sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Talvi!

Ihan huippua, että talvi on tullut! On valoisampaa. Ei sada vettä. Taas näkee mennä metsäänkin vähän paremmin ihan ilta aikaankin. Otsalamppu vaan matkaan. :)

Viime viikonloppuna käytiin Raikun ja Adan kanssa vuoden vikat kisat Jyväskylässä. Keli oli ihan karmiva ajaa autolla, mutta hengissä selvittiin perille asti. Kisattiin siis kaksi starttia lauantaina, oltiin yötä Antti- veljen luona ja kisattiin sunnuntaina yksi kisa.

Ihan oli kaiken vaivan arvoinen reissu. Adalle lauantaina tuplanolla sijoilla 2. ja 4. Raikulle vitonen ja nolla sijalla 2. Sunnuntaina Raikulle vitonen, Adalle hyl.

Mutta miten kivaa oli kisata! Olin tosi tyytyväinen koiriin. Ne teki molemmat hommia ihan kympillä, Raikukaan ei höntsäillyt omiaan. :) Ada puotteli ihan sikke hyvän nollan agiradalla lauantaina ja Raikunkin työskentelyyn olin erittäin tyytyväinen. <3 Adalla on nyt nollat kasassa ensi vuodelle. Raiku ei tehnyt hyppynollallaan mitään, joten siltä puuttuu vielä karsinnoista pari. SM:n päästään jo. :)

Raiku teki kahdella vitos radallaan virheen keppien aloituksessa... :( Eka radalla aloitti oikein, mutta jatkoi vasta kolmannesta välistä. Toisella meni väärin umpikulmasta sisään ja kävi höntsäämässä kierroksen pussia korjanneen ratatyöntekijän luona.... öööööö... :D Eli siinäpä treeninaihetta. Kepit!

Ensi vuonna jatketaan kisarintamalla. Nyt Pidetään vähän taukoa, juhlitaan Joulut ja uudetvuodet alta pois ja jatketaan ensi vuonna uudella sykkeellä. Kisakausi starttaa näillä näkymin Helmikuussa ja jatkuu mahdollisesti etelä-Suomen reissun myötä maaliskuussa..... Hassua, kun ensi kesänä pitääkin olla jo ihan täydessä kunnossa jo kesän alussa... Teettää vähän lisätyötä suunnitteluvaiheessa.



Sitten muutama sana Ellistä. Hän on kovaa vauhtia menettämässä kuuloaan. Kuulo on viimeisen puolen vuoden aikana mennyt alaspäin kokoajan. Meille pääsee sisälle ilman, että hän kuulee. Ruokapusseja saa rapistella ilman että hän kuulee. Ilotulitteita ei ole kuullut sisällä ollessaan (Kaupoilla oli Joulukauden avajaiset ja siellä ilotulitus, ei kuullut). No ompa nykyään sitten noiden äänien kanssa helpompaa. Elli on ollut paukkuarka. 
Mutta voi, on niin vaikea hyväksyä, että toinen vanhenee... :( <3 Mummokoirat on jotekin niin ihania, viisaita ja hömppiä. Meidän pitää alkaa valmistautua ehkä jopa ihan  kuuron koiran elämään lähiaikoina.... Tärkeintä kuitenkin, että Elli voi muuten hyvin ja on virkeä mummarainen. :)

Mukavaa Joulun odotusta!!!


tiistai 19. marraskuuta 2013

Kilpailtiin!

Hee, vihdoinkin kisattiin. Syyskuusta livahti Marraskuulle saakka ennen kuin löysimme itsemme kisakentiltä. :) Kyseessä seuramme omat kilpailut, omalla hallilla. Ihan täyteen kisafiilikseen ei ehkä omissa kisoissa onnistu päästä, mutta kivaa oli joka tapauksessa.



Adan kanssa tehtiin kolme puhdasta rataa. Sijoitukset olivat 1., 2. ja 2. :) Ei hullummin. Kontaktit oli ehkä suurin juttu, mitä jännitin. Ne onnistui kuitenkin ihan hyvin. A ja keinu kummallakin agiradalla hyvät. Puomi jälkimmäisellä radalla lennokas, mutta voin toisaalta syyttää itseäni. Yritin rytmin muutoksella vaikuttaa puomiin, mikä nyt ei tunnetusti meidän kohdalla toimi. :) Adan tekemiseen olin joka tapauksessa jokaisella radalla oikein tyytyväinen. Ihanaa kuin se syttyy ihan liekkeihin kisoissa. <3

Ada:

Raikulle oli triplat hyyyyyvin lähellä. Lopulta onnistuttiin pitämään puhdas rata vain viimeisellä radalla. Siltä voitto. Ada jäi noin puoli sekuntia vaikka kontaktit ovat Adalla toki nopeammat. :) Ensimmäisen radan sössin viimeisellä esteellä. Toiseksi vikalle hypylle tultiin jyrkästi takanaleikaten. Rytmittäminen epäonnistui pahasti ja Rai kaarsi piiiitkälle juosten vikan esteen ohi.
Toisella radalla arvioin oman ehtimiseni pahemman kerran ja seurauksena oli törmäys putken päässä. Tässä siis ohjaajana jouduin leikkaamaan jyrkästi putken päässä koiran linjalle. Raiku juoksi jalkoihin ja väistin koiraa heittäytymällä itse nurin. Melkoinen ilmalento, mutta onneksi kummallekaan ei käynyt mitään.

Raiku:



Molempiin koiriin olin hyvin tyytyväinen. Olin tyytyväinen myös itseeni sillä tein useitakin rohkeita, kokeilevia valintoja, jotka toimi. Vaikea kepeille sisäänmeno ekalla radalla, rohkea leijeröinti ekalla radalla, hyviä persjättöjä. Paljon hyvää siis. Tästä on hyvä jatkaa!

Kisoja edeltävällä viikolla koirat käväisi Susannalla fysioterapiassa. Adan takapää oli päässyt jumiin ja sitä käsiteltiin ihan hyvin tuloksin. Raikun selkä oli taas hieman pyöristynyt, mutta tilanne oli paljon parempi kuin edellisellä kerralla. Molemmat sai luvan jatkaa entisellään ja lisäksi kotihoito ohjeita, joiden avulla toisottavasti pysytään taas vetreinä. :) Kummatkin siis kokonaisuudessaan ihan hyvässä kunnossa.

Viime viikonloppuna osallistuttiin Raikun kanssa yhden päivän valmennukseen Savikon Sepon vieraillessa Kuopiossa. Hauska rata, jossa tuli hyvin esille meidän heikot kohdat. Elikkä kuinkas ollakaan Raiku haki helposti vääriä esteitä. Sepon ajatuksinkin, Raiku on hyvin estehakuinen koira, joka kyllä lukitsee äärettömän pienestä vinkistä esteen, joka sille tarjoillaan. Tahallisesti tai tahattomasti. :) Tähän olen toisaalta pyrkinyt. Siis siihen, että koira lukee itse rataa ja toimii itsenäisesti. Nyt vaan tahdon olla välillä pulassa, kun käsissä on koira, joka ihan okeasti lähtee pienestäkin vinkistä hakemaan esteitä. Varsinkin sivuttaisessa suunnassa esteiden "ohittaminen" on välillä hyyyyyvin vaikeaa. Meille tulikin paljon mietittävää ja uusia näkökulmia/ vinkkejä treeneihin. Hommat ei siis lopu kesken!!

Että näin. Syksy alkaa olla jo pitkällä. Pikkujoulukausi lähenee. Ihanaa lähestyvää talvea ja Joulun odotusta kaikille!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Taukoa..

Meidän piti kisata tämä kausi säännöllisemmin. Asettelin tavoitteeksi kerran kuukaudessa, vähintään. Mutta nyt ollaan viimeksi startattu syyskuun alussa. Eli Lokakuu jäi väliin. :( Ei oikein sattunut sopivia kisoja kohdalle. Ja toisaalta ei ole huvittanut lähteä pitemmälle ajelemaan yksin. Nyt kun tuo nollien keruu on ihan hyvissä kantimissa, niin ei ole ollut mitään paniikkiakaan kisata.

Olemme siis keskittyneet treenaamaan hyvin maltillisesti, keräilemään voimia tulevaa pitkää talvea varten. :) Muutamia valmennuksia on sovittu ja marras- joulukuussa kisataan muutamat kisat. Ensi vuonna sitten otetaan kiinni. Arvokisat ovat molemmat jo heti kesän alkupuolella, joten tuloskuntoa pitää lähteä kehittämään ajoissa.




Otin perjantaina vapaapäivän kunniaksi pitkästä aikaa videokameran treeneihin ja kuvasin molemmille muutaman pätkän. Lähinnä halusin nähdä, miltä työskentely koirien osalta näyttää. Teemu antoi meille kotiläksynä Raikun kanssa treenata käännöksiä "imevämmiksi". Raiku kääntyy hyvin ja pienesti, mutta en ollut ajatellutkaan, että se saattaa olla liikkeelle lähdössään hieman tehoton. Katselin tätä videolla ja totta. Raiku kääntyy kyllä tuossa pituudeltakin tiukasti, mutta pari ekaa askelta tulee sivuun päin. Kun ne siis voisivat ampua samantien eteen. Eli palkkaa, palkkaa, palkkaa. :) Tämä johtaa varmasti edelleen sinne, että Raikuhan ei ole koskaan ihan satasella lähtenyt mun vetoihin mukaan. Tykkää usein suorittaa virtaviivaisemmin ja sieltä, minne nenä näyttää :D. Tässä on kyllä menty valovuosi eteenpäin puolessa vuodessa.


Ekana videolla siis Ada. Perusvarmaa Ada laatua :) Mutta voi, että sitä on vaikea kääntää. Mulla on tosi hankalaa osuttaa nykyään Adan käännökset kohdilleen, koska Raikun kanssa pääsee niin paljon vähemmällä. Adaa joutuu ihan tosissaan viemään ja ohjaamaan tosi läheltä käännöksissä. Vekit ja merkkaukset saa olla tosi lähellä, tiukkoja syviä, jotta hän kääntyy :) Liito- orava <3

Raiku menee videolla pari pätkää. Ei suoritusta ilman virhettä. :) Eka pituuden jälkeinen hyppy väärinpäin ja sitten putkeen veto ei toimi loppuun saakka-> putkipuikkaus :D. Että näin. Tässä on mulle hyviä kohtia itsetutkiskeluun. Mm. nuo jalat. Vaikka kuinka yritän esim valsseissa olla tekemättä tuota "tikutusta", niin silti. Ne vaan liikkuu. Ihan huomaamatta. Nuo jalat. Kai ne on se mun tavaramerkki, mistä minut tunnetaan . :D Mutta yritys päästää siitä eroon jatkuu.... Varmaan aina !

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Ajatuksia ja ajoituksia

Teemu Linna koulutti tänään Varkaudessa ja oltiin Raikun kanssa mukana. Kiitos Varpsille siitä!

Olipa vain kiva koulutus. Tykkäsin Teemun tyylistä kouluttaa paljon :). Ei mitään turhia liirum laarumeita, selkeitä ohjeita ja näkemyksiä, kaunistelematta ja kiertelemättä. Saatiin aika paljonkin irti.

Paljon ollaan tehty oikein ja se antaa voimia jatkaa eteenpäin samalla tiellä. Paljon on mulla itselläni kuitenkin vielä kehitettävää. On asioita, joita ei itse enää edes tiedosta ja koska treeni porukkakin on lähestulkoon aina sama, ei "tyyppivirheet" tahdo tulla aina selkeästi esille. Tai niihin ei siis yksinkertaisesti kiinnitä enää kukaan huomiota :).

Tässä asioita, joita jatkossa treenataan.

- oma sijoittuminen valsseissa (ollaanko jatkamass eteen, taakse vai sivulle..)
- luottaminen koiraan ja siihen että se piru vie osaa!
- muutama hauska ohjauskikka jäi plakkariin, mutta ei tässä sen enempi ;)

Loppuun vielä muutama pointti.. Raiku oli super, se jaksoi nyt kunnolla koko treenin läpi. Hyytymistä ei tapahtunut ollenkaan. Päällejuoksut ja kontakti-putki erottelut sujui. Jotain ollaan siis ihan tosissaan opittukin!! :D. Kontaktien itsenäiseen suorittamiseen vieraammassa paikassa en ollut vielä ihan tyytyväinen. Tätä on vahvistettava edelleen. Olisi niiiiin ihana kun koira painuisi AINA sinne alas täysillä... Mutta kaikkea ei välttämättä voi saada... Eihän?! ;)


Tässä vielä kuva kesän SM-kisoista. Raikun sukua koolla. Isä- Riku, Siro- sisko, Hyrrä- äiti ja Raiku itse. 


Pakko oli laittaa tääkin. Siis uskomatonta. Mä löysin sisäisen neroni ja opin käyttämään sihdoin tätä pirun blogia!! Tää videohan näkyy näin. Siis ilman linkkiä. Mahtavaa! Mää Osaasiiiin! Kyseessä siis Adan yksilöhyppis SM:stä.

torstai 19. syyskuuta 2013

Syksy!

Hih! Kesä oli ja meni. On taas syksy. Mut mikä kesä!!! :) Ihan mahtava! Säät ihan ykköset, loma erittäin onnistunut. Paljon kaikkea kivaa koko kesänä.

Koirienkin kanssa on tolskattu menemään. Tässä seuraa pikapäivitystä.

Ada:

Ada osallistui kesäkuun puolivälissä SM-kilpailuihin. Meillä oli todella haastava kevät alla ja tuntui, että emme päässeet mukaan kisarytmiin. Huonoja kisoja, huonoja ratoja. Koitti SM:t ja kaikki tuntui helpolta jälleen :). Hyppyradalla perjantain iltakisassa hyvä nolla ja toinen sija. Hikka voitti :).

TÄSSÄ rata.

Lauantaina kilpailtiin joukkuekisassa ja Ada lähti joukkueen ankkurina. Tässä vaiheessa tulos oli 5 vp, joten nollaa lähdettiin tekemään. Nolla tuli ja joukkue oli loppusijoituksella 11. Yhden nopeamman nollan olisimme tarvinneet. Pinnan harmittava vitonen vei yhden nopean koirakon pois tuloksissa.. :( Mutta meidän rataan olen super tyytyväinen.

TÄSSÄ se.

Tai sanotaan, että tämä rata oli huippu tuonne keinulle asti. Sitten tuli välistä vedossa pientä haromista ja jotain ihmettä puomilla. Ilmeisesti puomille noustiin kohti aurinkoa joka hämäsi koiria. Adakin vetää ylösmenon lopussa ihan maihin, mikä on erittäin epätyypillistä....

Sunnuntaina kilpailtiin yksilökisat ja hyppäriltä pääsimme jatkoon ihan ok nollalla, sijoitus oli ehkä 16?.. Finaaliradalla sattui ja tapahtui heti ekalla kolmanneksella. Yksi rima alas ja puomin ylösmenokontakti vitonen. Nooh. Loppuun vedettiin ja tyytyväinen olin pieneen super Adaan <3 Viikonlopulta kolme hyvää nollaa ja ei voi kuin olla tyytyväinen. Sitten vietettiin välissä vähän juhannusta ja muuta. Heinäkuussa oli Airodun aika. Adalle hirveässä kaatosateessa, märällä nurmella ja vaikealla radalla KV-kisan voitto ja toinen CACIAG!!!! Tehdäänköhän siitä vielä KV- valio?!? :).
Lisäksi meidän tiimille (Minä ja Ada& Raiku, Elisa ja Iitu& Enna) joukkuekilpailun voitto medeissä. Oli kyllä niiiin huippu viikonloppu!


Myöhemmin heinäkuussa oltiin vielä liekeissä Maaningalla. Karsinnat jätettiin väliin ja me annettiin samaisena viikonloppuna pataan sitten kotikonnuilla. Adalle triplat sijoilla 1., 1. ja 2.


Raiku:


Raikun kanssa on kesän aikana otettu ihan aimo harppauksia eteenpain. Neljästi kesän aikana treenattiin Kärnän Julian treeneissä ja päästiin tekemään haastaviakin juttuja, hakkaamaan päätä seinään ja ehkä onnistumaankin välillä :).
Treeneihin on joka tapauksessa viimeiset puoli vuotta yritetty panostaa tosissaan ja tämä todellakin on tuottanut tulosta. Kisoissa nollaprosentti on kasvanut viime kaudesta ehkä 200 % :D. Jokaisessa kisapäivässä on onnistuttu tekemään vähintään yksi nolla. Wuhuuu!! Tällä hetkellä ensi vuoden arvokisoista puuttuu enään yksi nolla.


Raiku ei luonnollisesti startannut SM-kisoissa. .


Voittokulku alkoi Agirodussa, kun perjantain kaatosadekisoissa Raiku tehtaili jollain ihmeen ilveellä tuplanollat niiltä vaikeilta radoilta. Sijoitukset taisi olla 6. ja 2. Raiku oli kakkonen Adan jälkeen KV-kisassa, joten hän sai vara CACIAgin. TUPLANOLLA!!! raikunkin viikonlopun kruunasi onnistuminen joukkuekisassa. .


Maaningalla jatkettiin. Raikulle jälleen tuplat!!! Whaaat! Oli ihan uskomaton fiilis kun kaikki alkoi luistaa ja koira tuntui löytäneen kisaminänsä. Se oli hieno tunne <3 Meistä voi vielä tulla ME! Raiku myös voitti ensimmäisen kerran Adan. Sijoitukset oli 2. ja 1. Hyppysert ja hyppyvalio kello tikittää. :). Raiku tehtaili myös omissa kisoissamme hienon nollavoiton. Ensimmäinen FLow ratamme kisoissa. Hieno fiilis! . Pari viikonloppua sitten piirinmestaruuskisoissa jälleen nollavoitto, toinen hyppysert ja lopulta Piirinmestaruus. Agiradalla tippui okserin rima, muuten sekin oli nolla. Minulle se henkisesti sitä olikin.


Että näin. Tässä todellinen pinta rääpäisy meidän kesästä. Tai tylsästi siis siitä, mitä kaikkea on saatu kisarintamalla aikaan. Tällä tiellä koitetaan jatkaa ja kisailla eteenpäinkin harvakseltaan, mutta säännöllisesti. En uskalla päästää nyt kisataukoa liian pitkäksi.


Ihanaa syksyä kaikille!!!


Loppuun vielä Agirotu joukkueviestin voitokas rata. Järjestys on Raiku, Enna, Ada ja Iitu. TÄSSÄ
.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Ylämäki, Alamäki


Nyt on jotenkin saanut selvyyttä siitä, mikä mun ja Raikun yhteistyössä mättää. Eli niin kuin aiemminkin mainitsin, hän ei lähde ollenkaan mukaan ohjauksiin tietyissä tilanteissa. Nämä ovat tilanteita joissa herra bongaa putken tai jokin este on liikaa "tyrkyllä" tai jotenkin sivuaa läheltä juoksulinjaa. Toisaalta ihanaa, kun tietää mitä tulee treenata ja selvää on sekin, kuinka tulee treenata. :) Treenit on jo aloitettu.



Raiku. (kuva: Essi Saarela)

Helatorstaina tosiaan kolmen Hyllyn putki täydentämään valmista 6 hylyn sarjaa. Mutta sunnuntainapa tämä Hyllyputki taittui!! Jee. Ekalla radalla, joka oli hyppis vain yksi vitonen. Aloitti kepit väärin ihan oman hölmöyteni takia. Tokalla radalla Hyl (lähti taas pari kertaa putkiin ;)). Ja vikalta agiradalta nollavoitto ja SERT! :):) Se oli ihan sika vaikee lopultaan.. Oli puomin leijeröintiä (tässä oli hyvä kun koira irtoo putkeen:)) ja hankalia linjoja. Ja me Raikun kanssa tehtiin nolla ja voitettiin!!! <3 Taas loi vähän uskoa tulevaan. Kyllä tämä tästä. Kesän aikana treenataan neljä kertaa Julian valkassa Raikun kanssa. Pakko saada ratatreeniä ja ohjaukseen lisää näkökulmaa itseäni varten. Adan kanssa tehtiin 5 vp, nollavoitto ja 10 vp (?). Adan kanssa muuten aikas hakusessa vielä tuo yhteistyö, mutta vikalla radalla oli kyllä sitä parasta tekemisen meininkiä meiltä, mihin ollaan totuttu. Tuntui kuin parhaimmillaan <3. Meidän rata kaatui tässä kylläkin siihen, ettei Ada irtoa riittävästi niihin putkiin. Adalla koittaa myöskin tehokuuri kontaktien kanssa. Agiradoilla oli kontaktit kaikki aika vallattomat ja koira meinasi lähteä hyppysistä niillä ihan väkisin. Onneksi on kuukausi SM aikaa, keritään tehdä vielä vaikka mitä :) Ai niin, Ada valittiin mukaan Hukka-putken medijoukkueeseen. :)


Tänään koettiin kauhun hetkiä lenkillä. Oltiin minä koirineni ja Anu Lilon ja Pinnan kanssa Tervaruukilla päin lenkillä, kun eräällä polulla törmättiin kyyhyn! :/ Raiku ja Pinna oli juuri menneet sen yli/ ohi, kun minä huomasin otuksen ja nappasin Elliä karvoista. Se heittäytyy siinä selälleen melkein sen kyyn päälle ja repäsen sen vaan nopeaan karvoista pois (ja huudan tietty julmetusti). Anu on mun takana Lilon ja Adan tullessa perimmäisinä. Pinna ja Raiku meinaa lähtee tulemaan takaisin päin hämillään hirveestä härdellistä. Pinna taisi jossain välissä käydäkin uudelleen ihan kyyn vieressä. Me vaan huudetaan että ei tule, istu, paikka, ei tule ja kyy sihisee ja suhisee ja kiemurtelee hirveen äkäsenä pää pystyssä ja valmiina iskemään.... Hyi kauheeta, mikä tilanne. Pitäisi mennä kyyn toiselle puolelle estämään ettei juniorit tule sen yli uudelleen, muttei voi kun muut tulisi sitten mun perässä toiseen suuntaan..... Onneksi herra kyy siinä sitten päättää lähteä luikertelemaan pusikkoon ja minä pääsen toisten koirien luokse ja Anu saa Adan, Ellin ja Lilon kiinni. Samassa siellä kuulemma näkyi vielä toinenkin kyy siellä pusikossa.

Yhtään ei tiedetty, onko ketään purtu ja omat jalat oli ihan muussia ja sydän hakkasi kurkussa. Loppu hyvin kaikki hyvin, kaikki pysyivät oireettomina koko loppulenkin ja ovat edelleen hengissä. En halua enää ikinä samaan tilanteeseen. Onneksi meitä oli kaksi, yksin olisi ollut hankala pitää laumaa paniikissa paikoillaan molemmin puolin käärmettä :/

Parempaa, käärmeetöntä kesää odotellen.

p.s. Raiku täytti eilen 3 vuotta. <3 Synttäreitä juhlittiin rauhallisesti omalla porukalla.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Ohhoh ja Huhhuh!

Ei mee meillä ihan putkeen. Tai menee putkeen, silloin kuin ei pitäisi..

Huhtikuu on terästäydytty ja treenattu maaliskuuhun verraten paljon. Treeniä jollain tasolla 2-3 kertaa viikossa. Adalla ehkä himpun vähempi. Meillä on nyt kausi jolloin yhteisymmärrys ei meinaa löytyä. Raiku on varsinkin kunnostautunut minun hermojen kiusaamisessa. Treeneissä se tekee välillä ihan omiaan. Tällä en tarkoita perus juttuja kuten vääriä estevalintoja yms yleistä häsläämistä vaan nyt on kyse siitä, että herra saattaa painella ihan keskari pystyssä jonnekkin vaikka viiden metrin päähän suorittamaan esim. kontaktiestettä. Eli lähtee suoraansanoen täysin lapasesta. :/

Ja sitten uusin villitys. Kyttääminen, joka on tullut esille varsinkin pujottelussa. Jos targetti on jätetty vaikkapas kontaktin palkkausta varten jonnekkin kauas, niin hän saattaa ihan täysin alkaa vaan kyttäämään tätä palkkaa ja on ihan kyvytön suorittamaan pujottelua loppuun. Miehen aivoihin ei mahdu kahta asiaa yhtäaikaa :D

Eilen kisattiin Joensuussa kolme starttia molempien kanssa. Oli muuten ekat ulkokisat! :)

Adalle HYl ja 2x10. Ihan tyhmiä, pieniä virheitä. Yksi lipsahdus selän taka (no NIIIIN!) väärälle hypylle, 10 vp kielloista sivuttain lähestyttävälle putkelle ja 10 vp loppusuoran pituudenpalikan kaatamisesta ja sitä seuranneesta kiellosta. Ihan tosissaan hömppävirheitä, mutta minkäs teet.

Raikulle jälleen 3x Hyl. Eka rata oli hyppis ja oikein kelpo suorittamista minusta alusta loppuun. Yksi rima tippui ja jätin yhden kiellon korjaamatta. Siitä Hyl. Agilityradat alkoin sitten hajota. Savikolla oli aikas vinkeitä ja vauhdikkaita, erikoisiakin ratoja. Ne oli kuitenkin ihan kivoja ja hyvinkin mentävissä. Meille vaan liikaa haasteita. Muutama putkiin karkaus molemmilla radoilla, mutta esim kontaktit onnistui hyvin ja muutenkin oli kyllä hyvääkin pätkää. Päällejuoksutkin onnistui joka kerta! :)Asia, joka jäi eniten näillä agiradoilla harmittamaan oli kepit. Ne mentiin molemmilla radoilla samassa kohti, samaa putkea päin. Ekalla radalla jätti vikan välin pujottelematta ja viipotti häntä suorana putkeen. Otin uudelleen ja alkoi kytätä putkea samoin kuin muutaman kerran on treeneissä kytännyt palkkaa. Sama kyttäys tapahtui jälkimmäsielläkin radalla, mutta pujotteli kuitenkin loppuun saakka. Vauhti kyllä hidastui viimeisellä puolikkaalla. :(

Eli nyt on taas ilmeisesti niin, että mun on palattava hieromaan aivonystyröitä ja mietittävä tätä meidän palkkaus kuviota uudelleen. Eli missä voin palkata, miten voin palkata ja millä voin palkata. Aivotoiminta siis täysille vaan.

Vaikka tää nyt on taas tällaista vuodattamista niin jaksan edelleen uskoa meihin ja luottaa siihen, että jonain päivänä ollaan Raikunkin kanssa siinä pisteessä, että toimitaan yhteen kisoissa niin kuin toimitaan parhaillaan treeneissä. Vielä tämä on vaikeaa, mutta vaikeuksien kautta voittoon. Eikö? :) Raiku on ihan mahtava koira ja se on parhaimmillaan oikeasti paras tähän astisista agilitykoiristani <3. Meidän on vaan onnistuttava kanavoimaan tämä yhteinen tekeminen oikein. Jonain päivänä me ollaan vielä yhtä ja samaa ajatusta. Näitä hetkiä on jo ajoittain, mutta ne eivät ole näkyneet kisakentillä. Tämä koira ihan oikeasti on tehnyt minusta nöyremmän ja varmasti tulee opettamaan minulle kouluttamisesta ja agilitystä ihan hirvittävän paljon.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Agility?

Niin, mitäköhän se on ? :D :D Tätä olisi voinut kysyä Maaliskuun jälkeen.. Sen verta hiljasta on ollut varsinkin treenirintamalla. Katsoin Maaliskuun jälkeen kalenteria ja totesin, että kisattu on kahdet kisat (viisi starttia) ja treenattu on kokonaista kolme kertaa. Ja näistä yksi on ollut n 15 min pikatreeni lähinnä kontakteja tehden. Ja vain Raikun kanssa se kerta. Että näin aktiivista meillä. Mut hölläilyhän tekee aina ihan hyvää, eikös? :D

Elikkäs se toinen kisakerta omien jälkeen oli tosiaan Jyväskylässä, jossa molemmat koirut starttasi kaksi kertaa. Adalle nollavoitto ja 10. Raikulle 2 x Hyl. Toinen rata jäi nollasta loppusuoran päähän. Puuh.. On se vaikiaa :D

Adaan olin todella tyytyväinen vaikka toisella radalla tuli hosuttua ja tehtyä pari virhettä. Mutta pikkukoira oli niin intopiukeena ja tykitti varsinkin jälkimmäisellä ihan tosissaan. :)

Raikullakin oli paljon hyviä pätkiä ja ennen kaikkea edistymistä keskittymisessä on havaittavissa. Toinen rata oli kylläkin täysi kaaos, mutta tiiä häntä. Sellasta se on välillä :D Herra oli ainakin hyvin yritteliäs ja tarjosi erilaisia vaihtoehoja suorittaa rataa... Meidän pitäisi hankkia jo se paita : "KYllä Me Kotona Osataan"!

Jatkamme harjoituksia ja uskotaan, että kunhan tässä nyt Huhtikuu treenataan aktiivisesti niin eiköhän sitä tulostakin ala sitten Toukokuussa syntyä. :)

Loppuun vielä hupinumero Raikun taistelutahdosta. Se on kyllä ihan mahdottoman mahdoton ja hauska. <3 Ja huippu. RAIKUN KEPPILEIKKI

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Sertiä Pukkasi :)

Viikko sitten omissa, Hukka-Putken kisoissa kilpailivat sekä Ada että Raiku. Molemmat kolme starttia. Tuloskunnossa on vielä hiomista, molemmille yhdet nollat. Adalle hyppärin kolmas sija, Raikulle keskimmäisen Agilityradan voitto. Eli valiokello napsahti käyntiin. :) Nyt alkoi jo Raikunkin meno tuntua siltä, kuin kisoissa pitääkin. Olin erittäin tyytyväinen herran tekemiseen. Tästä se lähtee, nyt ei vaan saa olla liian pitkiä kisataukoja niin saadan kasvatettua tätä kilpailurutiinia tosissaan.



Alla video:

Raiku, eka nollavoitto kolmosissa

Adalla tuntui olevan lieviä käynnistymisvaikeuksia. Ei oikein meinattu päästä samalle aaltopituudelle ja keskittyminenkin oli vähän puolitiessä.. Kahdella radalla oli pujottelu melko hankalasti, eka pujoteltiin ihan päin pussia ja sitten päin seinää. Molemmilla lopetti pujottelun kesken :/. Eli tässä treenireikä :D Ada on aina ollut melko huono pujottelija tyhjään tai seinään päin, ja nyt on käynyt niin etten ole muistanut tätä heikkoutta harjoittaa tarpeeksi. Adakin kaivetaan nyt naftaliinista ja viritellään kisakalenteria vähän tiukemmaksi. Kyllä se tästä.

Norjan maalta kolahti eilen mieluinen kirje. Adan valioituminen Norjan Agilityvalioksi on vahvistettu Norjassa. Nyt pitää vielä hakea vahvistus Suomen kennelliitolta, jotta saadaan Putesta virallisesti Turskamaan valio <3

Viime sunnuntaina treenattiin Raikun kanssa Savikon opissa. Päällimmäisenä mieleen koulutuksesta jäi, että ei taas tahdottu osata mitään :D Hyviä vinkkejä kyllä tuli ja muistutuksia itsellenikin asioihin, jotka tiedostan. Mm. pakkovalsseissa pitää uskaltaa liikkua rohkeammin, persjättö on loppupeleissä aika hankala saada onnistumaan linjauksineen, meidän päällejuoksut eivät vieläkään ole ihan kunnossa.... Huooooh. No, onpas taas treeniaiheita tässäkin lisää ;).

Mut nyt olen lomalla ja on niin ihanaa, kun saa nukkua ja elää ihan ilman minkäänlaisia aikatauluja tämä viikko. Niin parasta! Eilen hoidettiin Ellin hammasasiat kuntoon. Eläinlääkärireissulle jäi hammaskivet ja pari ala-etuhammasta, jotka olivat ientulehduksen seurauksena alkaneet heilua. Tätä asiaa olin jahkaillut pitkään, mutta onneksi saatiin se nyt hoidettua. Eniten jännitti kuin vanhempi koira pärjää rauhoituksen, mutta hyvinhän tuo meni. Nyt kelpaa hymyillä!

Ihanaa kevään odotusta kaikille!

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Jyväskylässä oltiin kartalla


Raikun kanssa startattiin tämän vuoden ekat kisat Jyväskylässä lauantaina. Nyt on siis tavoitteena rakentaa kisarutiinia ja tehdä kunnolla pohjaa tulevalle. Tässä kisassa ehdottomana ykköstavoitteena oli saada Raikulista esille sitä, mitä se on treeniolosuhteissa tutulla maaperällä. Ja tähän osioon olen erittäin tyytyväinen. Viimevuoden puolella viimeisimmät kisat olivat enempi ja vähempi "kujalla ajoa". Treenien ja kisasuoritusten välinen ero oli aika huima. Nyt pyrin keskittymään siihen, että saan sen kunnolla kuulolle jo ennen rataa.

Raiku huusi radalle lähdettäessä, lähdössä odottaessa ja radalla. Innoissaan siis. Se tuntui kuuntelevan ohjausta ja tekevän kunnolla töitä. Kontaktit oli molemmilla radoilla kaikki. Ne meni hyvin. :) Hyvät pysäytyskontaktit saatiin tehtyä. Oli kaikenkaikkiaan hirveän kivaa mennä sen kanssa radalla. Ihan oman hallin vauhtiin ei vielä päästy, mutta se varmuus tulee sitten ajallaan kyllä. Muuten tämä ero ei ehkä näkynyt, mutta mm. A:n Raiku tekee kotona ronskimmin ja varsinkin radan yhteydessä joskus turhankin liitäen yli harjan. Nyt oli maltillista menoa.

TÄSSÄ on linkki ensimmäiseen rataan. Tuloksena Hyl. Toinen rata oli siis nolla ja sujuvampaa menoa kyllä kuin tuolla ekalla. Sijoitus oli neljäs. Siitäpä se lähtee, pikkuhiljaa ylöspäin ;).

Kiitos Anulle matkaseurasta! Mukavassa porukassa on niiiin kivaa reissata. Ja onnea huipusti tuplasta Pinnan kanssa! Raution perheessäkin tuli hienoa jälkeä Inton ja Iisan kanssa. Onnea erityisesti Janin ja Iisan voitosta ja Jaanan ja Inton muuten vain hieeenosta radasta!

Parin viikon päästä on HUpun omat kisat. Sinne uskaltaa nyt laittaa jo vähän enemmän peliin, kun tietää että koiraan voi vielä paremmin luottaa omassa hallissa. Jospa se tuplakin tulisi ennen kesää..... Nyt treenit jatkuvat terävyyden haulla ja perusasioiden hiomisella. Ja niitä kontakteja hinkataan superpalkalla! Paljon on menty muutamassa kuukaudessa eteenpäin, mutta niin paljon on vielä saavuttamatta. Ihan pieniäkin juttuja, mutta hauskaa että sellaisistakin voi tässä vaiheessa olla niin iloinen.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Tammikuussa..

Tammikuussa meidän piti treenata kovasti. Hih. Mut kuis kävi? Ei ihan niin paljoo treenattu, mitä piti. Tein tuossa loppuvuodesta listaa, mitä Raikulle pitäisi opettaa. Ainut asia noista, missä ollaan nyt oikeesti edistytty on noi päällejuoksut. Ne alkaa tosissaan toimia pikkuhiljaa niin kuin pitääkin :) Puomia ollaan treenattu ihan liian vähän. Mut se, mitä ollaan treenattu niin koko ajan parempaan on menty. Vanha itsevarmuus on palautunut hiljalleen. Mähän siis sain otettua puomilla takapakkia kun menin yhdestä läpijuoksusta konahtamaan Raikulle liian kovaa. Herkkä poika se on.. Kontakti-putki erottelua on tehty melko vähän, mutta ne kerrat mitä on tehty on vaikuttanut kuitenkin ihan lupaaville. Vaikeinta tässä on ollut se, että kaikki vanhat konstit ei toimi Raikun kanssa. Saan hieroa aivonystyröitäni kuinka sitä pitää tässäkin opettaa ja palkata, jotta palkkautuu oikein.

Ensi viikonloppuna startataan Jyväskylässä ja aloitetaan tämän vuoden kisakausi. Niin huippua päästä kisoihin! Tällä kertaa mukaan lähtee vain Raiku. Ada on pitänyt agitaukoa nyt pari viikkoa. Meillä on Raikun kans tavoitteena treenata niitä vieraita kisapaikkoja. Tän kevään tavoitteena on pienentää kuilua treeni- ja kisaolosuhteiden välillä.

