No, ensin ylämäkeen, koska sieltä pääsee aina sitte joskus kovaa alas x)
Viime aikoina ollaan taas tehty hyvää työtä agirintamalla. Treenit ovat olleet onnistuneita ja musta on ollut ihan mielettömän palkitsevaa tehdä töitä varsinkin Adan kanssa. Meidän yhteistyö paranee jatkuvasti ja se on ihan mielettömän hienoa! Tämä koira on niin erilainen kuin Elli. Musta on ihana kun se vetää täysillä. Mun pieni kirppumedini tekee ihan kympillä ja on täpäkkä, kiihkeä ja sopivan röyhkeä. Mun ei tarvii sen kanssa keskittyä "viemiseen" vaan saan keskittyä ohjaukseen. Elli tarvii vetoa koko ajan ja se on rankkaa, uskokaa vaan! :) Ohjaaja joutuu tekemään töitä paaaaljon enemmän.
Toissa viikoloppuna kisailtiin omissa kisoissa. Adalle 1x nolla, Hyl ja 5 vp. Hypäri nollalla oltiin kolmansia. Ja mikä hienointa Elisa oli omillaan 1. ja 2. ja me kaikki kolme mahduttiin puolen sekunnin sisään:) Hyvä treeniryhmä meillä! Adalle hypärit tulee aina olemaan niitä hitaampia verrattuna muihin. Toivon mukaan voitetaan kontaktiradoilla aikaa ;) Siitä päästäänkin siihen, että jes! Meidän kisapuomi toimi tuolla aivan sika hyvin. Tuli täysillä kontaktille, himmasi sen verran et tassut sai maahan ja sit jatko luvalla. Liikkuen koko ajan!!! Tätä mä olen hakenut. Nyt, kun luottoa alkaa olla, haetaan vaan vielä etäisyyttä ja vedätetään vielä kovempaa vaatien edelleen kontrollia. Odotan innolla tuloksia :O) Aa toimi kuten aina ennenkin. Hienosti juoksulla rymistellen alas :) Ekalta agiradalta Adalle hylky jo kolmosella. Törkkäsin valssin niin tiukaksi, ettei taipunut hypylle vaan puikkasi väärälle puolelle. Muuten aivan kelvollinen rata. Tokalla agiradalla aivan älyttömän hyvää työtä ja hyvä draivi, mutta sitte. Radan kaartuessa hieman, plokkasi Ada edessä olevan suoran putken. Tällaista en putkisingolta osannut ikinä odottaa :D Kiersi koko putken ja vein putkeen uudelleen. Tällaisella vitosella vielä tosi hyvä aika, miinustakin yli 4 sekkaa! Hhhhmmh. Kyllä se vielä loksahtaa kun loksahtaa :) Mutta, ai vitsi miten hienoo oli mennä Adan kanssa!
Elli oli ekalla radalla hyvässä vauhdissa. Niin hyvässä, et Aa:lta komia loikka ja 5 vp. Aika olisi ollut hyvä. Tokalla radalla otettiin Aakin kunnolla :) Tältä radalta nolla ja 4 sija. Elli hiipui joka radalla vähän lisää. Lopulta hyppärillä jäätiin nollalla sijalle 9. Erot ei olleet isoja, mutta silti. Edellä oli koiria, joille meidän ei kuuluisi hävitä :) Mummo siitä tulee ei voi mitään :/ Mut kivaa Ellin kanssa oli. Se on niin ihana kun sen tietää. Ihan jokaisesta korvan asennosta näkee, mitä seuraavaksi on mielessä. Mitä pitää varoa ja ottaa huomioon. On se niin rakas, mun ajatusten lukija <3 Mumma laitetaan nyt kunto kuurille, jotta kesällä ollaan paremmassa kunnossa ja iskukykyisinä nuorempia vastaan ;)
Nooh, viime treeneissä mentiin sitte se alamäki. Treenattiin kerrostamista niin, et puomilta piti vipata toiselle puolelle 180 astetta hypylle ja jäädä itte puomin toiselle puolelle, ja ohjata sieltä puomin toisessa päässä olevaan putkeen (oli puomin alla). Vaikea selittää, mutta vaati koiralta rohkeaa irtoomista ja itsenäistä etenemistä ja vielä putken suun hakemista pimeestä kulmasta, kaukaa ja yksin. Ja sitte se puomi siinä sun ja koiran välissä. No, meidän treenin saldo oli, et mulla löi kyynärpää puomiin ja suoraan hermoon. Puolet kädestä puutuu sekunnissa ja uloimmat sormet ei toimi 5 minuuttiin. Ai samperi, et sattui :) Elli irtoo hypylle ja etenee hyvin putkelle, mut ei tajua mennä putkeen vaan jatkaa mun liikkeen mukana ja suikkaa puomille. Joka kerta. Ada puolestaan kääntyy vippiin niin tiukasti, et kiipeää saman tien takas puomille, tai ryntää hypylle ja sinkoaa 5 metriä putken suun ohi, tai niin kuin lopulta kävi, ei irtoa enää edes hypylle. Mut yllätti tämä! Ada meni ekan kerran elämässään lukkoon harjoituksissa. Ja mua harmitti niin vietävästi. Ei eniten se, ettei onnistu vaan se, miten käyttäydyin tuossa tilanteessa. Näin et alkoi paineistua, mut silti vaan jatkoin yrittämistä ottamalla uudelleen. Koira oli raukka niin hämillään, ettei lopulta tiennyt mitä siltä haetaan. Se pelkkä hyppy oli lopulta kirosana :/ No loppu hyvin kaikki hyvin, Ada saatiin lopulta takaisin kuosiin. Tehtiin välillä muuta ja palattiin sinne tietylle hypylle. Palautui tilanteesta hyvin ja oli lopulta oma itsensä, huusi, meuhkasi ja taisteli mun kanssa :) Tämä oli hyvä opetus mulle. Taas opin tiettyjä asioita rakkaasta koirastani <3 Ensi kerralla treenaamme kerrostamista pienemmissä erissä ja aloitamme helpommasta.
Pääsiäiseksi onkin edessä mukavaa toimintaa. Maajoukkueen leirille mennään perjantaina ja lauantaina sitte treenaillaan. Elli ei osallistu harjoituksiin kun yhtenä päivänä, sillä säästämme paukkuja vielä sunnuntain ATT: kisoihin. Elli juoksee kisoissa 2 starttia, Ada 3. Elisa lähtee matkaseuraksi ja kilpailee omillaan sunnuntaina. Kivaa pääsiäistä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti