Tätähän tässä ollaan odoteltu, mutta silti oman aikansa vie totuttelu.. Pakkasta on ulkona meinaan liki 20 astetta.. Hyrrrr.. No, mutta ei pidä valittaa.
Uusivuosi vaihtui meillä oikein vaudikkaasti ja ikimuistoisesti. Ei siitä nyt kuitenkaan sen enempää.
Nokka kohti tätä vuotta ja uusia haasteita! Ihan järkyttävältä tuntuu ajatella, että Elli täyttää huhtikuussa 8 vuotta!! Mun on aika alkaa valmistautua henkisesti siihen, että nämä alkaa olla meidän viimeisiä yhteisiä vuosia agilityn parissa. Toki meinaan harrastaa ja kisata niin kauan kuin terveys antaa myöten ja koiralla on kivaa. Ja ei sillä, pelkoa ei ole. Koira edelleen terve kuin pukki ja intoa on kuin pienessä kylässä:D Mutta se tosiasia pitää hyväksyä, että ei me kauaa panna nuoremmille vaudissa vastaan. Siirrymme mummosarjaan, jossa mennään vähän rauhallisemmalla tempolla. Tämä vuosi on kuitenkin vielä meille ihan normaali ja täysillä mennään. Minulle Elli on kuitenkin ikuinen pentu :D Se on edelleen meidän porukassa se lapsellinen ja leikkisin kaikista, kun sille päälle sattuu.- ja sattuu tiiättekö aika usein!
Mulle riittää jo tämä tauolla oleminen. Kun sain koirat terveiksi ja juoksut pois alta niin olikin joulutauon vuoro. Syksy meni ihan harakoille harkkojen suhteen, niinpä otamme kevään aikana takaisin. Ennen kesää on vaikka mitä opetettavaa Adalle. JOspa sitä NYT saisi opetettua kunnolla okserin, sarjan, putki-kontakti ansat. Niin ja tietty ne kontaktit kanssa kuntoon.. Voi kauhia, että on tekemistä, mutta pakkohan ne on opettaa.. Niin ja pöydällä se on käyny vaan pari kertaa :/, eikä se osaa takaa-käskyä, siis oikeasti OSAA.. Hävettää myöntää, et miten kesken se vielä on monessa suhteessa :D Mutta lupaan, tähän tulee muutosta! Niin, että varokaa vaan.
Yes, olipa paljon kauniita ideoita. Vielä kun saisi ne toteutettua! Härkää sarvista ja sorvin ääreen, ei muu auta. Palataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti