keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Voi että näitä pisteitä..

Joo tiedän.. En oo viime vuonnakaan paljoo kisaillu ( siis lähinnä pakolliset kisat, että saa nollat kasaan ja sit vaan pikkasen ekstraa), mutta silti vähän otti päähän, kun viimeisin ASB ilmestyi ja näin mun ja Ellin TR-pisteet.. Me oltiin taas tiputtu kun lehmän häntä... :D Ei olla kisattu kohta 4 kuukauteen ollenkaan ja viimeisestäkin TR-kisasta tuli Hyl.. Yhtäkkiä oltiin sitten tiputtu (kuukaudessa) mooooooonta sijaa ja pisteitä oli lähteny paaaaljon.. AAAArrgh!!
Meillä on ollu Ellin kanssa kirouksena viime vuonna nuo TR:t. Ei ole yks eikä kaks kisaa kun sieltä on Hyllyt tullut (niistä vähistä missä ollaan oltu..). Tähän mennessä en oo noista kisoista välittäny enkä pisteitä sen kummemmin yrittäny keräillä, mutta kyllä nyt pani taas niin potuttamaan tuo 18 kk voimassa olo pisteillä, että pakko kai se on alkaa keräämään pisteitään takasin ;) Ensimmäinen yritys viikon päästä Varkaudessa! Toivotaan parasta. Mä oon ainakin ihan liekeissä kun pääsee pitkästä aikaa kisaamaan.. Voipi olla että meneekö sitten hieman yli-intoiluksi niin mulla kuin koirillakin, saas nährä! :D Mutta kivaa mennään etupäässä pitämään (ja kontakti-oppeja testaamaan).

Nää pari viikkoo on mennyt jotenkin ihan sumussa meikäläisellä.. Töitä oon puskenu ja nyt tulee toinen viikonloppu peräkkäin töitä :/ Vasta ystävänpäivänä vapaa viikonloppu, ja sillon siis ne kisat:D Tuntuu, että koirille on jäänyt nyt liian vähän aikaa.. Lupaan korjata tämän epäkohdan ja antaa niille huomiota ja rakkautta enemmän tulevina päivinä. Perjantaina on vapaapäivä, joten sillon ainakin käydään kunnon piiiiiiitkällä lenkillä vaikka jäällä (minä hiihtäen) ja illalla onkin sitten luksusta: Treenit <3

ADA-alias marsupilami toivottaa kaikille mukavia pakkaspäiviä; kevättä odotellessa -

perjantai 23. tammikuuta 2009

reenejä, reenejä..

Talvi on aina tällasta aikaa, että treenaillaan ja treenaillaan.. Odotellaan lämpimiä päiviä ja kenttien sulamista.. Vaikka ei sillä, nyt meillä on tosi hyvät treenimahdollisuudet ja hyvä, lämmin, mattopohjainen halli.. Mutta mun tekee jo mieli kisaamaan :) Toisaalta ihan sillä on syksyllä kisailtu enemmän, ettei tarviis sitten pitää mitään kiirettä talvella nollien suhteen. että sais vaan tiiättekö olla ja treenailla hyvällä omalla tunnolla. Ja mä sitä paitsi vihaan maneesikisoja, joita täällä meilläpäin on tarjolla talvisin. Siellä juokseminen on kuin suossa rämpisi. Ihan kamalaa! Ja kaiken lisäksi voi olla, että pakkasta joko on aivan kaameesti... Tai sit ei yhtään vaan paska sen kun roiskuu :/ Että sinällään oon ihan tarkoituksella jättäny talven kisoja pois.

Mutta nyt kuiteskii tekee jo mieli kisaamaan. Varkauteen pitää päästä ystävänpäivänä vähän kirmaamaan, vaikkakin siellä se maneesin alusta on.... Noh, ei mikään kovin hyvä :D

Tänään oli taas aivan älyrttömän kivat treenit. Keppikulmia oli ja sit vaudikkaita pätkiä. Elli oli AVOKULMISSA haka! Siis ELLI! Se yllätti tänään ja teki joka kerta oikein :D Jee! Ei oo meikäläisen treenit menny ihan hukkaan sen kanssa. Adalla oli taas vaihteeksi enemmän intoo kun ajatusta mukana ja sit se mennä kouhotti välistä ihan miten sattuu kepeille.. Adahan osaa kotosalla avokulmat kyllä 95 %. Nyt sain vähän hinkata ja lopulta sekin alkoi taipua ja muistaa ajatella ennen syöksymistään.. Alkoi tulla onnistumisia ja virheet loppui siihen. Adasta oikein näki kuinka se taas koki sellasen AHAA- elämyksen. Muisti taas miten ne kepit oikein olikaan suoritettava.

Hinkkasin molemmilla tänään myös A:ta längillä. Ellikin tulee jo niillä huomattavasti kovemmin alas eikä jarruttele tullessaan. Kyllä se siitä. Adahan taas on tässä lajissa niin loistava. Nyt se tulee jo niin lujaa alas, että välillä hirvittää :D Mutta toisaalta joka kerta kun oon vaatinut, se jättää kyllä takatassut kontaktille. että on sillä tässä kuitenkii jonkun verran malttia mukana. Vähän jänskättää viedä se kisaamaan kuukauden päästä.. Siellä nähdään, mitä ollaan ihan oikeesti saatu aikaan noilla kontakteilla.. Kisat kun on kuitenkin ihan eri juttu kun treenit... ;)

Mutta nyt painutaan nukkumaan, että jaksaa huomenna nauttia vapaasta viikonlopusta! Varmaan aika myöhään tulee kuitenkin huomenna nautittua ;)

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Kylymä on

Tätähän tässä ollaan odoteltu, mutta silti oman aikansa vie totuttelu.. Pakkasta on ulkona meinaan liki 20 astetta.. Hyrrrr.. No, mutta ei pidä valittaa.

Uusivuosi vaihtui meillä oikein vaudikkaasti ja ikimuistoisesti. Ei siitä nyt kuitenkaan sen enempää.
Nokka kohti tätä vuotta ja uusia haasteita! Ihan järkyttävältä tuntuu ajatella, että Elli täyttää huhtikuussa 8 vuotta!! Mun on aika alkaa valmistautua henkisesti siihen, että nämä alkaa olla meidän viimeisiä yhteisiä vuosia agilityn parissa. Toki meinaan harrastaa ja kisata niin kauan kuin terveys antaa myöten ja koiralla on kivaa. Ja ei sillä, pelkoa ei ole. Koira edelleen terve kuin pukki ja intoa on kuin pienessä kylässä:D Mutta se tosiasia pitää hyväksyä, että ei me kauaa panna nuoremmille vaudissa vastaan. Siirrymme mummosarjaan, jossa mennään vähän rauhallisemmalla tempolla. Tämä vuosi on kuitenkin vielä meille ihan normaali ja täysillä mennään. Minulle Elli on kuitenkin ikuinen pentu :D Se on edelleen meidän porukassa se lapsellinen ja leikkisin kaikista, kun sille päälle sattuu.- ja sattuu tiiättekö aika usein!

Mulle riittää jo tämä tauolla oleminen. Kun sain koirat terveiksi ja juoksut pois alta niin olikin joulutauon vuoro. Syksy meni ihan harakoille harkkojen suhteen, niinpä otamme kevään aikana takaisin. Ennen kesää on vaikka mitä opetettavaa Adalle. JOspa sitä NYT saisi opetettua kunnolla okserin, sarjan, putki-kontakti ansat. Niin ja tietty ne kontaktit kanssa kuntoon.. Voi kauhia, että on tekemistä, mutta pakkohan ne on opettaa.. Niin ja pöydällä se on käyny vaan pari kertaa :/, eikä se osaa takaa-käskyä, siis oikeasti OSAA.. Hävettää myöntää, et miten kesken se vielä on monessa suhteessa :D Mutta lupaan, tähän tulee muutosta! Niin, että varokaa vaan.

Yes, olipa paljon kauniita ideoita. Vielä kun saisi ne toteutettua! Härkää sarvista ja sorvin ääreen, ei muu auta. Palataan!

tiistai 30. joulukuuta 2008

Hej på er alla!

Joulu oli ja meni.. Huomenna uusivuosi ;) Kivaa, pääsee taas perintteikkäälle Tahkon UV-reissulle. Siellä on aina mukavaa ja hyvät pilleet :D

Jouluna mulla oli kokonaista 2 päivää vapaata, Tapanina ja lauantaina kävin taas töissä.. Ja oli kyllä hulinaa tiiättekö. Mä ihmettelen, miten nää ihmiset jaksaa lähtee johonkin apteekkiin jonottamaan pyhinä.. Ja kaikkilla ei tod` ollu mitään akuuttia tarvetta :/ Mutta kukin bamlaa tyylillään.. Vai miten se meni..

Olin Kuopiossa perheen kesken koko joulun ja oli ihana joulu. Paitsi, että isälle iski mahatauti.. Mutta muuten meni oikein hyvin. Koirat sai omat pikkupaketit. Pienet hammasluut oli käärittynä paperiin ja Ada termiitti oli ainoa, joka hoiteli avaamisen itse vallan tyylikkäästi. Elli vinkui luu suussa puoli tuntia ennen kuin alkoi syödä. Sopivaa piiloa luulle ei tuntunut löytyvän tyynykasoistakaan :D

Huomenna otetaan sitten vastaan uusivuosi. Koirat ovat kotona kuopiossa ja Ellillä tiedossa taas tutinaa.. Ohjeena sinne oli, että koirat ulos ajoissa, stereot päälle ja kaihtimet kiinni. Kyllä se niillä selviää. Ada luultavasti vetelee sikeitä välittämättä paukkeesta tuon taivaallista :D
Huomaa, että muillakin on kotona näitä pelkääviä kavereita. Rauhottavia on alkanut liikkua koirien resepteissä. Onneksi meillä ei ole noin vakava ongelma!

Mutta pitemmittä puheitta, KAIKILLE OIKEIN LOISTAVAA JA MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA!!!

Terkuin, Anna, Elli ja Ada

tiistai 16. joulukuuta 2008

Joulu tulloo..

Nii se vaan tekee... Ja meikäläisellä tahtoo olla kaikki vielä ihan kesken. Mutta onneksi perjantai on vapaa ja sillon ehtii käydä vähän shoppingilla tonttuilemassa.

Onneksi tänne nyt näillä näkymin on tulossa valkea JOulu, mikäli mitään kummallista taantumaa pakkasten suhteen ei ehdi tulla. Mää NIIIIIN toivon, ettei tulisi. Oon kuiteskin aika joulu-ihminen ja jouluna kuuluu olla LUNTA <3 Paljoo ei kyllä ehdi joulusta nauttia, sillä tää työn teko on kaameeta verrattuna opiskeluaikojen n. 3 viikon lomiin.. Nyt Vapaata vaan aattona ja joulupäivänä, tapanina taas sorvin ääreen... Mälsää.. :/ Mut parempi kun ei mitään!

Niin ja sit niistä mun treeneistä perjantailta. Längillä kokeiltiin nyt ekaa kertaa kontakteja (Aa ja puomi) ja oli ihan onnistunut treeni. :) Mentiin hihnassa molempien kanssa, etteivät vaan pääse kiertämään tms. Hyvin meni ja loppuun uskalsin kerran päästää irti asti.. Onnistui edelleen :D Ja niinkuin arvasin, oli Ada tässä lajissa pätevämpi. Mulla oli palkka n. metrin päässä alastulosta maassa ja koirat joutui pikkasen niiaamaan tullessaan läpi längistä. Ada painui hyvin kovaa alas, pari kertaa tosin otti maassa pakkia ja työnsi takajalat kontaktille.. :) Niinhän sen on tähän asti tarvinnut tehdä! Mutta kyllä varmaan nopeeta tajuaa, mitä mää siltä oikeen pyydän. Vaatii vaan toistoja ja toistoja... Kattoo, miten multa onnistuu taas tällanen pitkäjänteinen työ.. AIka vierasta mun temperamentille :D Mutta alku vaikutti lupaavalle.

Ellin kanssa myös ihan ok, mutta siitä näkyy taas se vuosia tehty tyyli. Hidastaa melko paljon vaikka kylläkin selvästi alkoi kiriä loppuun kohti, kun tajusi mistä se palkkaa oikein tulee. Kyllä vanha muorikin oppii ;)

Mukavaa jOulun odotusta kaikille!

lauantai 6. joulukuuta 2008

Hieno Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä sai hienon alun, kun sain ilouutisen veljeni Eeron ja vaimonsa Petran perheenlisäyksestä. Tänä aamuna n.klo 5 oli maailmaan pinnistänyt potra poika... Ilmiselvät pitkät soittajan sormet hänellä kuulemma :) Tämä tietenkin tärkeää, kun kahden muusikon perheeseen syntyy. Eli minusta on nyt tullut sekä täti että tämän lapsen kummi :)

Poika on nyt ensimmäinen juniori ihan tässä lähimmässä suvussani, joten koirillakin on edessä uudet ajat, kun on tosissaan opeteltava tulla toimeen pienten lasten kanssa. Ellillä varsinkin melko epäluuloinen asenne näitä vaahtosammuttimia kohtaan (voisiko joku Ellin tunteva kuvitella, että silläkin on joku ihmisryhmä, joita karsastaa?... Hän kun on aina niiiin yltiösosiaalinen kaikkia kohtaan..). Tuskinpa ongelmia kuitenkaan tulee, kun päästään rauhassa tutustumaan... "Vaaraahan" tästä otuksesta ei ole nyt vielä ainakaan vuoteen, kun pysyy ihan vaan neljällä raajalla pystyssä :D Ada tulee lasten kanssa yleensä juttuun hyvin. Kiitos kasvattaja-Katin ja hänen lapsiensa, Ada tottui lapsiin jo synnyinkodissaan.

Meillä on ollut treeneistä nyt taukoa. Ellillä PM:stä saakka ja Adalla alkaa jo 6. viikko ilman mitään KUNNON äksöniä. Eka tytsillä oli juoksut ja sitten puski päälle se lievä yskä. Yskä onnekseen säilyikin lievänä eikä vaatinut kuin n. 5 päivän toipumisen. Nyt päästään tulevana perjantaina vihdoin treeneihin. Itsellä ainakin jo sormet syyhyää.. Eikä tähän vähiten ole syynä se, että minulla on alkamassa projekti "Kontaktit". Kuinka tylsää ja vanhanaikaista, mutta nyt olen ottanut tavoitteeksi saada ainakin Adalle nopeat ja varmat kontaktit ilman pysäytystä kesään mennessä. Elikkäs kuinka sitten... Noh, rakennettiin (isä rakensi) viime viikonloppuna meille länget, jotka tulen asettamaan alkuun ainakin Aa:n alastulolle. Länget; siis sellainen puoliympyrässä oleva kehikko. Tämä viritelmä asetetaan kontaktin loppuun ja tarkoituksena on, että koira tulee täysillä, hieman niiaa ja samalla himpun verran hidastaa kontaktilla. Mutta ehdottomasti EI pysähdy täysin. Mulla olis tavoitteena saada Adalle sellanen juoksukontakti, joka olisi kuitenkin hallittu :D Vähän sellanen bortsutyyppinen kumarassa hiipiminen KOVAA olisi ihan älyttömän siisti! Katotaan nyt mitä siitä sitten loppujen lopuksi tulee. Ajatuksena tuo on hyvä, mutta saa nähdä kuinka opettaminen sitten loppuun saakka onnistuu.. Naksua aion tässä varmaan käyttää hyväksi.

Että näillä eväillä odotellaan treeneihin pääsyä. Ellin kanssa en aio paljoa aikaa tuhlailla enää noiden kontaktien hiomiseen, toki silläkin aion noita länkiä käyttää.. Jospa saisin sille hieman lisää poweria noille alastuloille. Adalla on jo nyt musta aikas makeet kontaktit. Tulee kovaa alas asti, mutta on inhottavaa kun et voi treeneissä ja kisoissa tehdä noita kontakteja aina samalla tavalla. Mulla ei tahdo pää kestää sitä, että painatan sen kisoissa alas asti pysähdyksiin (sitä kun ei voi sinne alas palkata.. :/) . Niinpä pelkona, että alkaa jossain vaiheessa lipsua... MUTTA, jos saan sille kontaktit, joissa ei tarvii pysähdellä koskaan, niin silloinhan se tulee tekemään treeneissä ja kisoissa aina samalla tavalla ;) Hahaa.. Jäädään odottamaan tuloksia!

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

torstai 27. marraskuuta 2008

Matkan satoa

Olemme olleet nyt pari päivää kotosalla ja pikkuhiljaa alkaa univelkakin helpottaa.. PM-reissulla Norjassa ei paljoa tullut unta kerrytettyä. Joka aamu oli aikaiset herätykset ennen klo kuutta, ja nukkumaan pääsi rankan päivän jäljiltä vasta myöhään.. Jaa, että mitenkö meni.. ? :D

Torstai 20.11.

Aloitimme Ellin kanssa matkan "hurauttamalla" ensin junalla Turkuun, josta laivamme Viking Isabella lähti kohti Tukholmaa illalla klo. 21.00. Mukava oli tavata tuttu porukka jälleen. Laivalla kävimme syömässä ihanan Buffet-illallisen ja pikkusen shoppailemassa sekä istumassa iltaa.

Perjantai 21.11.

Laivan aamupala oli ihana, vaikkakin sen nauttimiselle oli aivan liian vähän aikaa. Aikataulu oli meinaan tiukka. Bussikyydillä lähdimme posottelemaan halki Ruotsin kohti Norjaa. Koko matkalla pysähdyimme 3 kertaa; 2 kertaa koiria ulkoiluttaen ja kerran söimme lounaan eräällä huoltoasemalla. Kokonaisuudessaan aikaa kuluin noin 10 tuntia, olimme Norjan Hamarissa illalla klo. 17. Koirat matkustivat kaikki oikein hyvin. Elli oli omassa häkissään tai penkillä minun vieressä.. Ellin häkki toimi ison osan matkaa korttipelipöytänä... :D Oli mukavaa pelata pitkästä aikaa kunnon korttipelejä, kiitos pelurikavereille! ;)

Hotellimme oli mukavan oloinen ja viihtyisä. Majoituimme jälleen Ellin kanssa samaan huoneeseen kuin Päivi ja Leila. Koirat tuli taas mainiosti juttuun. Noh, kyllä tultiin me ihmisetkin ;)

Lauantai 22.11.

Aamulla oli aikainen herätys klo. 5.45. Siinä pikainen aamupala hotellilla ja matka kohti kilpailupaikkaa. Kilpailut pidettiin Norjan voittajanäyttelyn yhteydessä Hamarin luisteluOlympiaStadionilla :) Hieno paikka, mutta kyllä olisi toivonut, että tilaa olisi ollut enemmän agilitykentän yhteydessä. Käytävillä ei mahtunut kunnolla liikkumaan!! Tässä näyte hallin pihalta: Sami nappasi meistä kuvan.. ilme on molemmilla jälleen kohdallaan :D

Lauantaina kisattiin tavalliset kilpailut 1x hyppis ja 1 x KV-agility.
Meille molemmilta radoilta nollat. Hyppiksellä oltiin sijalla 5. ja KV-kisassa sijalla 6.

Elli tuntui hyvältä, joskin alusta oli melko liukasta mattoa, joka ei antanut paljoa periksi alla. Tassu ei pitänyt Ellillä (ei kyllä monella muullakaan), ja nurin mentiin useita kertoja. Pujottelussa liukkaus näkyi vallankin hitaana etenemisenä :( Mutta tuolla alustalla oli siis mentävä ja valmistauduttava huomiseen...

Illalla meillä oli sitten gaala illallinen... Ja tästä ne epäonnistumiset sitten järjestäjien puolesta alkoi... Ruokaa oli varattu liian vähän ja mm. me suomalaiset ja osa ruotsalaisista saivat tyytyä tyhjentämään toiselle seurueelle varatun Buffet pöydän.. Illallisen aikana vielä sattui palohälytys ja pieni paniikki, kun ihmiset alkoivat sinkoilla kohti huoneitaan pelastamaan koiria. mutta, nou panic. Mitään tulipaloa ei tullut ja selvittiin säikähdyksellä..

Sunnuntai 23.11.

Tätä varten Norjaan asti oli ajettu. Pohjoismaiden mestaruudet... Ilmeisesti olimme keränneet menestyksemme jo lauantaina, sillä tälle päivälle ei nollia ja onnistumisia herunut. Molemmilta joukkueradoilta(+ samalla yksilö-karsintaradoilta) 1 x 5 vp. Ekalla radalla Elli tuli ulos putkesta!!! Ei oo tuollasta tähnyt ties millon, että kääntyy putkessa takaisin. Tuolla samaisella putkella ongelmia ollut koko eilisen päivän ja nyt se sitten oli liikaa... Ihmeelli´nen virhe, mutta niin se vaan meni.. En tiedä vieläkään, mitä tapahtui :( Ekalla radalla kaikille muillekin mineille 5 vp, joten olimme yhteistuloksissa jumbosijalla.

Toisella radalla saimme hyvän draivin ja vauhdin päälle.. Mutta, puomilta lähdettiin 180 astetta putkelle ja sain Ellin tulemaan kontaktilta sivuun ja siitä 5 vp! :( Meidän kisat päättyi siis siihen. Jäi kyllä kaivelemaan vähäsen, olisi noita "tavallisia" nollia saanut ihan suomestakin, mutta nyt siis kotiinviemisinä ainoastaan ne. JOukkueemme oli loppusijoituksessa nro.3., eli saatiin parannettua:)

Järjestäjillä oli tekemistä kilpailujen pyörittämisessä. Sama henkilö hoito kuuleman mukaan kuulutuksen ja tuloslaskennan (ties mitä muuta..). Lopputuloksena se, että yhdessä vaiheessa minien tulokset hävisi jonnekin ja niitä odoteltiin vielä medien ja maksien tuloksien varmennuttuakin. Lopulta minikoirat pääsivät yksilöfinaaliin viimeisinä, kun tulokset oli lopulta saatu laskettua aiemmilta radoilta.

mineissä ja medeissä jäätiin ilman yksilömitaleita. Minit olivat joukkueena sijalla 3. Maksit voittivat joukkuekultaa, Jouni ja Yoko olivat yksilöissä 1. ja Jaakko ja Zen 2., Sari ja Iiro 4.
Palkintojen jakoa odoteltiin.. ja odoteltiin.. Ellikin oli ihan kypsä painumaan nukkumaan.. Tässä tyylinäyetttä kuinka yritetään pysyä hereillä vaikka väkisin.. OIkeesti, koira nuokkui silmät kiinni seisaallaan yrittäen urhoollisesti olla mukana bileissä :) Tässä silmät juuri hieman aukeavat:
Palkintojen jaossa ihmeelliset sekaannukset vaan jatkuivat. SUomelle yritettiin tuputtaa maksien joukkue pronssia, sitten sitä yritettiin siirtää Tanskalle (taisi olla oikeasti Norja), Suomen maammelauluna soitettiin jokin ihan ihmeviisu :D Lopulta homma ei näyttänyt loppuvan millään, niin otimme "olemme vaan tyhmiä suomalaisia , emme ymmärrä mitään"-ilmeen ja johdatimme porukan pois seremoniasta.. Muuten olisimme saaneet seistä siellä varmaan Bis-kehään saakka :D ,, Näyttely seremoniat siis jatkuivat siellä edelleen..

Lopultakin! Pääsimme syömään kalliisti (mikäpä siinä maassa olisi halpaa) ja hyvin paikalliseen pitseriaan. Maha täynnä oli mukava lähteä kohti koto Suomea. Odotettavissa oli, että meitä tulee vastaan rankka lumimyrsky, joten kauhulla odotettiin, mitä matka tuo tullessaan. Matka sujui kuitenkin ogelmitta. Pelattiin korttia, katsottiin telkkua ja tissuteltiin hieman rennoissa tunnelmissa. Puolen yön jälkeen noin puolessa matkassa uni vei vihdoin voiton, ja seuraavan kerran heräsin todellisuuteen Tukholman satamassa.. tuuli ulvoi ja lunta tuli vaakasuorassa.. Kello oli n. 5 aamulla.. Laiva lähti ennen 8.

Onneksi sain Ellin pissatettua ja kakatettua ulkona ennen matkaa, joten oli odotettavissa, että sillä selvittäisiin melko pitkälle.. Laivalla oli ihana päästä hyttiin suihkuun, hampaan pesulle (edellisestä kerrasta aikaa 24 h ja siinä välissä mm. kilpailut :)) ja nukkumaan oikeaan sänkyyn. Tuuli ei onnekseen haitannut ennen kuin avomerellä muutaman tunnin ajan. Senkin ajan käytimme hytissä nukkumiseen. Muuten laivamatka kului syöden, shoppaillen ja porukalla istuskellen. Kerran kävimme Ellin kanssa harrastamassa kannelle pissailua. Hiekkalaatikko olisi ollut mahdollinen, mutta koiran ilmeestä päätellen ei tullut laatikkoon astuminen kuuloonkaan. Onneksi oli lunta kannella niin sinne oli hyvä hoitaa hommansa :D

Kannella hieman tuuli..

Äiti oli kultainen ja tuli lomapäivällään meitä vastaan Turkuun. Vietimme vielä yhden yön hotellissa ja saimme nukkua hyvät yöunet. Aamupalla´llekin oli tällä kertaa aika ihan ruhtinaallisesti.
Tiistain aikana ajelimme Turusta takaisin Kuopioon ja kotona olikin vastassa innokas Ada-neiti, joka ei tahtonut pysyä nahoissaan innostuksissaan..

Mutta ei hyvää ettei jotain pahaakin.. Tuomisina tuolta reissulta Adalle kennelyskä :( On yskinyt hieman ja kakonut keskiviikko illasta lähtien. Vointi on kuitenkin hyvä ja on virkeä sekä syö. Eläin lääkärille ajattelin soitella huomanne ja kysyä, kuinka jatkamme. Tarviiko kentien hoitoa vai annanko vaan parannella rauhassa. Tällä hetkellä vaikuttaa ainakin ihan lievältä muodolta, joten ei mitään hätää..

Ellihän yski muutamia kertoja sunnuntaina Norjassa. Ensimmäisen ja toisen radan välillä varsinkin. Jos jostain syystä tuloksemme olisikin riittänyt finaaliradalle, emme olisi osallistuneet juuri tuon kennelyskäepäilyni takia. Ellillä koko homma meni kuitenkin ohi samantien eilä kotimatkalla tai sen jälkeen ole yskinyt yhtään. Toivottavasti tämä nyt on samaa kantaa, ettei Elli siarstu sitten myöhemmin. Adahan on ollut kuitenkin juoksussa 3 viikkoa, joten se ei ole käynyt oikeastaan missään.. Mutta mistäs näistä tietää.. Kuulostellaan nyt ja pidetään tyttöä levossa. Adalle tämä voi kyllä olla vaikiaa :D

Nyt loppuun kiitos kaikille joukkuekavereille ja muillekin matkalla olleille. Huippu reissu oli!
Ja samaan hengenvetoon kiitän kaikkia tukijoita kotimaassa, ootta ihanija!!