Kerpula!

On ollu kaikenlaista. No ensiksin, Raiku RaiRai 9 kk <3 Iso poika, mutta pieni poika. Mä olin pitäny sitä sellasena 38 senttisenä, mutta kappas.. Pari viikkoa sitten näyttelyharkoissa (!!!) mitattiin jätkä virallisella mitalla pöydällä. Hädin tuskin 37 cm. Taas tällainen pikkanen medi mulle :) Mut onpahan jälleen koira, joka ihanne korkeuksissa rotumääritelmää katsottaessa. Ja ne näyttisharkat oli muuten meidän ekat :) Odotin kamalampaa, mutta on meillä vielä paljon harjoiteltavaa. Ensiskin, miten saan sen keskittymään siihen, et ei oikein tehdä yhtään mitään. Väliajalla meinaan kun ei mitään tapahdu niin sitten haukutaan, revitään hihnaa tai pompitaan tasajalkaa.. Noo, se on vaan Raiku :D



Ja sitte vähän niistä ikävämmistä.. Olin aika huolissaan Adasta. Kaikki alkoi n. 1,5 kk sitten, lähinnä aamuisin. Koira oli ihan ok, mutta sitten, yleensä ruoan jälkeen alkoi kipuilu. Selvästi mahassa tapahtui jotain. Koira oli vaikean näköinen, selkä vähän köyryllä, levoton ja venytteli pylly pystyssä. Hakeutui yleensä eteiseen ja ovelle päin. Ajattelin alkuun, et haluaa tarpeilleen, mut sitten ei välttämättä tehnytkään kuin pissat. Tätä jatkui noin viikon, melkein joka päivä. Mä olen tunnetusti joskus aika helposti huolestuva. Niin myös nyt. Aloin epäilemään kohtutulehdusta, juoksuista kun vasta vähän aikaa. Eräänä sunnuntaina soitin jo päivystävälle lääkärillekin, mut se sai mut vielä kuitenkin siirtämään lääkärin alku viikkoon. Missään vaiheessa ei mitään muita oireita. Ei oksentelua, lisääntynytä juomista, vuotoa, ei mitään. Ja ruoka maistui hyvin. Kotosalla oli vaisumpi eikä ulkona riekkunut enää Raikun kanssa samalla lailla..

No lopulta sitten eläinlääkärille. Tutkittiin ultralla ja kopeloimalla, otettiin verikokeita jos jonkin laista. Ei mitään! Siinä sitten toisaalta hyvillä mielin siitä, et kaikki näennäisesti ok, mut kuitenkin jotain vialla... No, aloimpa miettiä asioita puhki. Adalla on aina ollut herkkä vatsa säännöllisten aterioiden suhteen. JOs maha menee tyhjäksi, se voi pahoin. Varsinkin aamuisin. Jaoin iltaruoan kahteen osaan ja aamupahoinvoinnit oikeastaan loppuivat. Mutta mutta.. vielä oli jotain...

Tänä talvena on ollut aina joko kylmä tai kaameasti lunta. Ada on tarkka kakkapaikan suhteen. Sen pitää päästä ojaan, tai penkalle tai johonkin - pois tieltä. Rupesinpas laskemaan, et neidillä on isompien tarpeiden teko ollut aika huomattavan vähällä. UMMETUSTA! Voiko olla?!? Parafiiniöljyä ruokaan ja lenkillä irti, jotta saa valita mieleisensä paikan. Homma alkoi selkiytyä ja koira tekee nyt tarpeensa useammin ja on voinut huomattavasti paremmin. Levottomuus ja "vatsakohtauksia" on ollut vain ihan muutama pariin viikkoon. Voi, kun nuo koirat osaisi puhua niin moni asia olis niin paljon yksinkertaisempaa. Mutta Adalla siis toistaiseksi kaikki ihan hyvin <3 Huhtikuussa on Adalla edessä sterilointi. Vähän kehno aika agilityä ajatellen, mutta keritään vielä kesän kisoihin sitten mukaan. Ja en ehkä jaksa niitä juoksu rumbia enään..

Ollaan treenailtu kaikkien kanssa säännöllisesti ja epäsäännöllisesti. :) Elli käyny lähinnä 2 viikon välein esteillä. JOka kerta on pärinää pytyssä ihanasti, mut kyllä siitä näkee jo kehnompaa liikkumista selkeesti. Elli tarviis fyssarin tähän piakkoin. Samoin Ada.

Adan kans ollaan treenattu paljon näitä hyppyjarrutuksia ja käännöksiä. Välillä menee ihan sika hienosti, koira jarruttaa täydestä vauhdista, hyppää pakettina ja kääntyy kun unelma. Mut sit taas välillä ei mitään.. Kaahottaa vaan. Sitä vaikeempaa, mitä kauempana sivusuunnassa olen koiraa. Paljon palkkaa ja treeniä niin jospa se siitä :) Kontakteilla ollaan edetty aika kivasti sivuttaisessa etäisyydessä. Puomilla voin jäädä jo aika kauaskin ja painaa alas. Kisoissa tuskin tekisisn sellaisia ratkaisuja, mutta kivahan niitä on treenailla.

Raiku on käyny noin kerran viikossa tai kahdessa. Me treenataan lähinnä putkilla ja siivekkeillä rimat alhaalla. Paljon etupalkkaa! Takaakiertoja ollaan tehty valssieihin lähettämistä käännöksin. Edelleen tää palkkaus meinaa olla ongelma, kun herra ei hevillä lelujaan luovuta vaan ote pitää, ja pitää ja pitää.. :D Esteistä rengas ja pussi kuuluu tällä hetkellä meidän esteiden opetteluun. Kotona ollaan tehty alastuloa olohuoneessa. Paikka on jo löytynyt ja koko ajan saa hihnalla ottaa vastaan vähemmän ja vähemmän. Hallilla käy sen verta kuumana, et tää kontaktiopetus ei siellä vielä kannata. KOtosalla ollaan aloitettu myös keppitreeni. Enpäs lähtenyt tälläkään kertaan mihinkään ihmeelliseen vaan kädestä ohjaamisella mennään tää alku ja pikkuhiljaa, kun edetään niin siirryn etupalkkaan tässäkin. Kaaret tulee sitten aikanaan alkuun ja loppuun :)

Tällaista meillä. Mulla alkoi elämäni ensimmäinen ansaittu TALVIloma :) Onpas kivaa! Maanantaina kööri ottaa suunnan Kolille laskemaan ja hiihtelemään. Torstaista eteenpäin vaikutamme taas kotosalla. Viikonlopulle on sitten edessä ekat kisat 5 kuukauteen (!!!!) sekä valmennusta Adan kanssa. Kaikkea tätä odotellessa.

Agility = Rytmitettyä voimistelua ilman kanta-askelia

.. Eli toinen B-maajoukkueleiri onnistuneesti takana ja ohessa leirin suurin anti :) Oli tosi hyvä leiri!! Oulussa siis käytiin, kouluttamisesta vastasi Aaltosen Mikko ja Stenbergin Jerry (ohjaajien ruoskiminen ;)).

Molempina päivinä mentiin yksi agitreeni ja ohjaajien oma treeni. Mikko veti siis aksaa ja Jerry ohjaajien kunto, ketteryys, juoksu ja lihaskunto harjoitteita. Kyllä tää laji on täynnä kaikkea jännää! Tätä päivää alkaa olla se, et enää ei riitä pelkkä agilityn hallitseminen ja koiran kouluttaminen. Tänään yritetään myös ohjaajiin ja heidän liikkuvuuteensa panostaa entistä enemmän. Sana URHEILU liittyy mukaan entistä vahvempana. Vai kuka väittää aikaisemmin keskittyneensä mm. siihen kuinka juoksee, käyttääkö askeltaessa kantaa vai päkiää? PÄKIÄ on oikea vastaus by the way ;) Eli siis tulevaisuudessa, jos näette kentällä juoksemassa jos jonkin laista päkiöillä kipittäjää, älkää ihmetelkö. Se on tätä päivää :D Jerryn treeneistä jäi paljon käteen vinkkejä, kuinka kehittää itseä liikkujana, juoksijana ja fyysisenä suorittajana.

Aksan suhteenkin jäi kyllä paljon raavittavaa :D Rytmittämisen merkitys on toki tuttua juttua, mutta tapa jolla sitä voidaan tehdä, oli jotain uutta meille. Tällä leirillä juostiin täysillä ja pysähdyttiin TÄYSIN. Näin vahvaa ohjaajan rytmittämistä en ollut koskaan ajatellut. "Liikkeessä koko ajan" on ollut aiempi käsitykseni ohjauksessa. Ja tätä on ollut helppo noudattaa :D Mulla ainakin jalat vaan vie kun vauhtiin pääsee, ja nyt kun pitikin pysähtyä, tulikin ongelmia. En tehnyt sitä tietoisesti, mutta jalkani ottaa helposti pieniä askelia, koko ajan. Tämä voi sitten väärässä paikassa viedä koiraa esim valsseissa, välistä vedoissa yms. liian kauas, eli koira valuu. No, Mikon opeilla aiomme jatkaa eteen päin ja harjoitella tätä eriskummallista ja haastavaa rytmittämistä. Sana rytmittäminen sai ainakin omalla kohdallani ihan uuden merkityksen. Muutaman treenin jälkeen Ada on alkanut toimimaan ajoittain oikein hyvin. Välillä voi lukea pysäystä liian voimakkaasti -> kielto, välillä liian lepsu tai myöhään tehty pysäys viekin koiraa kauemmas :D Huih! Meillä riittää haasteita keväälle. Mutta edistymistä on ollut jo havaittavissa, et kyllä tämä tästä..

AgiSM-10, Ada


Senkin opin tällä leirillä, et ei enää ikuna matkaan ilman ripulilääkettä koirille! Adan maha alkoi reistailla su vastasena yönä, käytin pihalla yön aikaan vissiin jotain 4 kertaa ja aamupäivällä vielä parit kerrat. Ystävälliset leiritoverit antoivat kuitenkin energiapitoista ravinnelitkua, joka meni alas hyvin! Ada oli siis muuten paastolla, tolla saatiin nesteet ja energiavarannot sisään. Päätin kuitenki, et mennään treeni kahdessa pätkässä, jottei tule liian rankkaa. Ja hyvin jaksoi pieni agilityeläimeni <3

Täällä kotosalla me ollaan Raikun kans käyty hiljalleen treenailemassa. Nyt onnistuu jo meno vaiks hallissa tapahtuu kaikkea ympärillä. Suoraan agilityn katsomista herra ei vieläkään kestä, vaan hilluminen alkaa välittömästi, joten se tietää vielä tekemistä.. Uusina juttuina otettu mukaan rengas ja pussi. Ohjauksellisesti hallitaan jo valssit ok. Lähinnä keskitymme kuitenkin eteenpäin pyrkimiseen ja etupalkkaan. Lelut on pop!! Irrottaminen vaan on edelleen vaikiaa... Kokeilemme nyt tuota syliin ottamista Hannan ohjeiden mukaan, ja se on toiminut ihan ok tähän saakka. :) Niiin, ja nyt on kontaktialusta kotona! Eli sekin on aloitettu. Kosketusalusta oli jo vanha tuttu, joten otimme sen nyt mukaan ja tuntuu toimivan aika jees. Palkkaan ja vahvistan paikkaa vielä jonkin aikaa kädestä, mutta siirrymme sitten targettiin ja otamme "tuijotustreenin" ja vaatimuksen mukaan. Tämä oli sitä koulukuntaa, mitä Mikkokin kannatti, kun hänen kanssaan asiasta leirillä keskutelin ;).

Jebou, mut nyt hyvää loppu viikkoa ja viikonloppua!!!

Uusi halli on kovalla kulutuksella

Ainakin meidän osalta. Ja voin vannoa, et myös aika monen muun :D On niin hyvällä hollilla tuossa meitäkin :) Kyllä meinaa olla, et ei ole vapaapäivää, jolloin ei itseään hallilta löydä..



Raiku 7 kk

Tällä viikolla käytiin tiistaina eka Raikun kanssa kahdelleen. Harjoiteltiin ihan hiljaa kiinni odottelemista (!!) :). Mikä tällä kertaa sujui jo ihan ok. Toko-kentällä oli porukkaa, mut se ei liene riittävän kiihkeää, jotta herraa enempää kiinnostaisi. Treenattiin hypyn takaa kutsua, putkileikkauksia ja käännösten alkeita. Kutsut ok (pysyi jopa paikallaan!!). Yhdellä tietyllä putkella, oikealta lähetettäessä oli leikkauksessa ongelmia. Lähti putkeen, mutta kääntyi takaisin. Tätä hinkattiin aikamme ja saatiin se taas toimimaan, kun lisäsin palkkauksen taas putken päähän. Mikä putkiaivo! :D Nyt lähti jo hyvin hypyille ja tuli salamana kiinni räsyyn tiukasti siivekkeen kiertäen. Hyvä!

Puolessa välissä treeniä ilmestyi toiselle agikentälle koirakko treenaamaan. Hallilla menee kenttien välillä peitetty aita, mutta silti tää nuori mies sai hirveet kilarit toisen mennessä. Keskittyminen loppui, alkoi huuto, ja kerran myös karkasi aidan viereen kiljumaan (vaikkei näe mitään)..... Aaaarhg! Tästä jäähy ja rauhoittumaan kentän laidalle. Kohta mentiin jo paremmalla keskittymisellä sitten. Mun pitää ottaa tavaksi kerran viikossa mennä tekemään jotain kontaktijuttuja / tokoa tonne tokokentälle samaan aikaan, kun toiset treenaa agia. Tällanen ilakoiminen ei oikein käy laatuun vaikka nyt hauskalta tuntuukin (on se aika ihku!). En halua, et aikanaan kisapaikalla ei saada liikkua ilman järjetöntä tempomista.

Ada ja Elli söpistelee.. <3



Myöhemmin tiistaina oli sitten tyttöjen vuoro. Tehtiin yhtä vanhaa Jaakon rataa, jossa paljon pakkovalssi- ja persjättöpaikkoja. Molemmat tytöt oli eripäteviä näissä kiemuroissa. Ihanaa kun alkaa noi persjätöt onnistumaan! Oilin kanssa varsinkii kyllä aina väännetään ajoituksia niissä :D Ada juoksi pöksyt jalassa ja oli ok. Puomilla vaan jotenkin vedoton ja löysä. Laitan vielä tän hormonihässäkän syyksi... JOspa palo tulisi takaisin. Meni kyllä, mutta jotenkin se vika draivi puuttui :/ Ekstra palkkasin muutaman nopeamman ja jätin siihen. Torstaina mulla oli taas vapaa, ja sillon käytiin tekemässä Adan kanssa lyhyttä kontakti (ynnä muu) treeniä. Nyt oli jo parempi, mutta en uskaltanut ottaa useita toistoja, jottei ota nokkiinsa ja ala taas jäkittää..

Elli oli mainio! Se kyllä tekee ihan kaiken mitä pyytää. Ja täpöllä se yrittää :) Nyt tärkeintä sille on saada paljon palkkaa reippaista suorituksia, jotta jaksaa antaa kaikkensa loppuun saakka.

Tänään oltiin vielä Anun ja Pinnan kanssa tekemässä. Anu ja Pinna keskittyi leikkimiseen kentällä, me Raikun kanssa treenattiin hallittua käytöstä ja muutamia kuvioita. Nyt ei ollut mitään ongelmia putkileikkauksissa. Anu oli apuna palkkaamassa räsyyn, kun mentiin eteenlähetyksiä hypyillä. Hyvin se lähti, kun oli pari hyppyä suorassa, tokalla pari hyppyä suotaan ja sit 90 astetta hypylle ja sitten vielä kolme hyppyä vinossa linjassa. Tehtiin jopa niinkin haastavaa, että ensin lähetys hypylle, josta valssilla käännös 180 astetta ja kaksi vinolinjaista hyppyä suoraan. Hyvin män! Kyllä se jo alkaa itse ihan selkeesti hakemaan linjaa seuraavalle. Nyt otettiin ekan kerran myös pussitreeni. Anu piti kangasta ja vahti targettia. Nopeesti älysi ja karkaskin pari kertaa pussiin...... Voitiin laskea kangas jo melko alaskin, valoa vaan näkyi..

Tästä me jatkamme. Adalla alkaa juoksut loppumaan, joten jospa kohta saan kaikki kolme tänne saman katon alle ja palataan normaaliin arkeen. Viikon päästä leireillään taas Oulussa - kivaa!! :) Saa nähdä, onko meidän vika bemari vai sotkeeko Adan leikkaus kevään leirin.

Palaamisiin!

Tää on niin hauska! Joulun -25 asteen pakkasessa Raikun ja Adan korvista toinen tanassa :D Raikulla varsinkaan ei todellakaan ole oikeesti pystyssä...

Joulusta Uuteen Vuoteen

Joulu siis oli ja meni, meillä ainakin ihan kivasti. Vähän jännitti, kun Adalla alkoi juoksut keskiviikkona, et meneekö koko Joulu ihan reisille. No, ei mennyt. Välillä Raiku sai aina hepakoita, mutta Ada pisti miehen ruotuun ja hyvin selvittiin. Hyvä aika sinällään, et oltiin kotosalla ja pystyttiin vahtimaan koko ajan. Nyt jouduin kuitenkin erottamaan parin ja Ada majailee nyt ainakin seuraavan viikon mun vanhemmilla. Junnu ja sennu pitää siis mulle seuraa täällä.



Joulun aikaan aksattiinkin vähän. Meidän uusi, lämmin halli on ihana! :) Siellä kelpaa käydä! Torstaina Ada (pöksyt jalassa) treenasi meidän oman ryhmän mukana. Oli oikein hyvät "kinkulle tilaa" - treenit. Juostiin päälle ja vedettiin välistä - :) Niin Ja persjättöjä harjuutettiin kohilleen. Ada oli pätevä pieni agilityeläin. Paineli pöksyt jalassa ihan kympillä :D Kisoihinkin pitäisi mennä, edellisistä kuitenkii jo kolme kuukautta... Noo, ehkä tammi- helmikuussa..



Joulupäivänä vein isän katsomaan hallia ja otin Raikun mukaan. Voi kiesus! Tuosta piskistä kuoriutuu vielä peto :D Tyttöjen jälkeen tällä on taistelutahto ihan omaa luokkaansa. Mä en meinaa saada siltä räsyä pois!! Ärinä ja repiminen vaan kihtyy, kun käsken irrottaa.. :D Ok, oon provosoinu ihan pienestä pietäen pentua tuohon taisteluun ja kyllähän ainakin taistelee! Motivointi ei ainakaan tuota pienintäkään ongelmaa. Me ollaan Rain kanssa tehty edelleen vaan siivekkeiden läpi juoksua ja putkia. Putkia menee molemmilta puolilta, suorana ja mutkalla. Hypyt etenee hyvin suoraan alustalle. Nyt laitoin ekan kerran hypyt pois linjasta ja onnistui tämäkin. Niin, ja ekat valssitkin tehtiin ;) Mutta tekemistä meillä tulee olemaan :D Tän kaverin kanssa tarvii panostaa tähän tottispuoleen ja siihen, et löytyy sopiva viretaso. Saattaa vetää meinaan helposti överiksi, ja tästä voi myöhemmin tulla hankaluuksia. Nyt jo käy kuumana ja tarttuu lahkeeseen ja hihaan, kun tehdään ( siis ei liikkuessaan, mutta väliajoilla/ palkatessa). Mut on se ihana! Mullois videookin, mutta saankohan tänne... Kokeilen ainakin.



Tapsana olikin Ellin vuoro. Voi että se oli onnellinen, kun mentiin kahdelleen <3 Tehtiin samalla pohjalla, mitä aikaisemmin Adan kanssa. Pällejuoksuissa ei meinannut lähteä aina mukaan vaan "karkasi alta".. Tyypillistä Elliä, tietää seuraavan suunnan jo muka ennen minua :D Pääasia oli kuitenkin, että tehtiin yhdessä ja todettiin, että kyllä meistä vielä tähän on. Ehdottomasti vielä ensi kesänä SM:iin. :)



Tällaista siis meillä.

Nyt, HYVÄÄ UUTTAVUOTTA ystävät! Ensi kerralla ehkä vähän suunnitelmia ja tavoitteita seuraavalle vuodelle 2011...

Raiku 7 kk

Kamalaa, aika menee siivillä! Lupaan, et Joulun aikana kerron kuulumisia tarkemmin. On tässä jotain tehtykin :D

Mut siis Raiku tuli eilen 7 kk <3 Mitat on nytten n. 38 cm, >7 kg. Aikas komia poika! Se on jo jotenkii niin mies :D Adalle odottelen juoksuja piakkoin... Iik, saa nähdä miten meidän käy siinä mellastaessa. Ada on tunnetusti juoksuissaan kiimanen ku mikä, joten kitinää on tiedossa. Luultavasti pahimmat päivät tulee koirat asumaan sitten eri osoitteissa (Ada ja Raiku siis).

Raiku 3 kk (Kuva Piia Sutinen)



Palataan Joulun aikaan asiaan! Rauhallista Joulun odotusta kaikille, enää pari yötä...

Raiku 6kk

.. ja 1 viikkoa, < 7 kg ja n.37 cm. Karvaa on ja kasvaa lisää, vauhtia on ja tulee koko ajan lisää, ihana on ja tykkään koko ajan enemmän :D Sellanen on RaiRai. Kauheen nopeesti aika on kyllä mennyt. Vastahan sitä oli kesä ja ukko muutti taloon. Ja nyt odotellaan jo Joulua!... On muutes ihanaa!!!

Raikun kanssa on edetty edelleen maltillisesti. Vähän joka asiassa.. Eniten oon halunnu keskittyä paruskoulutukseen, ja se on kesken ja jatkuu edelleen.. :D Mut kaiken kaikkiaan helppo pentu on ollut. Tällaisen reippaan ja rennon eläimen kanssa lähtökohdat on jo niin hyvällä mallilla, et ei tarvii kun yrittää jatkaa oikealla tiellä. :) Saa nähdä mitä pikkuhiljaa aluillaan oleva murkkuikä tuo tullessaan... Tällä hetkellä "murkkuilu" on pientä touhuilua (luvatonta sellaista) kotona, komentaminen ja räävittömät hihnassa hampain roikkumiskohtaukset lenkillä, luoksetulo- käskyn ehdottomuuden testaus sekä liiallinen äänen käyttö erinäisissä tilanteissa :D

Agilityä on käyty tekemässä joitakin kertoja. Putkea suorana ja mutkalla, lähettäen ja molemmilta puolilta. Lisäksi siivekkeidän läpi juoksua namialustalle tai lelulle. Viimeksi alkoi osoittamaan jo niin kuumumisen merkkejä, että olin mustelmilla treenin jälkeen. Raikuhan etenee "väliajoilla" enemmän yläpystyä hyppien (ja hampaita käyttäen) mun vierellä, kun eteenpäin viipottaen. :D Se on hauska, mutta siitä pitää päästä heti pois tai on oikeesti vaatteet ja kädet riekaleina :D Jos ei ole lelua saatavilla, on herra kiinni jossain muualla. Ihana se on ja hyvä siitä tulee, kunhan ensi vuoden puolella päästään sitten tekemään enemmän.


Halliremontti ja muutto uuteen paikkaan on alkanut! Viikko, ja sitten päästään uusiin tiloihin. Ne on hienot! Ei malta odottaa!! Täällä päin ei tällaista hallia ole vielä nähtykään ;)

Loppuun vielä kuveja...


Raiku 9 vk


Raiku 3 kk

Raiku 6 kk

Raiku 6 kk (ja Ada)

Nyt oli aika Rai- painotteinen päivitys. Tytöt voi myös oikein hyvin, heistä sitten ensi kerralla. Nyt kaikille ihanaa ja rauhallista Joulun odotusta :)

Aiiikas makiaa!

Me saadaan tänne Kuopioon vielä loppuvuodeksi uusi harjoittelutila. Ja se on ISO, ja lämmin, ja mattopohjainen, ja hyvällä paikalla, kaupungissa, ja meiltä noin 2 km :D :D Siis niiiiin huippua!!! Mä oon toki viihtynyt entiselläkin hallilla, mut onhan se nyt pieni, ja aika kolkko.. verrattuna TÄHÄN! :) Ei malta odottaa, et päästään!!

ADA -

..On kalju. Siis todella! :D Talven tullen on hyvä pudottaa ne vähäisetkin karvat pois... Torstaina treeneissä treenailtiin putki ohituksia ja päällejuoksua. Putket alkaa olla jo aikas varmalla pohjalla, eikä neiti enää sujahda 180 takasin väärään päähän.. Viikolla käytiin myös tekemässä pikku juttuja. Puomilla vahvistin itsenäistä eteen menoa naksulla ja edessä olevalla palkalla. Sivusuunnassa sain mennä jo hyyyvin kauas. Yes! Vielä se onnistuu!! :) Lisäksi vahvistin eteen menoa suoralla sekä vähän välistä vetoja.

ELLI -

Elli luuli varmaan kärsivänsä dementiasta, kun viime to pääsi hallille aksaamaan peräti KAKSI kertaa! se oli ihan fiilareissa, ja olikin aika noheva! <3 Se vaan on niiiin ilonen ja innoissaan päästessään radalle! Fyssari käynnin jäljiltä mumma tuntui olevankin vetreämpi..

RAIKU -

No, mitäs Raiku.. Harjoittelee koirana elämistä :D Ja siinä sitä onkin. Lievää murkkuikää alkaa ehkä puskemaan. Koettelee rajojaan monessa asiassa. Alkaa yhtäkkiä kävellessä vaan repimään hihnaansa, hyppii mun jaloille, alkaa härnätä muita ja poukkoilla :D Ei kestä hihnassa kävelyä... TYLSÄÄÄÄÄ!!! :) Yritän kitkeä tällaiset toiminnot heti alkuunsa, vaikka onkii aika ihana ärräpää.. Mut dominoi, dominoi ja nounou, se ei käy!

Kotona herra on ollut mallikkaasti ihan pikku pennestä lähtien. KOSKAAN ei ole haukkunut/ itkenyt perään. Viime aikoina toimintatarmo on kuitenkin alkanut näkymään siinä, että yksin ollessaan on saattanut sipellellä lähinnä sisustus koreja, joita mulla on tuossa eteisessä. Mulla on sellasta suihketta, jonka pitäisi ehkäistä tällaista toimintaa, mutta eipäs vaan ole hyödyttänyt mitään.. Se tosin on jo vanhentunut, joten täytynee kokeilla ostaa uusi :D Onneksi tää on tällaista varmasti ihan normaalia nuoren koiralapsen /teinin käytöstä, eikä mistään eroahdistuksesta ole kyse. Isoa tuhoa ei saa aikaan, mutta inhottaa kaivaa ensin kotiin tullessaan rikkalapio esille... Eikä aina jaksa luitakaan jättää, sillä toi söis ne pitkässä ajassa kokonaan.. Ja sitte olis maha sekaisin.. Olisko kellään ideoita jostain toimivasta "koirakarkoitteesta"? Vai onko mun vaan yksin kertaisesti roudattava vaarassa olevat tavarat pesuhuoneeseen ja peitettävä kankailla loput himottavat korit...?

Ada ja Raiku on aika eläväisiä vapaana juostessaan. Mun on ollu pakko ottaa välillä ihan kamala natsi- asenne niiden kanssa. Ne juoksee oikeesti niin, että eteensä eivät katso saatikka näe! Elli reppanakin sai viimeksi viikonloppuna tuntea kyljessään kamikatsen, kun Ada rysäytti ohi juostessaan suoraan kylkeen. Onneksi on mumma tuntunut olevan kuitenkin ihan kunnossa, liikkuu puhtaasti jne.. Inhottavaa puuttua toisten ilakointiin, mutta pakko, kun pelottaa toisten rikkovan itsensä ja muut. Hahaa!! Tää onkii helpommin sanottu, kun tehty, mut me koitetaan :)



Tässä loppuun vielä kuva tytöistä eräältä metsälenkiltä. <3