2015

Niin, se on tämä vuosi. Vuosi 2014 meni ohi kuin hujauksessa. Se oli hajanainen vuosi, josta ei harrastuksellisesti saanut kunnollista otetta millään, vaikka kuinka yritti. Treenit pätkivät milloin oman terveyden, milloin koirien tauon vuoksi.
 
Koirat olivat pääsääntöisesti ihan ok, mutta Raikun annettiin lepäillä keväällä ja hoidettiin fysiikkapuolta parempaan kuntoon. Kesän kynnyksellä, kun viimeisiä kisoja ja loppuherkistelyä ennen SM:ä ja karsintoja oli tarkoitus tehdä,tuli Raikulle ensin kynnen repeämä ja sitten punkin puremasta aiheutunut hotspot. Iloisia oltiin, että ylipäänsä päästiin arvokisoihin! Lopulta sairastuin itse vuosisadan flunssaan ja yritin Rovaniemellä karsinnoissa räpeltää äänettömänä. Lopulta jätin sunnuntaina leikin kesken ja lähdin kotiin lepäämään.:)
 
Ada säilyi vuoden terveenä, mutta pikku hiljaa jäähdyttelemme agilityä ja kaikki isot paukut oli yritetty latailla Raikulle. Ada kuitenkin kisaili melkein saman verran ja yritettiin pitää tasoa yllä.
 
Ajattelin tässä herätellä blogia takaisin eloon. Koska on vuosi vasta vaihtunut niin aloitetaan puhtaalta pöydältä.
 
Vuonna 2015.....
 
Ada
 
- jäähdyttelee agilitystä, mutta kisailee ja treenaa, jotta kunto ja lihaksisto lajiin säilyy.
- tarkoitus osallistua SM- kisoihin
- kuntoa pidetään yllä pitkillä metsälenkeillä, käydään hölkällä ja jumppaillaan
 
Raiku
 
- agilityssä aloitellaan tiiviimpi treeni- ja kisakausi kevättä kohti
- tarkoitus osallistua SM- kisoihin ja karsintoihin
- keskitytään siihen, että saataisiin tasainen rutiini kisavireen suhteen. ongelma ollut ohjaajan päässä. :p Koiraan pitäisi saada se sama luotto, mitä treeneissäkin on.
- myös Raiku keskittyy paljon fysiikan ylläpitoon metsälenkkien ja juoksun muodossa, lisäksi haastetaan syvät lihakset töihin jumppaamalla
 
Tässä vähän suuntaa, mihin pyritään. Tarkempia suunnitelmia en uskalla tehdä, jottei joudu pettymään. Nyt minulla on joka tapauksessa hieman enemmän aikaa meille ja harrastuksille, sillä aloitin syksyllä opinnot fysioterapeutiksi. Vapaata (tai vähemmän aikataulutettua) aikaa on enemmän kuin vakkarifarmaseutin työssä. :)
 
Uusi perheenjäsen on etsinnässä. Haen aktiivisesti meille sopivaa pentua. Shelttiä. Narttua. Tri tai mv. :) Hyviä pentueita tulee harvakseltaan ja tietysti niillä nartuilla on sitten kysyntääkin. Mutta hyvää viitsii kai odottaakin. Pitäkää peukkuja!

Alla kuvat SM:stä. (Sirpa Saari)

p.s. Ellin kuolemasta tuli juuri vuosi täyteen. Ikävä. <3

p.p.s. Ada täytti 27.12. 9- vuotta. Ei mikään nuori enää. Kai se on mummo- tittelin paikka. :) Mutta ikähän on vain numero!