Noheva pieni mies

Ada 2010

Raiku ihastuttaa minua päivä päivältä enemmän. Siinä on niin paljon sellaisia piirteitä, joista tykkään. Tänään viimeksi olin siitä niiiin ylpee. Käytiin kaupungilla ihmisvilinässä ja harjoiteltiin samalla katsekontaktia ja tottisteltiin siinä sivussa. Pentu osaa keskittyä minuun ihan kympillä, vaikka ympärillä vilisee ihmisiä ja tapahtuu koko ajan. Se jopa leikkii ja repii lelua SAMAN tien, ja ote on kova ja ärinä kamala! :) Ihan hurjan hyvät hermot tässä asiassa omaa hän!

Raiku osaa olla edelleen yksin todella mallikkaasti. Ei huuda perään KOSKAAN, löytyy aina joko syömästä luuta tai nukkumasta, kun tullaan kotiin.

Miekkonen on päivisin n. 4 tuntia yksin ( Ellin kanssa samassa tilassa), eikä ole tehnyt sisälle kertaakaan. Se on jo HYVIN sisäsiisti <3 Vahinkoja toki sattuu, mutta tosi harvoin.

Raiku kävelee hihnassa hyvin. Sillon kun ollaan esim jossain kentällä tms. on touhotus kuitenkin sitä luokkaa, että veto tahtoo jäädä helposti päälle.

Ainoat asiat, joita on opeteltu on istu (osaa), sivulle (osaa ohjauksen kanssa) sekä maahan (osaa avustuksella). Lisäksi kävely kontaktissa taittuu jo melko hienosti :) . Toisten koirien ohitus lenkillä onnistuu suht kivasti. Pikkuhiljaa kaikkia ei tarvii välttämättä päästä moikkaamaan..... :D

Agility on edelleen lapsen kengissä, ja niin saa mun puolesta näin natiaisella ollakin. Harjoitellaan elämää ensin :) Lisäksi on tietysti sekin, et Raikun terveys on edelleen arvoitus ja se kaivertaa mieltä. Vaikka se onkin ihan terveen tuntuinen ja täynnä elämää :) Raikun virtsanäyteessä oli siis ollut kolibakteeria, ja sitä nyt hoidetaan ab:lla. Ja edellisessä viestissä, kun kerroin siitä viitearvo mysteeristä, niin lääkäri selitti sen johtuvan koneissa olevista erilaisista viitearvoista. Heidän kone ei erottele pentuja ja aikuisia. Menemme parin kuukauden kuluttua uuteen kontrolliin, toivottavasti mennään hyvään suuntaan.

Hiiih. Torstain vastaisena yönä sitten kohti Saksaa! Niin kivaa. Koirat jää vanhemmille hoitoon. Edessä on pakkaamista ja Suomi- krääsän haalimista. Nyt vaan kannustushuudot kuntoon!! :)

Pieksämäen liitelyt ja eläinlääkäri

Nonni. Ada ja Raiku kävi torstaina tohtorilla. Molemmille rokotukset ja Raikulille kontrolli verikokeissa. Olisi saanut Adakin ottaa miehestä mallia eläinlääkärissä. :) Raiku oli kiltisti paikoillaan ja heilutti häntää, kun neulalla tökittiin. Vaikka ei tod ole silläkään mukavia kokemuksia eläinlääkäriltä. Urhea pieni mies <3

No, hyvää oli se, että tulehdusarvot oli nyt normaalit. Urea oli laskenut hyvin. Elokuussa se oli 14 ja risat, nyt 9,28. Viitearvona 9. Eli siis yläpuolella oltiin edelleen :( Mutta lääkärin mukaan ei pahalta näyttänyt ollenkaan. Mut jokin siinä mättää, tietäähän sen... Ja se ahdistaa.. Jännä kuitenkin, Helsingissä annetuissa papereissa oli pentukoiran viitearvo 10,4. Eli siis siihen suhteutettuna nyt oltiin arvojen sisällä. Jotenkin en muistanut ottaa tuota puheeksi vastaanotolla, milessä myllersi miljoona muutakin asiaa. Kontrollit otetaan taas kuukauden päästä ja jos silloinkin ollaan yläkantissa, Pekka "uhakaili" ruokavalion muutoksella. Otettiin myös virtsanäyte, johon herra nohevana poikana tallasi jalkansakin. Seuraavana päivinä saatiin tulokset ja nyt ollaan antibiootilla. Bakteereja siis löytyi. No, huomenna soitan ja kyselen tästä kaikesta enemmän. Voidaanko pitää näytettä luotettavana vaiko tuonko uuden näytteen... Ja sitten nuo viitearvot. Toisaalta toivon, et olisi syy tuossa bakteerissa, joka selittäisi ureankin. Kamalaa jos munuaisissa onkin jotain vialla!! :`(

Tiiä häntä kuinka monella nuokin arvot olisi samalaiset. Mitään ulkoisia merkkejä MISTÄÄN normaalista poikkeavasta ei todellakaan ole. Pentu on täysin normaali, oma ihana itsensä!! Mutta nyt yritetään elää normaalia elämää ja olla ajattelematta kaikkia kamalimpia kauhuskenaarioita. Mä en ole hyvä sellasissa!!

Raiku 9 vk.



Raiku 17 vk.



Mutta sitten toisiin, iloisempiin juttuihin. Lauantaina kisailtiin Ellin ja Adan kanssa Pieksämäellä kahden startin verran. Tuloksilla ei juhlittu! :D Ainoa hyvä juttu oli, että päästiin tekemään yhdessä tyttöjen kanssa. Harmittaa aina välillä niiden puolesta, kun aikaa menee Raikun kanssa niin paljon. Sen kanssa kun kuitenkin pitää puuhailla niin paljon kahdestaan tässä vaiheessa.

Ellille ekalta radalta nollavoitto. Rata oli ihan kaamea ja maaliin tullessa manailin, kuinka noloa veto oli. Tehokkuus oli jossain hyvin kaukana ja yrittäminen pohjamudissa. Elli olisi ansainnut parempaa ohjausta. Nyt kaarrokset venyi ja paukkui ja loppu ratakin mentiin mun vaan höpötellessä itsekseni jotain käskyjä. Älkää siis todellakaan antako tuloksen hämätä, meno oli kaikkea muuta kuin kaunista katseltavaa!! :D Adan kans meillä oli paljon parempi draivi, ja luulinkin nollan tulleen, kunnes minulle kerrottiin, että A:lta oli tullut virhe. Täh?!? No, hyvä etten tätä itse tiedostanut vaan saatiin tehdä rata loppuun asti hyvässä hengessä <3

Toinen rata meni molemmilla HYlyksi. Hassuja virheitä! Elli ei suostunut yhdellä hypyllä taipumaan mun tahtoon ja kiersi sen takaa ainakin kolmesti! Sitten tuli kielto keinulta ja sujahdus putken väärään päähän. Mutta siihen olen eri tyytyväinen, et nyt en antanut homman lössähtää vaan tehtiin kaikesta kohelluksesta huolimatta loppuun saakka. Ellillekin jäi tästä radasta varpilla parempi mieli :)

Ada sujahti puomin alla olevaan putkeen vaikka yleensä on noissa pommin varma. Vissiin yksi askel liikaa minulta vei sinne... No, oli radalla muutakin hassua. "Vekkivalssit" ei toimineet nyt ollenkaan vaan niitä otettiin kiellot kahteen kertaan. Omituista! Mut tällä radalla toimi A taas hyvin, puomissa ei edelliselläkään ollut mitään moittimista :)

Loppujen lopuksi jäi kuitenkin ihan ok fiilis. Suurin syy siinä, et onnistuin skarppaamaan epäonnistumisesta huolimatta. Se on kuitenkin koirien kannalta tosi tärkeetä <3 Ne kun varpilla yritti taas ihan kympillä!

Mut nyt meillä on edessä pieni tauko, jolloin ei kisata ja harkatkin jää väliin muutamalta viikolta. Ehkä käydään kentällä yksin tekemässä jotain pientä, mut muuten vaan nautitaan muusta elämästä. Reilu viikko enää Saksan matkaankin, joten sitä odotellessa! Sieltä tullaan sitten kotiin entistä motivoituneempina ja intoa puhkuen. Hallikausikin odottaa. Loistavaa!!! :)

Vielä loppuun koko jengi kasaan:

Paljon parempaa!

Viime viikolla alkoi lopulta näyttää, että kyllä tämä tästä. Maanantai-aamuna, hetken aivasteltuaan, huomasin Raikun nenästä tulleen 4-5 cm pitkän heinän korren! Se oli limanen, vähän verinen, kova, ja melkein pennun nenän mittainen! Ei ihme, et oli kipeä ja aivasteli aina vaan.. No, siihen loppui aivastelu ja jätkä palautui ennalleen <3 Huh!! Ensi viikolla vielä verikoekontrolliin, toivottavasti sielläkin näyttää hyvälle.

Viime viikonloppuna kisattiin tyttöjen kanssa Jyväskylässä. Ellille kaksi nollavoittoa!!! Nyt tuli ne tuplat ensi vuoden SM:ä varten, voitoilla ei tehdä oikeestaan mitään, mutta hienoahan se on noita nuorempiaan kiusata :D Omien kisojen kontaktiongelmasta ei ole enää ollut tietoakaan. Hieno pieni eläin <3

Adalle tuli agiradalla hassu kielto putkelta. Lukitsi ensin puomin, mutta ei lähtenytkään ampumaan putkeen, kun sen pään sain käännettyä pois puomilta. No, muuten rata oli oikein kelvollista menoa. PUomilla ok, vaikka tulikin hivenen sivusta pois. Hyppyradala onnistuttiin ihan hyvin. Oli kamalia juoksu suoria, joten nollalla sijoituttiin vasta viidenneksi. Pitkäkoipisemmat kelpiet, villis ja sheltti (Iitu :)) juoksivat suorilla kovempaa. :D

Mutta oli kivaa, ja tytöistäkin oli varmasti fantsua olla liikenteessä ilman pentua :)



Tässä kuva tän päiväiseltä metsälenkiltä.. Eikä kaikki salettiin voi katsoa samaan suuntaan... :)

Raiku oli tiistain treeneissä mukana ja pääsi taas muutaman kerran putkeen. Alkoi hoksaamaan ideaa tosissaan, kun paineli mutkaputkeen ihan omia aikojaan, vaikka ei siellä aiemmin ollut käynytkään. Siisti siitä tulee :D

Raiku on ehkä hivenen hidastanut kasvua. Nyt oli viikossa tullut vajaa sentti. Ikää on 16 viikkoa ja korkeus 32 cm. Nyt alkaa näyttämään sille, että jos noita kasvuennusteita on uskominen, minulla on sitten joku päivä 38 - 40 cm korkea uros. Musta ei laisinkaan paha!! Jos siis ajattelee agilityä. Ja muutenkin, tuohan menee vielä ihan sallituissa puitteissa rotumääritelmänkin kannalta :)