Jänskää..

Huomenissa aloitellaan meillä tämän vuoden kisakausi. Vielä jokin aika sitten odotin tätä tapahtumaa innolla, mut nyt.. Jännittää!! Ennen kaikkea. Huomenissa starttaa vaan Ada. Niistä kontakteistahan mä otan paineita :/ Onko A vieläkin kisoissa yhtä hieno, mitä syksyllä oli? Tiiän, et kisoissa tulee lentään harjan yli, joten luultavasti liike vie hienosti alas asti. Mää niiiiin toivon! :D Mun pitää vaan uskaltaa vetää rennosti eikä jäädä jökkimään "varmistellen" vierelle.. Kun vaan ton vielä huomennakin muistais ;)

Ja sit tietty se puomi. Meidän projekti nro. uno tällä hetkellä.. Naksulla oon saanut treenipuomin toimimaan kuten pitääkin. Lähestulkoon. Vaan annas olla, kuinka saada oma pokka pitämään ja koira pysymään riittävästi nahoissaan? Uskallanko päästää täpöllä alas asti vai tuleeko liika tiukkaa käskytystä liian aikasin (seurauksena himmaaminen jo liian ylös)? Sen näemme huomenna. Ärsyttää, miten paljon energiaa tulee käytettyä tän asian märehtimiseen.. Seuraava koirani tulee tekemään täydelliset kontaktit jo pian vuoden iän jälkeen :D :D niin varmaan juu.. Mut tapa, jolla aiotaan kontaktit tehdä ALUSTA ASTI on ainakin selvä ennen varsinaista treenien aloitusta. Enivei. Ada on hieno ja kultanen tyttö, ja aion luottaa siihen huomenna. Syteen tai saveen :)

Elli on aloitellut treenit pikku hiljaa. Pitää saada muori heti maaliskuussa fyssarille, jotta nähdään ollaanko päästy kotijumpalla ja levolla oikeaan suuntaan :) Tiistaina se oli treeneissä ärsyttävä :D Teki oman päänsä mukaan uppiniskaisesti, ja jouduin sitä vähän kovistelemaan.. Oli niiiin ilonen, ettei mahtanut itselleen mitään. Jatkamme harjoittelua :)

Tiistaina on jänskä päivä. Vien Adan nyt virallisiin kuviin ja tutkimuksiin (lonkat, kyynärät, polvet ja selkä). Kaikki tämä vasta nyt, vaikka tarkoitus on ollut aiemmin. Haluan kuitenkin tietää, voidaanko jatkaa tulevaisuudessakin samoin. Lisäksi, koska koskaan ei voi luottaa onneen (vaikkakin tällä hetkellä ollaan positiivisella kannalla), haluan tietää olisiko Adasta mahdollisesti terveyden kannalta jalostukseen.. Tarkoitus ei häntä ole tältä istumalta astuttaa, mutta jos tarve niin vaatii, olisi minulla itselläni loppuvuodelle koira, joka voisi "tuottaa" porukkaamme vahvistusta ;) Odottelemme kuitenkin ensi sijaisesti sen toisen vaihtoehdon kanssa..



Kevät tulee! Ihanaa, kun päivät on jo pidempiä.. Ada tässä odottelee kesää kanssa ;)

Palataanhan taajuuksille!
Hyvää viikonloppua kaikille!

Maailman paras seura!

.. Hukka-Putki, ja me kuulutaan siihen. Aina niin kannustava ja reilu seuramme lahjoitti minulle viime vuoden menestyksestä hienon lahjan. Koko vuosi ilmaista treeniä hallilla ja kentällä niin paljon, kun tarve vaatii. Ei mitään maksuja. Lisäksi kaikki seuran kisat ym. ilmaisia. Olin ihan äimän käkenä :) Kaiken sen kannustuksen ja tsempin lisäksi vielä tämmöistä. <3 KIITOOOS!!

Täällä on ihan himo pakkaset. Ulkona viitsii vaan käydä kääntymässä ja koirille pitää järjestää aktiviteetteja sisällä. Temppuilu maistuu onneksi aina ;)

Onneksi meillä on lämmin halli, joten agilityn harrastaminen ei vaarannu, vaikka ulkona paukkuu pakkaset! Tiistaina oli Ada vikaa kertaa yksin mun kanssa treenaamassa. Ensi viikolla Elli jättää taukoilun ja astuu kehään myös. Se on mielestäni pysynyt nyt hyvässä kunnossa. Lantio liikkuu hyvin ja lavatkin tuntuu hyviltä. Jumpattu on lähes joka ilta, ja pitempien lenkkien jäljiltä käytetty BOT:a. Vien sen Susannalle tarkastukseen helmikuussa, kunhan alla on parit treenit.

Adan kanssa on ollut tosi palkitsevaa treenata. Nyt sain siihen jo ihan eri otteen, kun yhteinen sävel alkaa löytyä. Välillä ollut vähän hakemista :) Varsinkin Aa ollut nyt kovassa treenissä ja puomia päästään hinkkaamaan taas sunnuntaina. A:han mulla on jo hyvä luotto kilpailujakin ajatellen. Toivotaan, että helmikuussa se on luoton arvoinen :D Puomia pitää päästä nyt kevään aikana tekemään paaaaljon. Naksu on alkanut toimia kivasti. Haluaisin vielä kuitenkin jämäkämpää ja määrätietoisempaa otetta siihen. Välimatkaa ja sivuttain irtoomista tullaan treenaamaan vielä paljon.
Tästä on hyvä jatkaa. Meillä tulee nyt toivon mukaan olemaan aktiivinen treenikevät, jotta voidaan sitten heti keväällä olla hyvässä iskussa ;) Palataanhan.

Tässä parit kuvat pakkaslenkiltä. Iltahämärä oli jo tulossa, joten valo ei oikein tahtonut riittää kuin sinertävään sävyyn..

Ensin Elli..



..sitten Ada..



..ja lopuksi molemmat

Uusi Vuosi - Uudet kujeet

2010 on jo hyvää vauhtia käynnissä, ja täälläkin pikkuhiljaa palaillaan elämän normaaliin rytmiin. Nyt vaan kevättä ja kesää odottelemaan. Kaameita pakkasia ollut! Kovasti toivon, jotta pakkaset hellittäisi ja pääsisi ulkoilemaan taas kunnolla. Jäälle olisi mahtava päästä kävelemään ja hiihtelemään snoopyjenkin kanssa ;)

Uuden vuoden kunniaksi Adan valioarvo virallistettiin- vihdoinkin! :) Nyt pitäisi laittaa vireille Ellin hyppyvalioarvon hakemukset.. Jahka ennätän. Kaikki aikanaan...

Tiistaina polkaistiin Adan kanssa käyntiin tämän vuoden treenit. Kuusi viikkoa taukoa oli tehnyt koiralle toivon mukaan hyvää. Kauhulla odottelen, milloin sen diipadaapa-valeraskaus näyttää kyntensä myös agikentällä. Pientä haaveilua oli ilmassa jo nyt silloin, kun ei tehty mitään. Nuunuu keräili väliajoilla matosta namuja ( rasittavaa!!).

Oikeestaan harkat meni oikein hyvin. Meillä oli kontaktipainotteiset treenit. Päätöksiäkin tehtiin. Mullahan on ollut koko ajan vähän epävarmaa, et miten jatkan Adan puomin kanssa. Juosten, pysäyttämällä vai miten.. No, NYT yritin tehdä päätöksen. Harjoittelemme puomin niin, että palkkaa ei ole ainakaan maassa. Käytäntömme tulee olemaan se, että Ada tulisi kovaa alastulolle ja ottaisi asennon, jossa etutassut käy maassa. Sillä samalla sekunnilla vapautus ja seuraavalle esteelle. Näin pyrin siihen, että harkoissa ja kisoissa suoritustyyli säilyisi mahdollisimman samana, eikä palkkauksestakaan tulisi ongelmaa. Apuna käytän naksua. Tulen vaatimaan täydellisen pysäytyksen ja odotuksen tietyllä käskyllä, jolloin paikallaan on maltettava odottaa vaikka ohjaaja tekisi mitä. Alamme harjuutella! ;)

Elli tosiaan pitää taukoa vielä Tammikuun. Käytiin eilen fyssarilla, joka löysi triggereitä oikean lavan puolelta sekä lantiosta jäykkyyttä. Elli sai "sähköä" ja perusteellista hoitoa. Lisäksi kotiin tuomisina lisää jumppaohjeita. Koissu vastasi hoitoon hyvin ja silminnähden nautti olostaan. Lantio tuntui heti paremmalta ja triggeritkin kuulemma lähti liikkeelle. :) Tärkeintä saada nyt tuo pikkueläin kuntoon, jotta Ellikin pääsee taas lempi puuhiinsa agikentälle!

Tukholman reissua ja Jouluja!

Ensinnäkin: Hyvää (mennyttä) Joulua ja Menestyksekästä tulevaa vuotta kaikille! ;)
Meillä oli ihana rauhallinen Joulu Kuopiossa. Mullakin vapaata kokonaiset 4 päivää, kun ei ollut meidän apoteekki päivystysvuorossa. Nyt sitten levänneenä kohti vuoden vaihdetta... ;) Vietetään taas uusi vuosi kavereitten kans Tahkolla.

Ainiin! Pitää tässä vielä erikseen mainita, miten mukava Tapaninpäivä oli. Oikein perinteitä kunnioittaen käytiin Anun ja Elisan kanssa 4 tunnin issikkahevosvaelluksella <3 Voi että oli mukavaa, viiden vuoden (?) jälkeen kunnolla ratsailla! Hevosten tuoksu ja rauhoittava metsälenkki hevosen selässä.. Paitti että poni oli pikkasen virkeempi tapaus, eikä kyllä kylmä tullut sitä pidellessä. Pienillä tanssiaskelilla ja -hypyillä päätä ja jalkoja vispaten mentiin välillä aina eteenpäin.. Mutta päätinpäs kuitenkin lopulta tahdin! :D

Ja sitten siitä Ruotsin reissusta. Mitään yksityiskohtaista selostusta en lähde antamaan, mutta sanonpahan vaan tähän alkuun, että olihan mukava reissu jälleen! Ja mun pikku Elli oli niin kultanen <3 Se teki kaikilla viidellä radalla,mitä viikonlopun aikana mentiin kaikkensa. Vanhalla ei virta enää riitä ihan viimeisimmille radoille, mutta oikein nohevana oli kuitenkin. Alusta oli melko huono. Kova, melko liukas matto. Elli ei pahemmin luistanut, mutta joutui varmasti jäkittämään enemmän. Nyt kuntoutetaan sitte selkää tässä.. Aika kipeenä on ollut ja fysioterapiaa on annettu ja venyttelyjä/jumppaa tehty kotona. Elli saa olla koko tammikuun vapaalla agista. Katotaan, miten saadaan selkä taas kuntoon. Ongelma on lanne- ja rintarangan välissä.. :/ Inhottaa, kun sillä ei oikeestaan oo tällasia ongelmia ollut, mutta nyt sitten. Vanhuus ei ilmeisesti tule yksin, eikä palautuminen ole enää niin yksinkertaista. Tää herätti mua taas lisää. Elli ei todellakaan tule kilpailemaan nyt talvella maneesissa ja kylmässä. Hupun kisoihin voin sen ilmottaa, kun välillä saan koiran kotia.. Mut muuten; autossa odottelu ja kylmässä kilpaileminen kahdella koiralla. Nou thanks!

... Mutta siis kaiken kaikkiaan. Me pystyttiin tuona viikonloppuna tekemään viisi puhdasta rataa, ja vieläpä aika hyvää sellaista. Ehkä se viimeinen ärräpäämeininki puuttui, mutta hyvällä mielellä mentiin. Tehtiin töitä yhdessä parina, luottaen toisiimme ja tykäten touhusta. Huippua!

Mä en tiedä oliko nää Ellin viimeiset kisat maajoukkueessa tai että ollaanko ensi vuonna edes hakemassa paikkaa karsinnoista.. Tuleva kevät näyttää.. Mulla käy päässä kova myllerrys siitä jaksanko itse panostaa enää Ellin kanssa näin antaumuksella vai annanko suosiolla tilaa Adalle.. Jospa sekin vielä joskus.. Mutta tosiasia on, että me ollaan jo Ellin kanssa saavutettu niin paljon, että tuskin tavoitteita tulisi asetettua ylemmäs. Ja se tietysti näkyy ennenpitkää kisoissa ja treeneissä.. Jäänpä tänne pohtimaan...

Jännittävää vuoden vaihdetta kaikille!
.. Meillä ainakin alkaa jännä vuosi, sillä tänne ollaan kovasti etsiskelemässä uutta nelijalkaista perheenjäsentä.. ;) Pitäkää peukkuja!

JIiiiHHaa!

kuva: Sissel Bagge

Tässäpä tunnelmaa, jolla mennään taas yli pimeimmän ja kylmimmän talven. (ei ollu oikeesti noin vakavaa ;)) Kiitos koko meidän SUPERILLE joukkueelle. Tää syksy on ollu yksi mukavimmista ikuna ja on ollu ihanaa jakaa se teidän kanssa! Suurin kiitos tästäkin saavutuksesta kuitenkin kotijoukoille Kuopioon. Perhe, ystävät ja HupuPoppoo on luoneet hyvän pohjan uskolle onnistumisiin ;)

Lisää juttua reissusta tulee pikapuoliin kyllä!

Nyt tahtoo vaan tuo Joulu puskee päälle pahemman kerran ja senkin kanssa vielä tekemistä. :) Palaamme siis asiaan.

missä talvi?

Vähän aikaa sitten kirjottelin, kuinka ihana talvi on tullut. No. Nyt se on sitten mennyt eikä näy missään. :( Se lumi ja valo olisi vaan niin paljon kivempi. Ja mä alan jo pikkuhiljaa kyllästyä paskaralliin, joka on aina sisälle tullessa. Koirat suihkun kautta sisälle.. Ei,enkä hommaa mitään kurapukuja, koska sellaset on työläitä pukee ja riisua eikä koiratkaan niistä vällää.. Eli siis kärsin talven tuloon saakka :D

Enää kaksi viikkoa PM-reissuun. Uuuu-uu. Jänskää. Adalla alkoi tässä sopivasti juoksut, joten parit vikat treenit saadaan vetää Ellin kanssa ihan kahelleen toisiimme keskittyen. Se on hyvä juttu! :) Viikon päästä vien vanhuksen (kamala, kun se alkaa jo tulla ihan oikeesti mun suusta.. tuo "vanhus") Maijalle käsittelyyn. Toivottavasti saadaan rintarankaa ja selkää auottua kohti kisoja. Tänä syksynä tuo alue on meinannut osoittaa välistä jäykkyyden merkkejä.. Ei mitään isoa, mutta kuitenkin.

Ada saakin viettää lomaa agilitystä 6 viikkoa! Taitaa tehdä tytölle (ja mulle) ihan hyvää. Pm:en jälkeen saa Elli puolestaan luvan jäädä vähän pidemmälle tauolle tai ainakin huomattavasti kevyemmälle treenille. Alkuvuoden aion keskittyä Adan kanssa muutamiin juttuihin ;)

Torstaina tapahtuikin jotain historiallista. Elli otti elämänsä ekan kerran yhteen toisen koiran kanssa. Oltiin Hannan ja borderterriereiden kanssa lenkillä, kun takaa kuului äkkiä kamala metakka ja kun käännyttiin kattoon niin Elli ja Kerttu veti tiellä painien. Olivat vissiin erehtyneet menemään samalle apajalle jonkun "herkun" perässä ja eipä siinä muuta tarvitakaan. Ellihän siinä oli alakynnessä ja sananmukaisesti otti turpiinsa. Mitään vekkejä tai haavoja ei tullut, joten täti kärsi lähinnä henkisestä morkkiksesta. Ilme olikin huvittava ja säälittävä! :) Elli oli ihan, että " What the f¤¤¤! Miten tässä nyt näin kävi. NÄITTEKÖ, toi kävi päälle ihan syyttä!". Juujuu, niin varmaan! En epäile yhtään etteikö Elli olisi tehnyt aloitetta ja saanut sitten nenilleen, kun toinen antoikin takaisin kunnolla. Olihan tuokin aika tapahtua. Ellillä kun on tapana yrittää olla vähän nohevampi kun onkaan.. Loppulenkin tytöt oli kuitenkin ihan hyvää pataa keskenään, joten eiköhän se siitä :)

Nyt siirryn sohvalle karkkipussin ääreen nauttimaan TV:n antimista sunnuntai-iltana. HUomasin aamulla, että hitto vie, Mun telkasta näkyy yli 100 kanavaa!!! Kaapelitalouksissa ilmeisesti jokin kampanja menossa, joten kaikki mahdolliset kanavat näkyy vähän aikaa maksutta ;) Hyvää viikkoa kaikille!

Leirielämää

Viikonloppu vietettiin maajoukkueen leirillä Hyvinkää-Riihimäki akselilla. Startattiin Katin ja Taikan (+ mun molemmat sesset) myöhään illalla ja perillä oltiin vielä paljon myöhempään.. Olosuhteet oli inhottavat matkustaa; oli pimeetä, märkään ja taivaalta pyrytti lunta. Kumma kun etelään päin mennessä talvi vaan lähenee! Perillä jäätiin majapaikan portin taakse, auto juuttui lumeen ja jäähän (ystävälliset miehet pelasti naiset pulasta :D), mökin etsiminen leirintäalueelta oli vähintäänkin hyvin hankalaa ja lopulta perillä odotti.. noooo, ei niin hemaiseva ilmestys :D Mutta ei siittä sen enempi. Agilityähän sinne mentiin tekemään ja pitämään hauskaa.

Me treenattiin lauantaina kaksi kertaa ja sunnuntaina kerran. Kouluttajina olivat meidän j.johtaja Harri, sekä norjalais-suomalainen pariskunta Lehtisen Jenni ja Jan-Egil. Lauantain treenit meinasi mennä vähän pipariksi, kun Elli jännitti hallin katolta tippuvaa lunta. Ja se kuului vaan ulkona, sisälle ei kuulunut mitään! Sillä kestikin aina tovin ennen kun sain sen taas viriteltyä hallissa treenivireeseen. Tuo hieman harmitti, kun jouduin oikeesti tekeen niiin paljon ylimääräistä työtä koiran tsemppaamiseen. Toisaalta Elli toimi lopulta ihan moitteettomasti ja se ihan tosissaan yritti! Onneksi sillä säilyy työkyky agilityyn vaikka vähän pelottaakin. Ääniherkkyys on kyllä hankala juttu, tällein lievänäkin.. :/ Musta putki tuntui olevan Ellille paha paikka. En tiedä johtuiko haluttomuus nyt siitä ääni herkkyydestä vai mistä, mutta joka tapauksessa kahvilla olisin ehtinyt käymään koiran ollessa putkessa :D Pitänee taas alkaa vahvistamaan enempi noita tummia putkia. Vanhemmiten on alkanut oleen niissä varovaisempi, enkä ymmärrä miksi.

Lauantai-iltana syötiin hyvin Hyvinkään Amarillossa ja jatkot pidettiin meidän mökissä, osa hieman enempi osa vähempi kosteissa tunnelmissa. :) Mutta kivaa oli!

Sunnuntai oli treenien osalta parempi päivä. Taikka sanotaan niin, että vaikka Elli oli väsyneempi, se oli myös yritteliäämpi eikä jännittänyt ulkonakaan enää yhtään. Pieni innokas koirani oli tullut takaisin! Vaikkakin vanhan koiran jaksaminen alkaa kyllä näkymään tällaisina teho viikonloppuina.. Toistoja Elli ei kestä enää samoin kuin hyvinä nuorina vuosina, eikä vauhti jaksa pysyä samana treenistä toiseen. Mutta se on sellaista ja tähän minun on täytynyt pikku hiljaa totuttautua :/

Ada yllätti minut positiivisesti reissun aikana. Se osasi olla ja käyttäytyä! :D Tämä oli todella hyvää harjoitusta Adalle. Matkustaminen, majoittuminen paikassa jossa on paljon muita ihmisiä ja koiria, odottelu kun mitään ei tapahdu... Paljon asioita, joita vaaditaan kunnon kisa ja reissukoiralta. ;)

Nyt me alamme valmistautumaan PM-matkalle treenaten, kuntoillen ja yrittäen pysyä terveenä.. Toivottavasti joukkueemme säästyy possulenssulta!