat ja kilpailijat oleskelivat... Mut suomalainen keinot keksii... ;D

Kiva reissu, hienoja elämyksiä, onnistumista ja epäonnistumista. Agilityä parhaillaan. Elisalta ja Iitulta hieno debyytti MM- areenalla <3

Kotiin kiitos, kun huolehtivat omista koiristani hienosti! :) Eka ilta niillä oli mennyt eteisen lattialla nukkumassa, mut sitten luovuttivat ja nauttivat "lomastaan" :)

Perjantaina pääsi Ada ja Raiku fyssarille. Raiku oli ekaa kertaa ja ihan hienosti poika osasi olla hoidettavana. Mut harjoitus tekee vielä mestarin. Ihan hyvä, et vein senkin. Hyvässä kunnossa muuten, lihakset hyvällä "alulla" jne, mutta ristiselässä alkavaa jumia ja kireyttä, joka olisi voinut rueta haittaamaan tässä säiden viiletessä.. Poika kuitenkin pehmeni ja saatiin kuntoon, nyt on hyvä taas jatkaa. Luulen, et Raikun pomppiminen ja hurja lelusta taisteleminen on osasyynä selän jumittamiseen. Pomppimista olen yrittänyt rajoittaa, mutta mutta.. Ei oo helppoa :D

Ada oli paremmassa kunnossa kuin viimeksi. Liikkuminenkin on parantunut jo ihan omaankin silmään huomattavasti. Liikkuu rennommin eikä peitsaa KOKO ajan. Peitsaamisesta ollaan harjoiteltu eroon ihan sillä, et en anna sen peitsata. Jospa Adakin oppii käyttämään koko lihaksistoaan hyväksi liikkumisessa. Ada oli kyllä tällä kertaa ihan esimerkillinen hoidettava. Makasi koko käsittelyn ajan ihan hiljaa ja reagoi hoitoon todella hyvin. Patologinen jännittäjäkin osaa rentoutua :)

Nyt, Ihania syysiltoja kaikille!

Ei kommentteja: