Rimmasta kasvoi (lähes) aikuinen

Rimma aloitti eilen ensimmäiset juoksunsa. Viikko sitten tuli 8 kk täyteen.  Aaaargh, kuinka aika kuluu nopeasti ja mulla ei ole enää pentua vaan nuori teini koira. :) Tulevan viikon aikana joudun lähettämään Raikun evakkoon vanhempieni luokse. Nyyh! :( Mutta turhaan sitä kotona kidutan, kun kerran vaihtoehtokin on..

Rimman koko näyttää nyt jämähtäneen n. 34 cm kohdalle, ehkä himpun alle. Juoksujen jälkeen kokoa enää tuskin tulee juurikaan, joten varma minikoira hän nyt taitaa olla. :) Palaan siis juurilleni. Miniohjaajaksi minikoiran kanssa. :D

Rimma on aloitellut agilityä harjoittelemalla putkea ja siivekkeitä. Isoin haaste meillä tulee olemaan irtoaminen. Tällä hetkellä harjoitellaan siis lähinnä siedättymistä minun liikkeeseen. :) Pitää joskus yrittää saada videota. Neiti on kyllä melko vikkelä eikä mulla kukaan aikaisempi koira ole ollut tässä vaiheessa NÄIN syttynyt tähän hommaan. Rimman motto "kaikki hommat vaan täysillä" pätee tässäkin. <3
Raiku (ja Ada) ovat palailleet pikkuhiljaa tauolta takaisin kentille. Ensimmäiset kisat kisataan parin viikon päästä piirinmestaruuksista. Adan aktiiviurahan on tässä jo päätetty SM-kisoihin, me treenaillaan välillä ja kisataan harvakseltaan ilman mitään sen kummempia tavoitteita. Tehdään niin kauan kuin Ada pysyy hyvässä kunnossa. Nythän sillä ei ole vielä minkään näköisiä ongelmia. :)

Omat pakara-takareisi ongelmat ovat tällä hetkellä ihan ok tilassa. Rusautin jotain ristiselästäni ehkä paikalleen jokunen viikko sitten ja sen jälkeen olen yrittänyt jumpata ja vahvistaa selkää, vatsoja, pakaroita ja reisiä. Siis lähinnä tukilihakset tulisi saada aktivoitua, jotta saan kerättyä lisää poweria muuallekin. Kuntoon kesäksi 2016 on alkanut! Jännää oikeastaan, voin olla vähän niin kuin oma "oppiprojektini" näiden fysioterapiaopintojeni aikana. :) Parasta oli kuitenkin se, ettei tilanne ole pahentunut parien agilitytreenien jälkeen. Keväällä ja kesällähän tilanne oli se, etten juuri treeneissä/kisoissa pystynyt keskittymään muuhun kuin oman kehoni tunnusteluun ja kipujen välttämiseen.

Kai sitä pystyi tänä kesänä aurinkoakin ottamaan?

 

Rimma 8 kk.

Ada <3 ja lelu

Karsinnat

Jäi tänä vuonna taas lyhyeen. Raikun kanssa hyllytettiin eka rata lauantaina. Sama virhe kuin SM- kisojen yksilöhyppärillä lopussa. Tiukassa päällejuoksussa ei lähtenyt mukaan ohjaukseen vaan meni läpi ja suoraan mun takana olevaan putkeen. Muistan kuinka tämän kohdan jo tiedostin ja kuinka katsoin tiukasti alastulopaikkaa ja koiraa ja yritin pitää ohjauksen päällä loppuun asti. Mutta ei. Sinne meni. Eli tämä asia työn alle. ;)

Tuossa yläpuolella on sitten toinen lauantain karsintarata. Kolmas rima tippuu osittain turhan tiukan käskytyksen voimasta? Mutta näin tällä kertaa. Sijoitus olisi ollut 8. Harmi, ettei vieläkään päästy Raikun kanssa kokemaan todellista karsintahurmosta. Tänä vuonna ei sunnuntaille, viime vuonna itse olin niin kipeä ja äänetön, että jätin homman kesken sunnuntain ekan radan jälkeen. Ehkä siis ensi vuonna. :)

 

Nyt pidetään agilitystä hieman taukoa ja aletaan sitten rakentamaan palettia ensi vuodelle. Ykkösprioriteetti on nyt saada itseni fyysisesti parempaan kuntoon. Koko kevään vaivanneet pakara/takareisi ongelmat häiritsevät omaa tekemistä välillä luvattoman paljon. Ihan jo keskittymisen kannalta. Sitten jatketaan sillä tiellä joka keväällä aloitettiin. Oikean vireen pitämistä ja fiiliksen hakemista. :)

 

Rimma tuli 7 kk ikään. Pentutokon enismmäinen osa päättyi ja nyt mietitään, kuinka jatketaan. Rimma sai paljon kehuja asenteestaan. Se tekee eikä meinaa. :D Agilityä ollaan jo sitäkin aloiteltu putken harjoittelulla ja parilla siivekkeellä. Tässäkin on asenne kohdillaan. Huhuh! Mikähän neitistä vielä tulee. Ainakin Rimman motto on kaikessa touhussa: "Heittäydyn täysiiiii!!!!" Mittatikku näyttää tällä hetkellä 33,5 - < 34 cm.

Rimma tapasi karsinnoissa veljensä Sumon. :)

SM 2015

Ne on taas ohi. Olipa vain huippukivaa, vaikka tuloksellisesti ei tällä kertaa päästy ihan parhaimpaan.

Raikulle joukkueradalta lauantaina ekan riman tiputus. Rata oli todella kiva juosta ja yhteistyö tuntui hyvälle. Puomilla oli ylösnousussa haparointia, taisi tassu lipsahtaa yli laidan. Jätin keinulle pojan yksin suorittamaan, mikä luultavasti näkyi puomiepisodin jälkeen melko hitaana suorituksena. Olin kuitenkin tyytyväinen rataan ja sunnuntaita jäätiin odottelemaan innolla. Joukkueella oli alla tässä vaiheessa yksi nopea nolla, hyl ja 5, joten meidän epäonnistuminen ei vaikuttanut ihan hirveän merkittävästi lopputulokseen.

Sunnuntaipäivä valkeni oikein kivalla auringonpaisteella. Medien hyppäri oli Jan-Egilin käsialaa. Alkuun se vaikutti oikein kivalle, mutta totuus valkeni kyllä.. Sai tehdä töitä kovasti ja koko ajan täytyi olla kartalla viemässä koiraa oikealle esteelle ja oikein päin. Rata oli melkoista takaakiertoa eikä vauhti kasvanut missään vaiheessa juoksukisaksi.

Raikun kanssa tehtiin todella sujuvaa rataa loppumetreille saakka. Kolmanneksi viimeisellä esteellä, pakkovalssissa hukkasin jotenkin kartan ja askelmerkit ja se suoritettiin täysin munkilla oikein. Seuraava päällejuoksu epäonnistui rytmityksen suhteen ja se kostautui sitten viimeisellä hypyllä. Raiku ohjautui ohi. :( Siihen karahti meidän hyvä nolla jolla oltaisiin ajan puolestakin oltu ihan kympin sakissa.. Tämä on agilityä. Ei tilaa finaaliradalle.


Ada mummeli pääsi kanssa radalle ja sen kanssa tein muutaman erilaisen ohjaussuunnitelman verrattuna Raikuun. Rata ei sujunut ilman suunnitelmien muutoksia ja asiat alkoivat kertautumaan. Noin puolessa välissä rataa liukastuin ja kaaduin. Adan olin juuri saanut lähetettyä putkeen ja ylös pääsin juuri niin nopeasti kuin oli tarvis. Tästä tapauksesta jäi ehkä päälle pienoinen kiireen tuntu, joka kostautui sitten lopussa hätäilynä. Adalle pari kieltoa hätäisen päällejuoksun seurauksena. Mutta olipa ihana nähdä Adassa vielä se arvokisojen aiheuttama palo. :) Se niin nautti ja meillä oli kuitenkin oikein kivaa yhdessä. <3 Nämä saattoi olla meidän viimeiset yhteiset arvokisat.. Adan radasta ei valitettavasti ole vielä minulla videota..

Pitää vähän onnitella tässä, kun mitaleitakin tuli ihan lähisukulaisille. Iida ja Hunni alias Rimman iskä voitti minien Suomenmestaruuden. Onnea paljon! Rimmalla on isot saappaat täytettävänä. Raikun puolisisko Stella ohjaajansa kanssa saivat mediluokassa pronssia. Onnea heillekin! :)

Näin alkoi minun kesäloma, jota riittääkin sitten seuraavat neljä viikkoa! :) Tiedossa on rentoilua, vähän kisoja, yhdet häät ja toivottavasti lämpimämpien säiden myötä esim veneilyä ja rantaelämää. Rimman pentutokokin jatkuu. Neiti nötterö on osoittanut olevansa oikein pätevä pieni koirantaimi.

Kesä On täällä!

.. Ainakin kalenterin päivämäärää katsottaessa on kesä. :) Se, onko kesä myös nenän ulos laittaessa, onkin sitten toinen juttu. Auringon paistaessa siltä ainakin tuntuu, vaikkei hirvittävän lämpimistä päivistä ole vielä päästykään nauttimaan.

Kouluvuosi on paketissa ja kaikki kurssit sain suoritettua. Ja vielä tosi hyvin! :) Nelosia ja vitosia vetelin kursseista!! Näin on ensimmäiset 60 op kasattuna. Nyt olenkin siirtynyt taas tuttuun työhön apteekkiin farmaseutiksi. Kesä kuluu siellä, mutta onneksi SM-kisoista pääsee jo aloittamaan lähes 4 vk ansaitun palkallisen loman. Ei käy liian rankaksi heti alkuun. :D

SM-kisat siis lähestyvät, samoin karsinnat. Todella hyvillä mielin suunnataan sinne. Raikun kanssa parannettiin yhteistyötä kesää kohti huimaa vauhtia. Taukokuussa kisattiin lähes joka viikonloppu ja lopulta nollaprosentti lähenteli jo 100 %. Aika huimaa talven takkuiluun nähden. Mutta kyllä se niin vaan oli, että kisaamalla ja oman pään saamisella siihen oikeaan kuntoon oli se suurin merkitys. Nyt puristetaan nämä arvokisat alta pois ja Heinäkuu otetaan sitten loman kannalta.

Adankin ilmoitin vielä SM-yksilöihin. Sen kanssa ei kisattu melkein puoleen vuoteen ja sitten ensimmäisissä kisoissaan se sitten nappasi viimeisen puuttuvan nollansa. Ja vieläpä voiton kera. <3

Rimma neiti on tullut jo 6 kk ikään. Tukkajumalaksi häntä voi kutsua. :D Karvan kasvattaminen on erittäin hyvässä vauhdissa. Mittaaminen on hankalaa.. Välillä saan siitä karvan verran yli 33 cm ja kohta taas melkein 34 cm. :o Edelleen todella hilkulla mennään jääkö minin mittoihin vai kasvaako mediksi.. Paino on pysynyt jonkin aikaa 5,2 kg.
Rimma on aloittanut Ponderalla pentutokon ja osoittanut oikein hienoa edistymistä. Perusasentoa, kontaktia ja seuraamisen alkeita on tehty häiriöllisessä ympäristössä ja ne on onnistuneet hienosti. Rauhoittuminen odottamaan taitaa olla se haastavin osuus. :D

Hyvää Vappua!

Näin vapun päivänä innostuu Bloginkin pariin. Ensinnäkin Hyvää vappua kaikille!

Viikko sitten kilpailtiin Raikun kanssa Jyväskylässä kolmen startin verran. Osallistuttiin kahdelle hyppyradalle ja yhdelle agiradalle. Jäi oikein hyvä mieli meidän yhteisestä tekemisestä. :)

Eka hyppis kaatui kadonneeseen pimeän putken päähän. Raiku lähti kiertämään putkea ulkokautta, kun ei löytänytkään putken suuta. Kiepaisi sieltä toisesta päästä sitten sisään. Nämä on Raikulle välillä vaikeita asioita, ei ole ensimmäinen kerta kun putken suu ei vauhdissa löydykään.... Harjoitellaan.

Toinen rata oli agilityrata, josta saatiin nolla. Tykkäsin tämän radan meiningistä ihan erityisesti. Oltiin jotenkin koko ajan tekemässä yhdessä hommia ja paketti pysyi hyvin kasassa. Keinu ja A olivat hyvät ja selvät A:n pysäytyksineen. Puomi oli loppusuoralla ja siitä lähti vähän ilman lupaa, mutta onneksi Raikuun voi kuitenkin luottaa, että se kyllä rytmittää askeleensa oikein vaikka ei aina malttaisikaan jarruttaa riittävästi. Sijoitus oli kolmas.

Viimeinen hyppyrata tuli ihan videollekin asti.

Tässäkin hyvää tekemistä ja oltiin hyvin kartalla. Keppien jälkeen vein putkeen yli tarkasti, josta johtuen en lähtenytkään yrittämään aiottua valssia seuraavaan kohtaan. Ylimääräinen hyppy tulee ennen seuraavaa putkea. Mutta hyvä rata. Täytyy olla tyytyväinen. :)

Nyt voidaan hyvillä mielin karistaa pahan karman tunne Jatin hallia kohtaan ja jäädä odottelemaan tulevia karsintoja....

Rimma neiti tuli viikko sitten 5 kk ja alkaa jo muistuttamaan ihan isoa koiraa. Kokoa on tällä hetkellä 32 cm. Kasvua on tapahtunut hyvin maltillisesti, 4 kk koosta on senttejä tullut vain 1 cm. Hyvin jännäksi alkaa menemään malttaako jopa jäädä minin mittoihin..? Vertailun vuoksi Ada on ollut samoilla viikoilla 34 cm ja aikuiskoko jäi 36 cm....

Rimman hampaiden vaihto alkaa olla jo hyvin pitkällä. Joku poskihammas on vielä kiinni, mutta esim kaikki kulmurit ovat lähteneet ja uudet kasvaa nätisti oikein tällä hetkellä. Ainoa kauneusvirhe löytyy ala-etuhampaista. Niistä 2. oikealle on hieman kallellaan eteenpäin, mistä on seurannut se, että vastaava ylähammas nojaa tähän alempaan eikä painu alahampaan päälle. Saa nähdä kasvaako leukaluiden kehittymisen myötä mihin suuntaan. Mutta tämä on pelkkä kauneusvirhe, ei tule  häiritsemään Rimmaa ollenkaan. Näyttelytuomareista en tiedä...

Muuten Rimma on ollut koko ajan mainiompi kaveri. <3 Hihnakäyttäytyminen on parantunut jatkuvasti ja nyt päästään jo melko kivuitta ohi toisistakin koirista. Katsekontakti alkaa pysymään jo hyvin. Koulutusjuttuja ei olla juurikaan muuten aloiteltu. Istua se osaa, ja hallitsee katsekontaktin sekä tarjoaa hyvin asioita kosketusalustalle naksun kanssa. Puunkiertoja on tehty vähän ja ne se hiffasi nopeasti. :) Viikon päästä meillä alkaa pentutoko Ponderalla Pirjo Heikkisen johdolla. Silloin pitää jo alkaa opettelemaan juttuja. :)

Yksi ärsyttävä tapa Rimmalle on tullut. Se pissaa välillä sänkyyn!!! :/ Mistään hätäänsä pissimisestä ei ole kyse, enemmänkin höyryissään kuin merkkaa. Kerran olen saanut sen kiinni itse teosta ja pääsin antamaan lähdöt. Onkohan jollakulla ollut tämän tyyppistä ongelmaa?!? Netistä olen joitakin juttuja lukenut koirista, jotka tätä harrastavat... Rimmahan pissasi ihan pienenä joitakin kertoja myös omaan petiinsä, mutta sitä te ei ole tehnyt aikoihin. Muuten täällä kotona on jo melko lailla sisäsiisti. Nyt sillä on täyskielto sänkyyn. Sohvalla saa olla, kun sinne ei ole koskaan mitään tehnyt.

