Oltiin tyttösten kanssa metsälenkillä tutussa metsässä Elisan ja koiruuksien kanssa. Lenkki oli oikein kiva; pikkupakkanen, maassa lunta, koirat kirmasivat ja leikkivät keskenään (mukana kaksi omaani, Elisan omat kaksi shelttiä ja lisäksi perheen vanha collie-mummo ja veljen nuori sheltti), ja seurakin loistavaa... sai käyttää taas turpaansa minkä kerkes tän maailman parantamiseen :D
Metsä on suuri, siellä ei vastaan tulijoita kovin usein ole, varsinkaan näin keskiviikkona aamu yhdeksältä. Kaksi miestä tuli vastaan ja molemmat ihastelivat koiralaumaamme. Toinen jäi pidemmäksikin aikaa höpöttelemään kanssamme, sheltit kun olivat hänelle tuttuja koiria. Lisäksi Elli hurmasi sedän hännän heilutuksellaan ja sosiaalisilla taidoillaan ;).. Sellanen se on <3
Mutta sitten, lenkkimme loppupuolella huomattiin vastaan tuleva sauvakävelijä-pariskunta. Otettiin koko lauma hallintaan vierellemme ja mentiin koko lössi nätisti polun sivuun odottamaan, että pääseevät ohi. Niinhän me aina tehdään. Herra puolinen meni ensin ohi mulkoillen ja kohta kääntyi takaisin päin sanoen: "Mites teillä ne koirat täällä irti juoksee?". Me siihen yhteen ääneen, että "anteeks?". Noooh, setä jatkoi siinä, että " niin, että teillä on koirat irti. Täällä ei saa pitää koiria vapaana. Oletteko sokeita, kun ette ole huomannut kieltokylttejä joita on täällä joka paikassa?". Siinä vaiheessa alkoi mennä ilo koko hommaan. Tuli sellanen tunne, että "jaahas, nyt törmättiin sitten tähän sakkiin.." (Ei ole todellakaan mitää kylttejä missään! Oltaisiin ehkä huomattu, jos näiden kolmen vuoden aikana olisi joku sellainen vastaan tullut, jona mekin ollaan tuolla lenkkeilty.) Me siinä sitten pöyristyneinä, että "ei oo meidän silmiin kyllä sattunut täällä yhden ainutta kylttiä. Koirat juoksee tässä nyt irti, kun se on täysin luvallista ja toisekseen on yks ja hailee onko nämä irti vai kiinni. Mihinkään eivät lähde eikä anneta niiden myöskään ketään häiritä täällä." Mies purpatti jotain siitä, että onpa kumma kun koiria irti pidetään plääplääplää.. Ei sitten enää sanonut mitään vaan lähti niskojaan nakellen jatkamaan muijansa kanssa matkaa, kun tokaisin, että "sitä paitsi, tähän aikaan vuodesta saa kuka tahansa koira olla tälläkin alueella irti. Nyt on metsästyskausi käynnissä ja metsäkoiratkin ovat ihan luvallisesti irti täällä taajaman ulkopuolella.."
Kyllä nää ihmiset on aina joskus niin älyttömän mukavia, että saavat kyllä meikäläisen äkäiseksi koko loppu päiväksi! Helekutti. Että pitikin törmätä taas ihmiseen, joka ei pidä koirista eikä halua ymmärtää heidän omistajiaan. Lisäksi setä varmasti ajatteli, että tollasia nuoria tytön hupakoita, että pitääpäs nyt päästää sisäinen paskaolo purkautumaan heihin. Toivottavasti jäi sille sellanen kuva, että vaikka olis mitenkä meidän kanssa vääntänyt, niin eipä olis kyllä hänen tahtoonsa taivuttu. Koirat on irti ja tulee jatkossakin olemaan kyseisessä metsässä!
Loppuun olisi voinut vielä lisätä, että "sen näkee naamasta, kun lakkaa saamasta..." Että turha purkaa tuntojaan väärin perustein meihin kanssa eläjiin :D
Toivotaan, että viikko jatkuu mukavimmissa merkeissä. Ainakin minulla on torstai ja perjantai vapaata,(paitsi, että stä lopputyötä on tehtävä..), joten voi ainakin viettää hieman vapaampaa elämää. Ties vaikka käydään siellä metsässä taas ilahduttamassa muita ihmisiä läsnäolollamme ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti