Aika vilisee ja kevät se vaan tulee hiljalleen. Ihania aurinkoisia päiviä ollut kyllä! <3

Pari viikkoa sitten käväistiin Jyväskylässä kisaamassa Raikun kanssa. Adakin oli mukana, yövyttiin toisen jkl asuvan veljeni luona. Koirista oli varmasti kivaa olla reissussa ilman itikkaa. :) Rimma oli ekaa kertaa yöhoidossa vanhemmillani ja hyvinhän niillä oli mennyt.

Kisat menivät aika tavalla tuntumaa hakiessa. Jotenkin musta on tällä hetkellä taas hirveän vaikea osuttaa askelmerkit ja rytmit kohdalleen täyskokoisella kentällä. Me kun normaalisti treenataan sellaisella puolikkaalla ja siellähän toki estevälit on pakostakin lyhyemmät. Kisakirjaan ei siis saatu merkintöjä. Yksi rata oli niinkin lähellä, että viimeiselle esteelle nolla ja siitä sitten ohjaus jäi puoli tihen ja Raiku kiersi vikan hypyn. Voi morjens! :/ Voisin sanoa, että jokainen rata sujui ihan kivasti noin puoleen väliin saakka ja sitten alkoi hiljalleen tapahtua kaikkea ei tarkoitettua.

Tästä sitä vaan sisuunnuttiin alkumasennuksen jälkeen ja nyt on treenikalenteriakin yritetty täyttää kunnon ratatreenillä. Ensimmäinen takana menneeltä viikonlopulta. kiitos Elisa, Anu, Jani ja Jaana. Ilman tätä porukkaa ei koko kentän varaus, radan rakennus ja sujuvat ratatreenit olisi mahdollisia. Perjantaina mennään taas kokeilemaan täyspitkää rataa sitten ihan kisojen muodossa. :)

Rimma on 16 vk ja neljä kuukautta kolkuttelee siis jo ovella. Kokoa härrällä on nyt 30 cm, paino 4,2 kg. Viikossa oli nyt tullut vain 0,5 cm lisää. Aika jännäksi vetää kasvukäyrät. :)

Tällä hetkellä harjoitellaan Rimman kanssa lähinnä hihnakäyttäytymistä. Autot alkaa olla jo ei- kiinnostavia, eli siis niiden tuijottelu ja jahtausyritykset ovat jääneet. Toki tätä käytöstä täytyy vahvistaa edelleen. Pyörät on vielä vähän hankalampia, mutta edistystä siinäkin. Ihmiset ohittaa jo aika kivasti eikä säntäile niitä kohti. Tosin seisoskelevat ihmiset saattaa olla epäilyttäviä. :D  Koirien ohitusten kanssa tehdään nyt eniten töitä. Välillä menee jo ihan kivasti ja saan namittamalla (ja naksulla) moniakin onnistumisia. Sitten tulee taas hetki, kun ei millään. Tempomista ja pontevaa haukkumista esiintyy. GGrrrrhh! Ai, että pentujen opetus voi olla välillä niiiiin hankalaa. :) Mutta jokaisesta onnistumisesta täytyy olla iloinen ja kaippa sitä aina eteenpäin mennään. Pikkuhiljaa. :)

Alla pari lyhyttä videota edellisviikolta hallilla. Harjoitellaan leikkimistä.

 

 

Muuten Rimma on kyllä monessa asiassa niin huipputyyppi. Pidän siitä, että se on aika itsenäinen. Painelee aina välillä omia aikojaan toiseen huoneeseen nukkumaan itsekseen, jää kotiin aina hiljaa itsekseen (vaikka lähtisin muiden kanssa lenkille) ja löytyy useimmiten unilta. Osaa rauhoittua häkkiinsä autossa ja jopa hallilla. Hallilla oloa harjoiteltiin viime torstain treeneissä ja makoili häkissään vaikka viereisissä häkeissä huudettiin. :) Ja edelleen ihan hillittömän ahne ja leikki-innokas pentu. <3