Jyväskylässä oltiin kartalla

Raikun kanssa startattiin tämän vuoden ekat kisat Jyväskylässä lauantaina. Nyt on siis tavoitteena rakentaa kisarutiinia ja tehdä kunnolla pohjaa tulevalle. Tässä kisassa ehdottomana ykköstavoitteena oli saada Raikulista esille sitä, mitä se on treeniolosuhteissa tutulla maaperällä. Ja tähän osioon olen erittäin tyytyväinen. Viimevuoden puolella viimeisimmät kisat olivat enempi ja vähempi "kujalla ajoa". Treenien ja kisasuoritusten välinen ero oli aika huima. Nyt pyrin keskittymään siihen, että saan sen kunnolla kuulolle jo ennen rataa.

Raiku huusi radalle lähdettäessä, lähdössä odottaessa ja radalla. Innoissaan siis. Se tuntui kuuntelevan ohjausta ja tekevän kunnolla töitä. Kontaktit oli molemmilla radoilla kaikki. Ne meni hyvin. :) Hyvät pysäytyskontaktit saatiin tehtyä. Oli kaikenkaikkiaan hirveän kivaa mennä sen kanssa radalla. Ihan oman hallin vauhtiin ei vielä päästy, mutta se varmuus tulee sitten ajallaan kyllä. Muuten tämä ero ei ehkä näkynyt, mutta mm. A:n Raiku tekee kotona ronskimmin ja varsinkin radan yhteydessä joskus turhankin liitäen yli harjan. Nyt oli maltillista menoa.

TÄSSÄ on linkki ensimmäiseen rataan. Tuloksena Hyl. Toinen rata oli siis nolla ja sujuvampaa menoa kyllä kuin tuolla ekalla. Sijoitus oli neljäs. Siitäpä se lähtee, pikkuhiljaa ylöspäin ;).

Kiitos Anulle matkaseurasta! Mukavassa porukassa on niiiin kivaa reissata. Ja onnea huipusti tuplasta Pinnan kanssa! Raution perheessäkin tuli hienoa jälkeä Inton ja Iisan kanssa. Onnea erityisesti Janin ja Iisan voitosta ja Jaanan ja Inton muuten vain hieeenosta radasta!

Parin viikon päästä on HUpun omat kisat. Sinne uskaltaa nyt laittaa jo vähän enemmän peliin, kun tietää että koiraan voi vielä paremmin luottaa omassa hallissa. Jospa se tuplakin tulisi ennen kesää..... Nyt treenit jatkuvat terävyyden haulla ja perusasioiden hiomisella. Ja niitä kontakteja hinkataan superpalkalla! Paljon on menty muutamassa kuukaudessa eteenpäin, mutta niin paljon on vielä saavuttamatta. Ihan pieniäkin juttuja, mutta hauskaa että sellaisistakin voi tässä vaiheessa olla niin iloinen.

Tammikuussa..

Tammikuussa meidän piti treenata kovasti. Hih. Mut kuis kävi? Ei ihan niin paljoo treenattu, mitä piti. Tein tuossa loppuvuodesta listaa, mitä Raikulle pitäisi opettaa. Ainut asia noista, missä ollaan nyt oikeesti edistytty on noi päällejuoksut. Ne alkaa tosissaan toimia pikkuhiljaa niin kuin pitääkin :) Puomia ollaan treenattu ihan liian vähän. Mut se, mitä ollaan treenattu niin koko ajan parempaan on menty. Vanha itsevarmuus on palautunut hiljalleen. Mähän siis sain otettua puomilla takapakkia kun menin yhdestä läpijuoksusta konahtamaan Raikulle liian kovaa. Herkkä poika se on.. Kontakti-putki erottelua on tehty melko vähän, mutta ne kerrat mitä on tehty on vaikuttanut kuitenkin ihan lupaaville. Vaikeinta tässä on ollut se, että kaikki vanhat konstit ei toimi Raikun kanssa. Saan hieroa aivonystyröitäni kuinka sitä pitää tässäkin opettaa ja palkata, jotta palkkautuu oikein.

Ensi viikonloppuna startataan Jyväskylässä ja aloitetaan tämän vuoden kisakausi. Niin huippua päästä kisoihin! Tällä kertaa mukaan lähtee vain Raiku. Ada on pitänyt agitaukoa nyt pari viikkoa. Meillä on Raikun kans tavoitteena treenata niitä vieraita kisapaikkoja. Tän kevään tavoitteena on pienentää kuilua treeni- ja kisaolosuhteiden välillä.

Huippua, että me on saatu naapurista uusia kavereita. Anna ja Peppi-parson sekä Romeo- sheltti (6kk) ovat meidän uusia lenkki ja muitakin kamuja. Ensimmäisellä lenkillä Romeon kanssa Raiku ei ottanut selvää onko Romeo tyttö vai poika ja käyttäytyi kuin mikäkin lapsiinsekaantuva homo :D Peppi ei ollut mukana juoksujensa takia. Liekkö haissut Romeo niin tytölle :D Toisella kertaa sitten meni jo hyvin ja pojatkin löysi yhteisen sävelen ja leikin hauskuuden. Olispa kiva, jos tulisivat toimeen myöhemminkin. Raikulla ei oikein ole kuin tyttöpuolisia kavereita. Tulee siis kyllä suurimman osan kanssa uroksiakin oikein hyvin toimeen, kunhan eivät ole kukkoilevaa sorttia :D Mun kavereilla ei vaan oikein ole uroksia. Muutaman villakoirapojan kanssa ollaan lenkkeilty ja tulevat huipusti juttuun.

Mutta lisää päivityksiä sitten kun kisat on käyty.

TÄSSÄ vielä loppuun hupinumero. Elli taistelee aktivointiluun kanssa. Tässä vaiheessa melko kesyä käsittelyä, mutta jossain kohdassa oli hyvin, hyvin ärtynyt ja paiskoi lelua pitkin kämppää. Elli <3

1.1.2013

Vuosi vaihtui ja on ehkä aika muistella mennyttä vuotta ja suunnitella tulevaa. :)

Arki on ollut sitä samaa kuin ennenkin. Varkauteen ajellaan arkena töihin ja tähän ei ole muutoksia luvassa. Koti on ja pysyy Kuopiossa (ainakin toistaiseksi) ja työt Varkaudessa. Aikaa harrastuksille jää arkena melko hintsusti, mutta olen onnistunut löytämään melko hyvän tasapainon ja tällä hetkellä tuntuu ihan hyvälle. Niin kauan kuin meillä on kiva kimppakyytiporukka ja kuluja ja kilometrejä saadaan soviteltua yhteen, on kaikki ok. :)

Koirarintamalla on mennyt kivasti. Tärkeimpänä kaikesta: Elli voi edelleen hyvin <3. Muistan kuinka vuosi sitten aika tarkalleen olin huolissani pienen mummeron terveydestä. Silloin jopa pelkäsin lähtölaskennan alkaneen. Mutta vaiva selvisi ja hoito löytyi. Meillä menee oikein hienosti nyt. Kukaan tuskin uskoo, että mittariin tulee keväällä 12 vuotta. Agilityssä on tapahtunut. Raiku aloitti helmikuussa kisauransa. Hiljaa hyvä tulee (?!? kuka tuonkin keksi?)... Kakkosiin noustiin erinäisten ongelmien kautta heinäkuussa reippaalla kymmenellä startilla ja kolmosiin lopulta himppasen nopeemmin lokakuussa viidellä startilla. :) Kolmosissa on startattu 5 kertaa, joista yksi nollatulos. TÄSSÄ yksi esimerkki missä menään ;)



Raikulla on tavoitteena TREENATA. Treenata ihan "oikeesti" ja treenata kisoissa. Kisoissa treeneillä tarkoitan sitä, että meidän tekemisessä on ajoittain melko iso kuilu treeneihin omassa hallissa versus kilpailuihin vieraassa paikassa. Eli tarvitsemme kisakokemusta erilaisissa paikoissa. Sitä meille ei tod ole vielä kertynyt.

Ja koska tavoitteita tulee olla, olkoot ne SM-kilpailuissa. Kunhan Helmikuussa käynnistämme kilpailukauden on meillä tavoitteena rääviä SM-nollia kasaan. Tupla voi olla haastavin, mutta ei toki mahdoton. Pitäkää peukkuja!

Adan kohdalla vuosi on ollut tietysti ikimuistoinen. Ada <3, pieni räkänokka lunasti paikan maajoukkueessa ja edusti Suomea Norjassa (PM-pronssia ja Norjan Ava-titteli) sekä Tsekeissä. Saimme olla osa mahtavaa joukuetta ja kokea yhdessä sen, mistä moni haaveilee mutta harva pääsee kokemaan. Adan kanssa kauden päätavoite asetetaan SM-kilpailuihin. Olisi niin hienoa menestyä vielä Sm-kilpailuissa Adan kanssa. Tämä vuosi tulee olemaan itselleni pitkästä aikaa hengähdyksen paikka. MM-kilpailut hiiiiiiirveän pitkän lentomatkan takana Etelä-Afrikassa, EI KIITOS! KOska olen jo päättänyt, että tuonne en lähtisi vaikka pääsisin, niin karsinnatkin saavat jäädä tältä vuodelta. Tässä tapauksessa minut löytää paikalta vain korkeintaan katsomosta. :) Ehkä olen tällä hetkellä myös antanut kaikkeni sillä tasolla jolle olen päässyt. Realistinen tosiasia on, että olemme tehneet parhaamme ja yltäneet niin ylös kuin mahdollista. Adalle olen ikuisesti kiitollinen kokemuksesta jonka saimme Tsekeistä. Tässä loppuun tunnelmia Tsekeistä: TÄMÄN radan tekeminen oli silkkaa nautintoa.

TÄSSÄ taas taisteltiin yhdessä. Tämä oli FLow, vaikkakin se ei näytä siltä. Mutta tällä radalla ajatus oli kyllä niin hetkessä ´kiinni ettei tosikaan.

Tässäpä tämän sateisen Tammikuun illan ajatuksia menneestä ja tulevasta. Olkoon vuosi 2013 vähintään yhtä hyvä kuin edeltäjänsä!!

Hyvää Uuttavuotta kaikille!

JOulu on pian täällä!

Ihanaa, viisi päivää rentoutumista, löhöämistä, syömistä, ulkoilua, perheen parissa oleilua. Odotan innolla!

Seura järjesti hauskat pikku joulu epikset ja Ellikin pääsi starttaamaan mölliluokkaan. Rimat oli riittävän matalalla, siksi möllit ;) Alla hieman videota. ALku lähtee vanhaan kunnon Elli tyyliin persausta hilaamalla. Eka käännös on pitkä kun en muistanut kuin voimakkaasti mummoa tarvii kääntää verrattuna noihin medi yksilöihin. :) Mutta hienosti meni nollilla vaikka loppua kohti tahti vähän hyytyi. :) Mutta kuinka onnellinen pieni koira olikaan <3

http://youtu.be/q4jqP_Q6wHM

Täällä me odotellaan Joulua. Alku vuodesta on vielä jonkin aikaa kisataukoa, mutta Helmikuun aikana käynnistellään koneistoa uudelleen. Raikun kanssa on sillä aikaa tavoitteena :

- vahvistaa puomia itsenäiseksi
- opettaa kontakti - putki erottelut
- treenata päällejuoksut kuntoon ;)

Näin. Siinäpä sitä ohjelmaa riittääkin.

Toivottavasti tuleva talvi on vähemmän luminen ja kylmä kuin edelliset. En kaipaa 30 asteen pakkasia. Enkä sitä, että saa joka aamu kaivaa auton lumihangesta. Nyt on hyvä määrä lunta ja pakkastakin "vaan" 15 astetta. Tää on maksimi. :)

Ihanaa Joulun odotusta kaikille!

Acetukset

Raiku oli ilmoitettu sunnuntaille ACE:n kisoihin kolmeen starttiin. Agi-hyppy-agi.

Sää muuttui kamalaksi lumimyräkäksi, oli kylmää ja märkää. Yäk! Mutta onneksi halli oli mukavan valoisa ja lämmin. :)

Tavoitteet meillä eivät olleet tuloksellisia vaan lähdimme hankkimaan lisää kisakokemusta ja ehjiä kokonaisuuksia.

Marja Lahikainen oli loihtinut mielenkiintoiset rataprofiilit, joissa kylläkin tuli esille meidän heikkoiudet.. Hehheh! Päällejuoksut ja kontakti- putki erottelut olisi syytä jo pikkuhiljaa laittaa kuntoon. ;)

Ekalla agiradalla meille koitui kohtaloksi juurikin päällejuoksu ja sitten sössittiin kepeillä aikamme. JOtenkin pojalla meni rytmi sekaisin ja lopetti ekalla kerralla kesken. Sitten rupesikin ennakoimaan loppua ja ampui ulos kepeiltä ehkä.. Vielä kaksi kertaa. Noo, tulokseksi lopulta jotain vaille 40 vp. :D Ehkä ennätykseni ever!

Toka rata oli hyppis ja siitä onnistuttiin vääntämään jonkin moinen nolla! Jee eka kolmosissa kuitenkin! Muuten liikuttiin suht sujuvasti koko rata, mutta puolen välin jälkeen tapahtui hetkellinen totaali jäätyminen. Päällejuoksu (jälleen) tuntui venyvän ja luulin Raikun jo menneen ohi, kun se vielä kuitenkin päätti hypätä! Riemun kiljahdus, kädet pystyyn ja seis. Ja siitä sitten eikun menoksi uudelleen :D Sijoitus oli viides.

Vikalla radalla sitten ihan ok meininki kunnes lopulta Hyl putken viedessä voiton puomista.

Että näitä mm meillä sitten jatkossa harjuutellaan. Urakalla!
Raiku tarvitsee tekniikkatreenin lisäksi vielä paljon kisatreeniä vieraissa paikoissa. Se on (ja ollaan yhdessä) vielä aikas tavalla kujalla välillä. Treenien ja oman hallin rentous on vielä jossain syvällä. Mutta kyllä se siitä varmasti kunhan päästään vauhtiin.

-Anna

..... päivitinpäs! Lyhyesti mutta kuitenkin! :)

Loppuun vielä muistelopläjäys. Elli Agirodussa jokunen vuosi sitten .. -09?

kuva: Jenna Caloander

Elossa!

Ollaan elossa. VAikka aikaa on kulunutkin öööö.... Aika kauan :D Voisin ottaa ehkä taas tavaksi blogin päivittelyn. Syy näihin päivitysten puutteeseen on ollut ennen kaikkea se, ettei mulla ole oikein ollut toimivaa nettiä. Niin tosi pitkään aikaan. Älypuhelimella elämä netissä toimii aika kivasti, mutta blogiin ei viitti rustailla sen avulla. Mut nyt on netti ihan läppärillä. JOka toimii! Tässä lyhykäisyydessään. Elli on eläkkeellä. Edelleen :D Ada on nyt pienimuotoisella virkavapaalla edustettuaan Suomea tän vuoden maajoukkueessa. (Huoh, Niin hienoja muistoja jälleen takataskuun) Raiku on kolmosluokkalainen. Tuore sellainen. Hän on tulevaisuutta. Odottakaa vaan ;) Että näin. Päivitän ahkerammin. Lupaan. Ainakin useemmin kuin 9 kk välein.

kuulumiset

Meillä on meneillään nyt pakollinen muutaman viikon tauko. Raiku parka sai kennelyskän viime viikon tiistaina. Tai siis silloin alkoi keskiviikon vastaisena yönä armoton köhiminen. :( Nyt on viides vuorokausi menossa ja onneksi ollaan jo voiton puolella. Tänään köhinyt vain joitakin kertoja aamulla, aamuulkoilun aikana. Ilmeisesti lima lähtee aamuisin hieman vielä liikkeelle ja se sitten saa köhimään. Mut päivällä ollut jo yskimättä vaikka on välillä ollut kiihtyneemmässä mielen tilassa ja normaalisti köhinyt silloin.

Muut koirat eivät ole vielä luojan kiitos oireilleet. Varsinkin Elli mummona hieman huolestuttaa...



Ohessa muutama kuva Tammikuun pakkasilta :) Kuvaajana veljeni Antti. Elli ei tuolloin tarennut ulkoilla pidempiä retkiä :)

Viikko sitten matkattiin meidän treeni porukan kanssa Niinun valmennukseen Espooseen. Oli kyllä hyvin antoisa reissu. Ja niiiiin oli mukavaa jajajaja :D Treenattiin kahtena päivänä ja paneuduttiin erityisesti oman liikkeen oikeaan suuntaan, rytmityksiin ja liikkeeseen. Ihan älyttömän hyvää treeniä ja aivonystyrät sai kyllä sellaista tajunnan virran tykitystä, että! Huippua! Hirvee hinku treenaamaan noita oppeja, mutta varoaika pitää meitä vielä kotona jonkin aikaa.. Onneksi sentäs kerettiin reissu tekemään.




Ellin kuulumisista sen verran, että hyvin menee. Mummo alkaa olla jo hiukka pyöreässä kunnossa, lihottamiskuurin jäljiltä, ja nyt pitääkin saada tilanne tasaantumaan jottei ihan pullaksi muutu :D Mut Elli on nauttinut tästä projektista!

Nii, ja Raiku on ilmoitettu Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyyn. Katsotaan kuinka karva kestää iholla siihen asti... Mut haluun sille vielä nuorten luokasta arvostelun, jottei heti avoimeen tarvia mennä konkareitten sekaan :)

Ihanaa kevään jatkoa kaikille!!