Huippua, että me on saatu naapurista uusia kavereita. Anna ja Peppi-parson sekä Romeo- sheltti (6kk) ovat meidän uusia lenkki ja muitakin kamuja. Ensimmäisellä lenkillä Romeon kanssa Raiku ei ottanut selvää onko Romeo tyttö vai poika ja käyttäytyi kuin mikäkin lapsiinsekaantuva homo :D Peppi ei ollut mukana juoksujensa takia. Liekkö haissut Romeo niin tytölle :D Toisella kertaa sitten meni jo hyvin ja pojatkin löysi yhteisen sävelen ja leikin hauskuuden. Olispa kiva, jos tulisivat toimeen myöhemminkin. Raikulla ei oikein ole kuin tyttöpuolisia kavereita. Tulee siis kyllä suurimman osan kanssa uroksiakin oikein hyvin toimeen, kunhan eivät ole kukkoilevaa sorttia :D Mun kavereilla ei vaan oikein ole uroksia. Muutaman villakoirapojan kanssa ollaan lenkkeilty ja tulevat huipusti juttuun.

Mutta lisää päivityksiä sitten kun kisat on käyty.

TÄSSÄ vielä loppuun hupinumero. Elli taistelee aktivointiluun kanssa. Tässä vaiheessa melko kesyä käsittelyä, mutta jossain kohdassa oli hyvin, hyvin ärtynyt ja paiskoi lelua pitkin kämppää. Elli <3

tiistai 1. tammikuuta 2013

1.1.2013

Vuosi vaihtui ja on ehkä aika muistella mennyttä vuotta ja suunnitella tulevaa. :)

Arki on ollut sitä samaa kuin ennenkin. Varkauteen ajellaan arkena töihin ja tähän ei ole muutoksia luvassa. Koti on ja pysyy Kuopiossa (ainakin toistaiseksi) ja työt Varkaudessa. Aikaa harrastuksille jää arkena melko hintsusti, mutta olen onnistunut löytämään melko hyvän tasapainon ja tällä hetkellä tuntuu ihan hyvälle. Niin kauan kuin meillä on kiva kimppakyytiporukka ja kuluja ja kilometrejä saadaan soviteltua yhteen, on kaikki ok. :)

Koirarintamalla on mennyt kivasti. Tärkeimpänä kaikesta: Elli voi edelleen hyvin <3. Muistan kuinka vuosi sitten aika tarkalleen olin huolissani pienen mummeron terveydestä. Silloin jopa pelkäsin lähtölaskennan alkaneen. Mutta vaiva selvisi ja hoito löytyi. Meillä menee oikein hienosti nyt. Kukaan tuskin uskoo, että mittariin tulee keväällä 12 vuotta. Agilityssä on tapahtunut. Raiku aloitti helmikuussa kisauransa. Hiljaa hyvä tulee (?!? kuka tuonkin keksi?)... Kakkosiin noustiin erinäisten ongelmien kautta heinäkuussa reippaalla kymmenellä startilla ja kolmosiin lopulta himppasen nopeemmin lokakuussa viidellä startilla. :) Kolmosissa on startattu 5 kertaa, joista yksi nollatulos. TÄSSÄ yksi esimerkki missä menään ;)



Raikulla on tavoitteena TREENATA. Treenata ihan "oikeesti" ja treenata kisoissa. Kisoissa treeneillä tarkoitan sitä, että meidän tekemisessä on ajoittain melko iso kuilu treeneihin omassa hallissa versus kilpailuihin vieraassa paikassa. Eli tarvitsemme kisakokemusta erilaisissa paikoissa. Sitä meille ei tod ole vielä kertynyt.

Ja koska tavoitteita tulee olla, olkoot ne SM-kilpailuissa. Kunhan Helmikuussa käynnistämme kilpailukauden on meillä tavoitteena rääviä SM-nollia kasaan. Tupla voi olla haastavin, mutta ei toki mahdoton. Pitäkää peukkuja!

Adan kohdalla vuosi on ollut tietysti ikimuistoinen. Ada <3, pieni räkänokka lunasti paikan maajoukkueessa ja edusti Suomea Norjassa (PM-pronssia ja Norjan Ava-titteli) sekä Tsekeissä. Saimme olla osa mahtavaa joukuetta ja kokea yhdessä sen, mistä moni haaveilee mutta harva pääsee kokemaan. Adan kanssa kauden päätavoite asetetaan SM-kilpailuihin. Olisi niin hienoa menestyä vielä Sm-kilpailuissa Adan kanssa. Tämä vuosi tulee olemaan itselleni pitkästä aikaa hengähdyksen paikka. MM-kilpailut hiiiiiiirveän pitkän lentomatkan takana Etelä-Afrikassa, EI KIITOS! KOska olen jo päättänyt, että tuonne en lähtisi vaikka pääsisin, niin karsinnatkin saavat jäädä tältä vuodelta. Tässä tapauksessa minut löytää paikalta vain korkeintaan katsomosta. :) Ehkä olen tällä hetkellä myös antanut kaikkeni sillä tasolla jolle olen päässyt. Realistinen tosiasia on, että olemme tehneet parhaamme ja yltäneet niin ylös kuin mahdollista. Adalle olen ikuisesti kiitollinen kokemuksesta jonka saimme Tsekeistä. Tässä loppuun tunnelmia Tsekeistä: TÄMÄN radan tekeminen oli silkkaa nautintoa.

TÄSSÄ taas taisteltiin yhdessä. Tämä oli FLow, vaikkakin se ei näytä siltä. Mutta tällä radalla ajatus oli kyllä niin hetkessä ´kiinni ettei tosikaan.

Tässäpä tämän sateisen Tammikuun illan ajatuksia menneestä ja tulevasta. Olkoon vuosi 2013 vähintään yhtä hyvä kuin edeltäjänsä!!



Hyvää Uuttavuotta kaikille!