Yksi mun tän kesän tavoite ja haave toteutui vihdoin viime viikonloppuna. Sain Raikun vihdoin uimaan!! Jesh! Se ei oo pelänny vettä ja ollu aina sitä kohtaan tosi rohkee, mut kun nää muut ei oikeen ui, niin ei oo ollu kunnollista roolimallia. Mut lopulta se uskalsi irroittaa tassut pohjasta ja lähtee uimaan. Tais ymmärtää, et ihan nastaa hommaahan se onkin :) Kävyt oli taika- avain!
Agilityahdistus on tiessään ja treeni- intoa on. Kisaintoa olisi kans ihan kaameesti. Ens viikonloppuna tähän helpotusta :) Syksy meneekin viikonloppujen osalta hyvinkin pitkälti kisatessa. :D
Raikun kans ollaan päästy nyt mukavasti eteenpäin sekä kontakteissa että kepeissä. Otin kontaktille mukaan sen, et heitän nenän eteen palkan heti on-off asennosta naksun jälkeen. Sit saa vielä palkan edestätargetilta. Tällä oon yrittäny saada sen paikan selkeemmäksi. Meille tuli ongelma, et kun vauhti kasvoi poika valui pois kontaktilta ja peruutti sitte takasin. Ei hyvä! Tolla palkalla oon saanut sen tyyliä vähän matalammaksi ja näin koordinaatio toimii paremmin. hyvä kun ei kuitenkaan tuijota mua tai nami kättä vaan katse on edelleen edessä :) Jaksaa jaksaa.... Tää tuntuu vaan niiiin ikuisuusprojektilta! :D Pojat taitaa olla vähän yksinkertaisempia :D
Kepeillä meillä on nyt kaikki 12 keppiä ja pujottelu sujuu molemmilta puolilta sujuvasti. seuraavaksi otetaan sitte erilaiset lähestymiset treeniin. Meillä on käytössä edelleen se alun 2 ja lopun 1 ohjuri. Näillä mennään vielä hyyyyvin pitkään :) Raikulla on hassu tyyli, se menee ja suihkii ihan matalana. Siis paljon matalampana vielä mitä Ada, joka menee kans alhaalla ja todella lujaa. Luulen ja toivon, et tällä tyylillä Raiku tulee olemaan hyvä ja nopea pujottelija. Kunhan saa lihasvoimaa vielä himpasti lisää. Se menee jo nyt aikas mukavalla vauhdilla ja rytmi on tosi hyvä.
Adalla paljastui ongelma tässä männä kertana. Keppien avokulma. JOtenkin nää treenit on jäänyt olemattomiin varsinaisten ratatreenien yhteydessä. Kotona menee meinaan 98 % oikein mistä kulmasta vaan, esteen takaa ja suoraan. Olen siis elänyt kuplassa, että se osaa. Mutta kun laitettiin piiitkä lähestyminen, suora avokulma ehkä 3 väliin, takana putki mutkalla jne. Ei. Onnistumisprosentti oli ehkä 50 % luokkaa. Huono!! Tajusin, et keskittyminen tällaiseen ajattelutyöhön kesken kiivaan ratatreenin ei näytä onnistuvan - vielä. Me siis löysimme taas yhden harjoiteltavan asian lisää ;).
Nonni. Huomenna turistiksi Kuopion KV- näyttelyyn. Raiku saa astella kehään seuraavan kerran marraskuussa, Jyväskylässä luulen mä. Sinne tarvitaan karvaa lisää ja paljon! :D Palaamme....
Raiku Varkaudessa toukokuussa. Kuva: Laura Mättö
p.s. Raikulille on terveystutkimukset varattu. Pari viikkoa ja lonkat, polvet, kyynärät ja selkä syynätään. Hui! Silmät sitten vähän myöhemmin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti