sunnuntai 29. marraskuuta 2009

missä talvi?

Vähän aikaa sitten kirjottelin, kuinka ihana talvi on tullut. No. Nyt se on sitten mennyt eikä näy missään. :( Se lumi ja valo olisi vaan niin paljon kivempi. Ja mä alan jo pikkuhiljaa kyllästyä paskaralliin, joka on aina sisälle tullessa. Koirat suihkun kautta sisälle.. Ei,enkä hommaa mitään kurapukuja, koska sellaset on työläitä pukee ja riisua eikä koiratkaan niistä vällää.. Eli siis kärsin talven tuloon saakka :D

Enää kaksi viikkoa PM-reissuun. Uuuu-uu. Jänskää. Adalla alkoi tässä sopivasti juoksut, joten parit vikat treenit saadaan vetää Ellin kanssa ihan kahelleen toisiimme keskittyen. Se on hyvä juttu! :) Viikon päästä vien vanhuksen (kamala, kun se alkaa jo tulla ihan oikeesti mun suusta.. tuo "vanhus") Maijalle käsittelyyn. Toivottavasti saadaan rintarankaa ja selkää auottua kohti kisoja. Tänä syksynä tuo alue on meinannut osoittaa välistä jäykkyyden merkkejä.. Ei mitään isoa, mutta kuitenkin.

Ada saakin viettää lomaa agilitystä 6 viikkoa! Taitaa tehdä tytölle (ja mulle) ihan hyvää. Pm:en jälkeen saa Elli puolestaan luvan jäädä vähän pidemmälle tauolle tai ainakin huomattavasti kevyemmälle treenille. Alkuvuoden aion keskittyä Adan kanssa muutamiin juttuihin ;)

Torstaina tapahtuikin jotain historiallista. Elli otti elämänsä ekan kerran yhteen toisen koiran kanssa. Oltiin Hannan ja borderterriereiden kanssa lenkillä, kun takaa kuului äkkiä kamala metakka ja kun käännyttiin kattoon niin Elli ja Kerttu veti tiellä painien. Olivat vissiin erehtyneet menemään samalle apajalle jonkun "herkun" perässä ja eipä siinä muuta tarvitakaan. Ellihän siinä oli alakynnessä ja sananmukaisesti otti turpiinsa. Mitään vekkejä tai haavoja ei tullut, joten täti kärsi lähinnä henkisestä morkkiksesta. Ilme olikin huvittava ja säälittävä! :) Elli oli ihan, että " What the f¤¤¤! Miten tässä nyt näin kävi. NÄITTEKÖ, toi kävi päälle ihan syyttä!". Juujuu, niin varmaan! En epäile yhtään etteikö Elli olisi tehnyt aloitetta ja saanut sitten nenilleen, kun toinen antoikin takaisin kunnolla. Olihan tuokin aika tapahtua. Ellillä kun on tapana yrittää olla vähän nohevampi kun onkaan.. Loppulenkin tytöt oli kuitenkin ihan hyvää pataa keskenään, joten eiköhän se siitä :)

Nyt siirryn sohvalle karkkipussin ääreen nauttimaan TV:n antimista sunnuntai-iltana. HUomasin aamulla, että hitto vie, Mun telkasta näkyy yli 100 kanavaa!!! Kaapelitalouksissa ilmeisesti jokin kampanja menossa, joten kaikki mahdolliset kanavat näkyy vähän aikaa maksutta ;) Hyvää viikkoa kaikille!

maanantai 9. marraskuuta 2009

Leirielämää

Viikonloppu vietettiin maajoukkueen leirillä Hyvinkää-Riihimäki akselilla. Startattiin Katin ja Taikan (+ mun molemmat sesset) myöhään illalla ja perillä oltiin vielä paljon myöhempään.. Olosuhteet oli inhottavat matkustaa; oli pimeetä, märkään ja taivaalta pyrytti lunta. Kumma kun etelään päin mennessä talvi vaan lähenee! Perillä jäätiin majapaikan portin taakse, auto juuttui lumeen ja jäähän (ystävälliset miehet pelasti naiset pulasta :D), mökin etsiminen leirintäalueelta oli vähintäänkin hyvin hankalaa ja lopulta perillä odotti.. noooo, ei niin hemaiseva ilmestys :D Mutta ei siittä sen enempi. Agilityähän sinne mentiin tekemään ja pitämään hauskaa.

Me treenattiin lauantaina kaksi kertaa ja sunnuntaina kerran. Kouluttajina olivat meidän j.johtaja Harri, sekä norjalais-suomalainen pariskunta Lehtisen Jenni ja Jan-Egil. Lauantain treenit meinasi mennä vähän pipariksi, kun Elli jännitti hallin katolta tippuvaa lunta. Ja se kuului vaan ulkona, sisälle ei kuulunut mitään! Sillä kestikin aina tovin ennen kun sain sen taas viriteltyä hallissa treenivireeseen. Tuo hieman harmitti, kun jouduin oikeesti tekeen niiin paljon ylimääräistä työtä koiran tsemppaamiseen. Toisaalta Elli toimi lopulta ihan moitteettomasti ja se ihan tosissaan yritti! Onneksi sillä säilyy työkyky agilityyn vaikka vähän pelottaakin. Ääniherkkyys on kyllä hankala juttu, tällein lievänäkin.. :/ Musta putki tuntui olevan Ellille paha paikka. En tiedä johtuiko haluttomuus nyt siitä ääni herkkyydestä vai mistä, mutta joka tapauksessa kahvilla olisin ehtinyt käymään koiran ollessa putkessa :D Pitänee taas alkaa vahvistamaan enempi noita tummia putkia. Vanhemmiten on alkanut oleen niissä varovaisempi, enkä ymmärrä miksi.

Lauantai-iltana syötiin hyvin Hyvinkään Amarillossa ja jatkot pidettiin meidän mökissä, osa hieman enempi osa vähempi kosteissa tunnelmissa. :) Mutta kivaa oli!

Sunnuntai oli treenien osalta parempi päivä. Taikka sanotaan niin, että vaikka Elli oli väsyneempi, se oli myös yritteliäämpi eikä jännittänyt ulkonakaan enää yhtään. Pieni innokas koirani oli tullut takaisin! Vaikkakin vanhan koiran jaksaminen alkaa kyllä näkymään tällaisina teho viikonloppuina.. Toistoja Elli ei kestä enää samoin kuin hyvinä nuorina vuosina, eikä vauhti jaksa pysyä samana treenistä toiseen. Mutta se on sellaista ja tähän minun on täytynyt pikku hiljaa totuttautua :/

Ada yllätti minut positiivisesti reissun aikana. Se osasi olla ja käyttäytyä! :D Tämä oli todella hyvää harjoitusta Adalle. Matkustaminen, majoittuminen paikassa jossa on paljon muita ihmisiä ja koiria, odottelu kun mitään ei tapahdu... Paljon asioita, joita vaaditaan kunnon kisa ja reissukoiralta. ;)

Nyt me alamme valmistautumaan PM-matkalle treenaten, kuntoillen ja yrittäen pysyä terveenä.. Toivottavasti joukkueemme säästyy possulenssulta!