Että tämmöistä meillä. :)

p.s. Ihanaa kun tulee kesä!!!!

KPSH:n kisat

 

Viikonloppuna kisattiin Raikun kanssa KPSH:n kisoissa Viiksessä. Teemana siis jo aiemmin päätetty FIILIS. Eli yritän saada kisatilanteisiin sellaista sopivaa potkua, joka meinaa mulla helposti kadota.. Ekalle radalle sain mahanpohjaan aikaiseksi jopa pienen jännityksen. Hyvä. Tunne radalle menosta oli kohdallaan, mutta haksahdin yliohjaukseen ja sain Raikun kieltämään puomin (puomi-putki erottelu). Myöhemmin kämmättiin vielä A-putki erottelu. Tämä oli aika tyypillinen Raiku-ratkaisu :D : putki A:n alla ei kunnolla edes näkynyt, mutta linja vei hieman sinne päin. En ollut ottanut asiaa riittävästi huomioon ja Raikuli kävi sujauttamassa putkeen. Mitäköhän taas harjoitellaan....? :)

 

Toinen rata rullasi hyvin. Siltä nollavoitto. Tälle radalle oikean fiiliksen (ennen suoritusta) saaminen oli vielä hankalampaa kuin edelliselle. Jouduin hiljaa mielessäni oikeesti läpsimään itteeni poskille. Yritin olla ottamatta kontaktia kehenkään ennen radalle menoa. Alku radan jälkeen kaikki alkoi sujua ja lopulta olin oikein tyytyväinen meidän yhteistyöhön, Raikuun ja omaankin menooni.

 

Tätä tunnepuolta täytyy kehittää lisää tulevan kevään aikana; sunnuntaina tuntui jo siltä, että suunta on oikea. :) Sohvapöydällä lepää kirja Huipulle! henkinen valmentautuminen urheilussa. Idean tai vinkin sain Annilta. ;) Tähän pitää paneutua tarkemmin ja työstää tätä puolta itsessään. Ja ongelmahan tosiaan on näissä "normikisoissa", luulen että arvokisoissa kesällä taas löytyy hakemattakin SE TUNNE! Ai, että odotan innolla!

 



 

 

 Rimma alkaa jo näyttää isolle tytölle hetkittäin..

Ikää 18 vk, koko 31 cm.

 

 

Heh, täällä kukaan ei ole enää turvassa. :D Sohva on vallattu!

Kisavireessä

Jes! Perjantaina ACE:n kisoissa oltiin vihdoin siinä vireessä Raikun kanssa, joka kisoissa vaaditaan. :) Mä sain jopa pienen jännityksen aikaan vatsanpohjaan ennen radalle menoa. Tätä tunnetta täytyy harjoitella lisää! :) Yleensähän tämänmoinen fiilis puskee mulle vain harvoissa ja valituissa kisoissa nykyään. Ja se on hankalaa se kun yrittää kisata "vähän kuin puolivaloilla", kun mielentilastaan ei saa enempää irti. Tän vuoden ehdoton tavoite kisakentille. FIILIS!

Eli siis ekalta radalta nollavoitto. Muutamalla kalastelulla, mutta ai että olin tyytyväinen siihen, että mentiin asenteella ja TAISTELTIIn yhdessä. <3 Esa Muotka oli loihtinut aika vinkeät ja haastavat radat. Mutta silti tykkäsin niistä. Niissä sai ennen kaikkea haastaa itseään. Tykkään profiileista, joissa oikea aikaisilla lähdöillä ja rytmillä on iso merkitys. Nautin tunteesta, kun on oikeasti kiire. :)

Toinen rata ei ollut sen helpompaa. Rata oli jopa parempi kuin ensimmäinen, mutta Raiku karkasi heti kakkoselta suorittamaan yhden ylimääräisen hypyn. Päällimmäisenä radasta jäi kuitenkin mieleen onnistuminen ja kontaktit oli ihan superhyvät pysäytyksineen. :)

Ensi viikonloppuna kisataan taas. Täytyy yrittää panostaa tuohon fiilikseen jälleen!