Muutoksen tuulia

Tämä tyttö kyllästyi Varkaudessa nyhjäämiseen ja siirtyy 1.6. alkaen asumaan takaisin Kuopioon, Neulamäkeen. Kuopion parhaat lenkkeilymaastot ja metsät lähtee talon vierestä, Huippua! Vajaa 60 neliöinen vähän kehnompi kuntoinen kaksio vaihtuu meillä 35 neliöiseen saunalliseen, hyväkuntoiseen yksiöön. Kaksi vuotta olen asunut käytännössä viikot Varkaudessa, mutta heti vapaitten koittaessa sännännyt Kuopioon. Nyt loppuu säntäily, ja saamme oikeasti pysyvämmän paikan asua. Musta on sama käydä töissä toisessa kaupungissa, kuin harrrastamassa ja viettämässä sosiaalista elämää toisessa. Työmatkat (ja aika) pitenee nyt jonkin verran, mutta uskon, et tämä on itselleni mieluisampi ratkaisu tässä elämän vaiheessa :) Koirat saa tarvittaessa aina päivähoitopaikan esim. vanhemmiltani jos työpäivä tuntuu venyvän..

Eilen kisailtiin Pieksämäellä. Ellin ilmoitin vaan yhdelle agiradalle (TR-kisa), tarkoituksena pyrkiä onnistumaan nimen omaan YHDESSÄ tietyssä kilpailussa. Vähän pääkoppatreeniä kesää varten ;) Napattiinkin komealla radalla hyvä nollavoitto! Elli on alkanut tuntua taas käteen niiiin hyvältä. <3 Ollaan päästy taukoilun jälkeen jo ihan oivalliseen vireeseen.

Adan kanssa lähdettiin tekemään kontakteja. No, eka rata oli tosi hyvää vääntöä ja aika meillä aikas suvereeni. Mutta khöhmm. Liika luotto ja vaisu käskytys tuotti rangaistukseksi puomin alastulo virheen ja viimesen riman tiputuksen. Hyvä toisaalta, et nyt kävi noin. Puomin kans olen tehnyt töitä ja tehdään edelleen. Mä olen halunnutkin Adalle kontaktit, joilla se menee aika törkeenä painaen ja niin, et joutuu käskyttää kovasti. Se on enempi mun mieleen, kun et mentäs hipsien hiljempaa :) Vaatii vaan ohjaajalta hermoja ja uskallusta viedä rohkeesti.

Tokalla radalla vähän ärsytti sen verran, et jouduin jopa jännittämään. Mulle jännitys sopii, ja oltiinkin jo ihan eri otteella liikenteessä. Aivan loistava juoksu Aa ja sopivasti jarrattu puomi. Tykkäsin! Parissa kohtaa koira joutui hieman kysymään, mut muuten oivallinen rata. Tästä nolla ja 2. sija.



Ada Joulun aikoihin pallon perässä jäällä.

Ensi viikolla alkaa pakkaushommat, mut koitamme kuitenkin nauttia tästä alkaneesta keväästä. Ihanaa aikaa, ensi viikolla luvattu aurinkoooo <3 Nytpä sitten lenkille, hii-op.

Turku Tournee

Pääsiäinen vierähtikin vaihteeksi agilityn merkeissä Turkkusessa. Startattiin perjantaina aamusta mun sakin ja Elisan sakin kanssa (Iitu ja Essi). Perille Turkuun päästiin iltapäivällä kahden pysähdyksen jälkeen. Viikonlopun tarkoituksena siis leireillä viimeisen (Nyyyh!) kerran maajoukkueen kanssa pe-la sekä kilpailla ATT:n kisoissa vielä su. Tultiin tarkoituksella vasta pe iltapäiväksi, sillä meinasin treenata Ellin kanssa vasta lauantaina. Muuten ei sunnuntain kisoissa olisi enää kunnon puhtia. No, pelkkä chillailu ja treenien seuraus vaihtuikin treenaamiseen Adan kanssa. :) Janne oli vääntänyt kimurantin ja tiukoilla esteväleillä olevan radan. Ada meni minihypyillä ja no... Enpäs ala edes kommentoimaan :) Kontaktit sain treenattua ainakin kunnolla.

Lauantaina pääsi Ellikin vauhtiin. Mikolla oli tosi kiva treeni, missä riitti vauhtia ja haastetta. Tykkäsin kovasti ja Ellikin oli oikein nohevana. Hyvä mieli jäi näistä treeneistä! Illalla päästiin illastamaan kunnolla viimeistä kertaa yhdessä tuolla kokoonpanolla. On se aika haikea fiilis! Joka kerta. Ja nyt, kun ajattelee vielä sitäkin, että voi olla OIKEESTI vika kerta. Ainakin Ellin kanssa ;)

Sunnuntaina sitten nukuttiin rauhassa pidempään. Olin ilmottanut Ellin vaan kahteen vikaan minien starttiin. Minit tuomaroi Luomala. Radat oli profiililtaan kivoja; koko ajan sai viedä kovaa, mutta haastetta oli tehty haastavammilla lähestymisillä ja hyppyjen asettelulla niin, ettei pelkkä "huiskiminen" riittänyt. Meille ekalta radalta jähmeä vitonen. Lopussa tippui yksi rima. En tiedä mitä lie aamukankeutta, mutta oltiin kyllä molemmat jähmeitä ja tukossa. Tukkoisuus helpotti toiselle radalle ja rallateltiin mumman kanssa ihan napakka nolla. Tämä riitti kolmanteen sijaan! Jei, kyllä Elli vielä paineli ihan täpöllä 9 vuotis synttäreittensä kunniaksi! <3 Ei kehnompi tapa viettää synttäreitään ;)

Ada kilpaili kaikki kolme starttia ja medit tuomaroi Viitaniemi. Rataprofiilit säilyi aikaslailla samoina. Yhtä tiukkoja hyppykulmia ei ollut, mutta niitä oli korvattu välistä vedoilla. Ada oli oikein pähevä koko päivän. Näissä kisoissa käytiin vähän kurkkimassa, missä mennään verrattuna muihin. Tykitettiin triplat sijoilla 6., 10. ja 3. Ekalla radalla haettiin tuntumaa, toinen oli jo kelpo kamaa lopun tökeröä ohjausvalintaa lukuun ottamatta, mutta sitten se viimeinen. Wow! Siinä oli sitä jotakin :) Tuli se himoittu, kaivattu, tavoiteltu "Flow"- fiilis. Tunne, kun mennään ihan apinoina välittämättä mistään mitään, yhdessä ja parina. Tuntuu, kuin jokainen palanen olisi loksahtanut paikoilleen eikä kukaan voi estää mitenkään. Vasta maalissa huomaa, että kappas tässä ollaan, ilman mitään muistikuvaa radasta. Tietää vaan, että kaikkemme annettiin ja kivaa oli. Sanoinkin heti maaliin tullessani, että nyt on ihan sama vaikka oltaisiin viimeisiä, tunne on niin mahtava!

Tästä on niin hyvä jatkaa kevättä eteenpäin. Lauantaina kisaillaan jälleen Pieksämäellä. Elli on ilmoitettu vaan yhteen kisaan, tavoitteena onnistua juuri TÄLLÄ radalla. Harjoitellaan pääkopan pitämistä kesän arvokisoja varten ;) Ada osallistuu kahdelle radalle. Me meinataan treenata lähinnä kontaktien kannalta.

Tänään oli hyvä päivä. Ihana keväinen ilma ja ilta kruunautui hyvillä uutisilla. Keväästä on tulossa jännittävä ;) Paljon odotettavaa!

YlämäkiAlamäki ja sitä rataa

No, ensin ylämäkeen, koska sieltä pääsee aina sitte joskus kovaa alas x)

Viime aikoina ollaan taas tehty hyvää työtä agirintamalla. Treenit ovat olleet onnistuneita ja musta on ollut ihan mielettömän palkitsevaa tehdä töitä varsinkin Adan kanssa. Meidän yhteistyö paranee jatkuvasti ja se on ihan mielettömän hienoa! Tämä koira on niin erilainen kuin Elli. Musta on ihana kun se vetää täysillä. Mun pieni kirppumedini tekee ihan kympillä ja on täpäkkä, kiihkeä ja sopivan röyhkeä. Mun ei tarvii sen kanssa keskittyä "viemiseen" vaan saan keskittyä ohjaukseen. Elli tarvii vetoa koko ajan ja se on rankkaa, uskokaa vaan! :) Ohjaaja joutuu tekemään töitä paaaaljon enemmän.

Toissa viikoloppuna kisailtiin omissa kisoissa. Adalle 1x nolla, Hyl ja 5 vp. Hypäri nollalla oltiin kolmansia. Ja mikä hienointa Elisa oli omillaan 1. ja 2. ja me kaikki kolme mahduttiin puolen sekunnin sisään:) Hyvä treeniryhmä meillä! Adalle hypärit tulee aina olemaan niitä hitaampia verrattuna muihin. Toivon mukaan voitetaan kontaktiradoilla aikaa ;) Siitä päästäänkin siihen, että jes! Meidän kisapuomi toimi tuolla aivan sika hyvin. Tuli täysillä kontaktille, himmasi sen verran et tassut sai maahan ja sit jatko luvalla. Liikkuen koko ajan!!! Tätä mä olen hakenut. Nyt, kun luottoa alkaa olla, haetaan vaan vielä etäisyyttä ja vedätetään vielä kovempaa vaatien edelleen kontrollia. Odotan innolla tuloksia :O) Aa toimi kuten aina ennenkin. Hienosti juoksulla rymistellen alas :) Ekalta agiradalta Adalle hylky jo kolmosella. Törkkäsin valssin niin tiukaksi, ettei taipunut hypylle vaan puikkasi väärälle puolelle. Muuten aivan kelvollinen rata. Tokalla agiradalla aivan älyttömän hyvää työtä ja hyvä draivi, mutta sitte. Radan kaartuessa hieman, plokkasi Ada edessä olevan suoran putken. Tällaista en putkisingolta osannut ikinä odottaa :D Kiersi koko putken ja vein putkeen uudelleen. Tällaisella vitosella vielä tosi hyvä aika, miinustakin yli 4 sekkaa! Hhhhmmh. Kyllä se vielä loksahtaa kun loksahtaa :) Mutta, ai vitsi miten hienoo oli mennä Adan kanssa!

Elli oli ekalla radalla hyvässä vauhdissa. Niin hyvässä, et Aa:lta komia loikka ja 5 vp. Aika olisi ollut hyvä. Tokalla radalla otettiin Aakin kunnolla :) Tältä radalta nolla ja 4 sija. Elli hiipui joka radalla vähän lisää. Lopulta hyppärillä jäätiin nollalla sijalle 9. Erot ei olleet isoja, mutta silti. Edellä oli koiria, joille meidän ei kuuluisi hävitä :) Mummo siitä tulee ei voi mitään :/ Mut kivaa Ellin kanssa oli. Se on niin ihana kun sen tietää. Ihan jokaisesta korvan asennosta näkee, mitä seuraavaksi on mielessä. Mitä pitää varoa ja ottaa huomioon. On se niin rakas, mun ajatusten lukija <3 Mumma laitetaan nyt kunto kuurille, jotta kesällä ollaan paremmassa kunnossa ja iskukykyisinä nuorempia vastaan ;)

Nooh, viime treeneissä mentiin sitte se alamäki. Treenattiin kerrostamista niin, et puomilta piti vipata toiselle puolelle 180 astetta hypylle ja jäädä itte puomin toiselle puolelle, ja ohjata sieltä puomin toisessa päässä olevaan putkeen (oli puomin alla). Vaikea selittää, mutta vaati koiralta rohkeaa irtoomista ja itsenäistä etenemistä ja vielä putken suun hakemista pimeestä kulmasta, kaukaa ja yksin. Ja sitte se puomi siinä sun ja koiran välissä. No, meidän treenin saldo oli, et mulla löi kyynärpää puomiin ja suoraan hermoon. Puolet kädestä puutuu sekunnissa ja uloimmat sormet ei toimi 5 minuuttiin. Ai samperi, et sattui :) Elli irtoo hypylle ja etenee hyvin putkelle, mut ei tajua mennä putkeen vaan jatkaa mun liikkeen mukana ja suikkaa puomille. Joka kerta. Ada puolestaan kääntyy vippiin niin tiukasti, et kiipeää saman tien takas puomille, tai ryntää hypylle ja sinkoaa 5 metriä putken suun ohi, tai niin kuin lopulta kävi, ei irtoa enää edes hypylle. Mut yllätti tämä! Ada meni ekan kerran elämässään lukkoon harjoituksissa. Ja mua harmitti niin vietävästi. Ei eniten se, ettei onnistu vaan se, miten käyttäydyin tuossa tilanteessa. Näin et alkoi paineistua, mut silti vaan jatkoin yrittämistä ottamalla uudelleen. Koira oli raukka niin hämillään, ettei lopulta tiennyt mitä siltä haetaan. Se pelkkä hyppy oli lopulta kirosana :/ No loppu hyvin kaikki hyvin, Ada saatiin lopulta takaisin kuosiin. Tehtiin välillä muuta ja palattiin sinne tietylle hypylle. Palautui tilanteesta hyvin ja oli lopulta oma itsensä, huusi, meuhkasi ja taisteli mun kanssa :) Tämä oli hyvä opetus mulle. Taas opin tiettyjä asioita rakkaasta koirastani <3 Ensi kerralla treenaamme kerrostamista pienemmissä erissä ja aloitamme helpommasta.

Pääsiäiseksi onkin edessä mukavaa toimintaa. Maajoukkueen leirille mennään perjantaina ja lauantaina sitte treenaillaan. Elli ei osallistu harjoituksiin kun yhtenä päivänä, sillä säästämme paukkuja vielä sunnuntain ATT: kisoihin. Elli juoksee kisoissa 2 starttia, Ada 3. Elisa lähtee matkaseuraksi ja kilpailee omillaan sunnuntaina. Kivaa pääsiäistä kaikille!

Yesh!

Jes, ne oli tulleet! Adan viralliset terkkatulokset. Käykääpäs kattomassa :) Lonkat A:ta ja kyynärät 0! Moon niin häpi, et kaikki oli ja pysyikin kunnossa.

Illalla sitten treenaamaan kovaa ja korkeelta. Mut nyt ensin ulos ja aurinkoon. Täällä on kevät! <3

kelvollista agilityä

Viimeaikoina on harkkaaminen maistunut taas niin makialle ;) Tiistain treeneissä Adan kanssa meni aivan huisin hyvin. Tai ainakin tunne tehdä oli ihan katossa :) Sain Adaan hyvän vietin päälle ja paineli lähes kisatarmolla (no ei nyt ihan sentään). Puomikin on viime kerroilla alkanut muistuttaa enemmän ja enemmän sellaista kisatila puomia. Siihen olen pyrkinytkin. Ei eroa kisa ja harkkapuomilla, niin monelta ongelmalta vältytään - toivon mukaan! Ada juoksee puomin kovaa kontaktipinnalle ja tulee matalana alas tarjoten tassut maahan. Jos en ole hereillä, seuraa mahdollisesti läpiVALUMINEN. Tykkään siitä, et saan käskyttää sitä kovaa alastulolla. Täydellistä pysähtymistä ei tehdä, mutta luvan kanssa vaan saa tulla. Ja lupa lähteä tulee saman tien, kun tassut koskettaa maata :)

Elli kävi maanantaina fyssarilla ja oli jälleen kunnossa. Meidän jumppa on tepsinyt ja viimeksi olleet ongelmat olivat häipyneet! :) Koira oli kuulemma jo melkein ylivetreä :D Annettiin kuitenkin lisävirtaa sähköllä, jotta lantio pysyisikin kunnossa. Nyt saadaan taas rauhassa jatkaa harjoittelua.

Eilen Varkaudessa Elli pääsi kisoihin ekan kerran sitten Tukholman reissun. Vaikka harkat on Ellin kanssa menneetkin vähän alavireessä, oli meillä eilen kisoissa kivaa! Mumma näytti taasen olevansa ehta kisakoira. Tehtiin tuplanollat sijoilla 2. ja 3. Ekalla radalla häviö Pedolle vaivaiset sadasosan verran! Tokalla radalla tuli ihan hölmö "läheskielto", kun vekki menikin liian syväksi ja sain Ellin pois hypyltä. Korjasin tilanteen kuitenkin ilmeisesti niin sujuvasti ettei Mujunen tulkinnut kielloksi. Nooo.. sopi meille. Nyt on meidänkin kisakausi korkattu ja ensi viikolla päästäänkin tekemään lisää kisaratoja meidän omissa kisoissa. Sillon mukana myös doping-varoajan täytyttyä Ada :)

Nyt kevätaurinkoon ulkoilemaan!

tällaista:

Meille siis kuuluu.. Ollaan hyvin hyödynnetty lisätreenimahdollisuutta ja olen pyrkinyt käymään hallilla kaksi kertaa viikossa. Tiistaisin on oman ryhmän treenit, jossa pyritään menemään isompia kokonaisuuksia ja kimurantteja juttuja. Sit joku toinen päivä aina sellanen kevyempi, viilauksia sisältävä treeni. Yleensä aikas kontaktipainotteiset :) Pääpaino treeneissä on Adassa, Elli tekee kevyemmin edelleen. En tiedä, jotenkii tuntuu, et hyppää hassusti joissakin tilanteissa.. Varsinkii takaakierrot, joissa tulee tosi pienellä kaarroksella siivekkeitä nuollen. Hyppy on silloin välillä hassu, vaikee kuvailla miten. Viikon päästä mennään fyssarille "kontrolliin" ja katsotaan, miltä runko nyt tuntuu :) Toivomme, että kaikki ok, ja nää omituisuudet on vaan omaa vainoharhaisuuttani. Muuten mumma on oikein täpäkkänä kunnossa.

Adan kontaktit alkaa olla mallillaan lähes joka kerta. Välillä puomilla iskee oikosulku ja tullaankin kontaktin yli ja välillä taas haetaan kontaktia jo liian aikasin, ennen kun tassut osuneet oikeaan kohtaan.. En voi sietää hiippailua! :D Jos jään liikaa taakse/erkanen sivusuunassa, on Ada vielä epävarma eikä painu täysillä alas. Harjuuttelemme..

Ellin hyppyvalioarvo näyttää virallistetun, mutta jännityksellä odottelemme vielä Adan virallisia terveystuloksia.. Toivotaan, et saapuvat pian! Kennelpiirin vuoden agikoira tulokset julkistettiin ja Elli oli nro.1 Adan ollessa sijalla 6. :)Kuuden parhaan joukossa taisi olla viisi Hupulaista. Yes me!

Kova halu olisi päästä Adan kanssa muiden oppiin hakemaan kokemusta ja näkemystä. yritämme etsiä sopivan kouluttajan ja viikonlopun, jotta päästään treenaamaan. Pääsiäisenä suuntaamme MJ-leirille Turkuun, ja samalla reissulla on tarkoitus kisailla Att-areenalla molempien kanssa. Elisa lähtee messiin, kivaa! Päästään pyöräyttämään kunnon kisakausi käyntiin!

Reissuista puheen ollen, Saksasta on nyt varattuna hotellihuone lokakuun vaihteeseen. Jos ei itse ole joukkueessa, istuu ainakin mielellään katsomossa ja kannustaa suomalaiset koirakot voittoon. Ihanaa, odotan reissua jo ihan intona. Jännä, en ole koskaan vielä ollut katsomassa MM-kisoja katsomon puolelta. ;) Kokemus olisi elettävä sekin, mutta lähtökohtaisesti lähdemme toki siitä, että joku muu maksaa reissun minulle JA KOIRALLENI ;) (Alla sitten vähän kimmoketta. Tässä mennään Ellin kanssa yhtä elämämme parasta rataa Itävallassa <3 Wau. se oli upeaa... Kyseessä siis yksilö hyppis.)



Jäädään odottelemaan kevättä. En millään malttaisi odottaa, että kevät aurinko lämmittää ja lumet sulaa. Sillon pääsee taas harrastamaan kympillä!!

Hyvejä Uutisia.

Nro 1 on se, että Ada kävi eilen kuvissa ja kopeloitavana eläinlääkärillä. Täällä saadaan huokaista helpotuksesta. Harrastusura saa luvan jatkua edelleen terveen papereilla (pääkoppa tosin on vielä mysteeri ;)). Lonkat lähti kennelliitton A:na, kyynärät 0. Polvet käytiin läpi "epävirallisina" ja terveet oli. Selkä kuvattiin, ja siisti ja terve oli sekin. Elli sai samalla ekstempore rokotukset ja sydänkin kuunneltiin. Sykki kauniisti. Nou panic! Mut täytyy sanoa, et hyi olkoon miten en tykkää tuosta koiran rauhottamisesta ja nukuttamisesta.. Väkisinkin tulee mieleen, miten veltto se on, hiipuu pikkuhiljaa, luovuttaa.. Meinas alkaa itkettämään kun väkisin mieleen hiipi ajatus siitä, et joku päivä oltaisiin tuossa tilanteessa, mutta että olisikin lopullista.. se viimonen piikki... Hyi! Nyt loppu nämä puheet.. Hyihyihyi!!

Tästäpä suoraan seuraavaan aiheeseen. Hyvät uutiset osa 2. Viikonloppuna aloitettiin Adan kanssa kisakausi tälle vuodelle. Kaksi agirataa, joista tulokset HYL ja 0/2. Kontaktit oli se pääpointti ja onnekseni sain huokaista. Toimivat kyllä. Puomilla vähän haparointia omasta "jännittyneisyydestä" johtuen, mutta kuitenkin hyvin tuli alas asti eikä yrittänytkään rynniä. A:lla nätisti alas asti, mutta tuli huomattua, että poistumiset on vielä työn alla. Vikalla radalla oli Aa:n jälkeen tarkkuutta vaativa kohta (kaksi kertaa), ja molempiin suuntiin seuraavalla esteellä valuttiin.. Ja paaaaljon. Siinä meni viimeistään ne voiton mahkut :) Jatkamme harjoituksia tältä(kin) osin. Lisäilen tänne videon myöhemmin kunhan löydän oikean piuhan jostakin ;)

Palaamme asiaan myöhemmin. Hyvää loppuviikkoa..