Eli Ada. Nyt ne juoksut meinaan alko! Ja neiti on taas niiiiin rasittava :D Piippari on kurkussa tästä se vajaa kolme viikkoa. Ja ne tärpit. Ne osuu sitten aikas mukavasti tuonne SM- viikonlopulle.. Onko mielessä agility vai etsitäänkö elämän rakkautta...? Jää nähtäväksi. Toivon todella, että agility voittaa!! :D Nyt kotona pyöritään Ellin nenän edessä häntä sivussa perää tarjoten. OTA MUT!! Äsken sai huutia kaverin ranskistytöltä, kun liika liehitteli.. Voi toista..
Nyt jää treenit ennen SM:ä ihan naurettavan vähälle. Ellin kans oltiin eilen tekeen ratatreeniä, ja kenraalit on sitten viikon päästä. Silloin tehdään vaan jotain pientä ja kivaa isolla palkalla. Jää hyvä fiilis ;)
Sunnuntaina oltiin Iisalmessa kisaamassa molempien kanssa. Adan kenraalikisat meni todella hyvin. Jäi vahva olo meistä. Kontaktit toimi mahtisti ja koira oli muutenkin ihan eri eläin, kun viikko sitten. Liekkö silloin sit vaan huono päivä vai niitä juoksujen tekoa.. Vaikea sanoa, mutta nyt oli se viitosvaihdekkin käytössä. Ihana! <3 Molemmilta radoilta kelponollat voitoilla.
Ellille myös tuplanolla sijoilla 2. ja 4. Agirata meni hyvin ja mumma liikkui kunnolla. Hyppiksellä jäätiin sitten vähän kärjestä. Teki kyllä ja oli ihan terävänä, mutta vika puristus uupui. Oli kyllä sen verta suora rata, et ei meille ihan paras mahdollinen vauhdin kannalta. Mut oikein hyvä mieli jäi Ellistäkin. Päätin kuitenkin, että omiin kisoihin tulevana viikonloppuna emme mene. Elli osaa ja tekee kaiken niin kuin sanon. Turhaan sille niitä startteja alle ottaa. Se osaa kuitenkin ja ollaan yhdessä hyvä pari <3
Ensi viikon keskitymme kevyeen lenkkeilyyn ja lihashuoltoon. Tsemppaan itseäni taas katsomalla vanhoja videoita meidän tähtihetkistä. Niistä syntyy se oikeanlainen tunnelma SM-kisoihin valmistautuessa :) Kohta nähdään!!
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
lauantai 29. toukokuuta 2010
Masennus!
Ada tekee juoksuja. Ja se ärsyttää mua. Kovasti! Joo tiiän; kun hankkii narttukoiran, on sille odotettavissa niitä juoksujakin. Mutta! Adalle ne olis pitänyt tulla kesällä, Heinäkuussa aikasintaan. Ja nyt, kun ne tulee tähän väliin, meillä menee kaikki valmistautuminen arvokisoihin, varsinkin SM:iin, ihan pipariks. Meillä piti alkaa tästä viikonlopusta kisarundi, joka päättyy SM:iin. Kerrankin startteja alle ihan kunnolla ja rutiini kisoista kohilleen. :( Harmittaa vaan nyt vietävästi, mikäli nuo merkit pitää paikkaansa.. Jos ei aloita juoksuja, on vika jossain muualla. Merkkailee hullusti, on apaattisen olonen ja alapäätä pitää kurkkia usein. Vuotoa en vielä ole huomannut, mut olen ihan varma, et kohta vuotaa!
Ainoa haittahan tässä ei ole valmistautumisen vaikeutuminen, vaan Ada on sitten ihan oikeesti vähintään sen pari kuukautta juoksuista aika erilainen verrattuna normaaliin. SM:ssä häiritsee vielä juoksut, karsinnoissa ollaankin sitten raskaana (leikisti). :/ Näissä hormonihöyryissään on jopa kääntynyt kannoillaan (!!!!) ekan hypyn takana mun kutsuessa. Maassa olevat hajut on ollut kiinnostavampia. Toivotaan todella, et tuohon ei mennä tällä kertaa. Kirvestä ei pidä kuiteskaan heittää kaivoon! Mun on otettava tämä seikka huomioon ja tehtävä vielä entistä tarkempi henkinen valmentautuminen kisoihin :).
Tänään Varkauden kisoissa huomasin tuon myös käyttäytymisessä radalla. Kun mulla on yleensä TurboDiesel, oli se nyt joku 1.4 , tavallinen nuhapumppu :D Mun huutava Härräpyörä oli jossain!! :( Se tuli kyllä, huusi ja teki innolla, mutta "se jokin" puuttui täysin. Meillä oli etukäteen teemana kontaktit kunnolla ja rennot, ei liikaa yritetyt nollat. No, kontaktit oli juurikin sellaiset, kun niiden kisoissa kuuluu mielestäni olla. Puomilla sain juosta edellä, eikä mistään ryntäämisestä ollut puhettakaan. Puttis valuin hienosti vaan alas, koko ajan liikkuen <3 Ihana! Aalla mä olen jo ihan rento tuon koiran kanssa. Se tulee nyt hienosti alas, kovaa, ja joka kerta (¤koputtaa puuta¤).
Muuten kisat menikin tosiaan vähän kuin sumussa. Jos ei ollut koiralla paras vire, niin ei ollut kyllä ohjaajallakaan. Eka rata oli ihan kelpo vääntämistä. Huomasin kyllä, et nyt ei koira liiku kunnon draivilla ja se saattoi syödä keskittymistä. Aan jälkeen oli hyppy ja loiva vienti mutka-putken kauempaan päähän. Olin jo varma, et sain Adan pois väärältä putken päältä ja linjattua oikein. Se katsoikin mua ja kuittasi ohjauksen!! Mut vieläpä vaan kääntyi ja luikkasi väärään päähän. --> HYL :) MÄ en meinaa ikuna muistaa tuota sen tapaa viedä asiansa aina loppuun. Se saattaa kääntyä jopa tyyliin putken suulta 90 astetta ja palata takaisin sinne "väärään päähän", jonne oli aluksi ajatellut mennä :D :D Se on niin huvittava! Samanlainen se on ihan arkenakin; jos jokin juttu jää siltä kesken (kiellettykin), on sinne palattava sen sata kertaa ennen kun lopulta saan sen lopettamaan :D
Toka rata lähti ihan kivasti, mutta kosahti kepeillä. 5. hyppy vei niin vinosti (suoraan toiselle puolelle) kohti keppejä, et Ada ei taipunutkaan oikeaan väliin vaan sujahti kakkoseen. Siitä alkoi ongelmat, jotka kärjistyi lopulta Hylkäykseen. Niinkin alkeellinen virhe, et jätinpä koirani putkesta tullessaan selän taakse. Hyppäsi siellä väärän hypyn. Morjens! :D
Vikalle hypärille sitten asenteella "nyt se nolla prkle!!". No, toimi nollan verran, mutta se todellinen apinanraivo oli kyllä jossain ihan muualla. Tältä radalta 5. sija. Maalissa kuitenkii ihan extra palkkaus. JOspa siitä jäisi nassikalle sitä kaivattua kipinää. :) Oli se kuitenkii ihana ja yritti tosissaan, vaikkakin ehkä puoliteholla :D
Jäämme nyt odotteleemaan tuleeko juoksut. Jos ei, niin sitten menemme lekurille tarkistukseen. Siinä tapauksessa täytyy kyseessä olla virtsis taikka kohtutulehdus. Kohtutulehdukseen oireet ei kuitenkaan mielestäni viittaa. Virtsatietulehdusta ei ole kummallakaan ollut ikuna.. Ei tiiä..
Muuten menee hyvin. Ja huonosti. Hyvin siltä kantilta, et Kuopiossa oon viihtynyt loistavasti. Ensi viikolla pääsen vihdoin muuttamaan omaan kämppään. Eli siis muuton täyteinen viikko edessä :D Ja ihanaa on tietty, et tulee kesä, lämmintä, aurinkoo, lomaa! Mutta tällä hetkellä mun kesäsuunnitelmista puuttuu yksi ratkaiseva tekijä, pentu. Mun haaveilema pentue jäi syntymättä ja nyt ollaan jälleen lähtökuopissa. Muutamia mielenkiintoisia yhdistelmiä on kyllä tiedossa ja ainakin yhteen haluaisin tutustua paremmin.. Jospa se minunkin pentu olisi jossain... Jos ei nyt tärppää, niin sitten tämä projekti siirtyy jälleen tuonnemmaksi. Syksylle tiedän pari mielenkiintoista pentuetta, mutta niistä on nyt turha puhua. Katsotaan nämä tämän hetkiset ensin :) Peukuttakaa!(ps. Jos tiedossa jokin mukava pentu ilman kotia, saa ottaa yhteyttä ;))
Ai joo! Kaikille, jotka valmistaudutte kesän koitoksiin TSEMPPIÄ treeneihin ja kisoihin. KOhta nähdään!! :D
Ainoa haittahan tässä ei ole valmistautumisen vaikeutuminen, vaan Ada on sitten ihan oikeesti vähintään sen pari kuukautta juoksuista aika erilainen verrattuna normaaliin. SM:ssä häiritsee vielä juoksut, karsinnoissa ollaankin sitten raskaana (leikisti). :/ Näissä hormonihöyryissään on jopa kääntynyt kannoillaan (!!!!) ekan hypyn takana mun kutsuessa. Maassa olevat hajut on ollut kiinnostavampia. Toivotaan todella, et tuohon ei mennä tällä kertaa. Kirvestä ei pidä kuiteskaan heittää kaivoon! Mun on otettava tämä seikka huomioon ja tehtävä vielä entistä tarkempi henkinen valmentautuminen kisoihin :).
Tänään Varkauden kisoissa huomasin tuon myös käyttäytymisessä radalla. Kun mulla on yleensä TurboDiesel, oli se nyt joku 1.4 , tavallinen nuhapumppu :D Mun huutava Härräpyörä oli jossain!! :( Se tuli kyllä, huusi ja teki innolla, mutta "se jokin" puuttui täysin. Meillä oli etukäteen teemana kontaktit kunnolla ja rennot, ei liikaa yritetyt nollat. No, kontaktit oli juurikin sellaiset, kun niiden kisoissa kuuluu mielestäni olla. Puomilla sain juosta edellä, eikä mistään ryntäämisestä ollut puhettakaan. Puttis valuin hienosti vaan alas, koko ajan liikkuen <3 Ihana! Aalla mä olen jo ihan rento tuon koiran kanssa. Se tulee nyt hienosti alas, kovaa, ja joka kerta (¤koputtaa puuta¤).
Muuten kisat menikin tosiaan vähän kuin sumussa. Jos ei ollut koiralla paras vire, niin ei ollut kyllä ohjaajallakaan. Eka rata oli ihan kelpo vääntämistä. Huomasin kyllä, et nyt ei koira liiku kunnon draivilla ja se saattoi syödä keskittymistä. Aan jälkeen oli hyppy ja loiva vienti mutka-putken kauempaan päähän. Olin jo varma, et sain Adan pois väärältä putken päältä ja linjattua oikein. Se katsoikin mua ja kuittasi ohjauksen!! Mut vieläpä vaan kääntyi ja luikkasi väärään päähän. --> HYL :) MÄ en meinaa ikuna muistaa tuota sen tapaa viedä asiansa aina loppuun. Se saattaa kääntyä jopa tyyliin putken suulta 90 astetta ja palata takaisin sinne "väärään päähän", jonne oli aluksi ajatellut mennä :D :D Se on niin huvittava! Samanlainen se on ihan arkenakin; jos jokin juttu jää siltä kesken (kiellettykin), on sinne palattava sen sata kertaa ennen kun lopulta saan sen lopettamaan :D
Toka rata lähti ihan kivasti, mutta kosahti kepeillä. 5. hyppy vei niin vinosti (suoraan toiselle puolelle) kohti keppejä, et Ada ei taipunutkaan oikeaan väliin vaan sujahti kakkoseen. Siitä alkoi ongelmat, jotka kärjistyi lopulta Hylkäykseen. Niinkin alkeellinen virhe, et jätinpä koirani putkesta tullessaan selän taakse. Hyppäsi siellä väärän hypyn. Morjens! :D
Vikalle hypärille sitten asenteella "nyt se nolla prkle!!". No, toimi nollan verran, mutta se todellinen apinanraivo oli kyllä jossain ihan muualla. Tältä radalta 5. sija. Maalissa kuitenkii ihan extra palkkaus. JOspa siitä jäisi nassikalle sitä kaivattua kipinää. :) Oli se kuitenkii ihana ja yritti tosissaan, vaikkakin ehkä puoliteholla :D
Jäämme nyt odotteleemaan tuleeko juoksut. Jos ei, niin sitten menemme lekurille tarkistukseen. Siinä tapauksessa täytyy kyseessä olla virtsis taikka kohtutulehdus. Kohtutulehdukseen oireet ei kuitenkaan mielestäni viittaa. Virtsatietulehdusta ei ole kummallakaan ollut ikuna.. Ei tiiä..
Muuten menee hyvin. Ja huonosti. Hyvin siltä kantilta, et Kuopiossa oon viihtynyt loistavasti. Ensi viikolla pääsen vihdoin muuttamaan omaan kämppään. Eli siis muuton täyteinen viikko edessä :D Ja ihanaa on tietty, et tulee kesä, lämmintä, aurinkoo, lomaa! Mutta tällä hetkellä mun kesäsuunnitelmista puuttuu yksi ratkaiseva tekijä, pentu. Mun haaveilema pentue jäi syntymättä ja nyt ollaan jälleen lähtökuopissa. Muutamia mielenkiintoisia yhdistelmiä on kyllä tiedossa ja ainakin yhteen haluaisin tutustua paremmin.. Jospa se minunkin pentu olisi jossain... Jos ei nyt tärppää, niin sitten tämä projekti siirtyy jälleen tuonnemmaksi. Syksylle tiedän pari mielenkiintoista pentuetta, mutta niistä on nyt turha puhua. Katsotaan nämä tämän hetkiset ensin :) Peukuttakaa!(ps. Jos tiedossa jokin mukava pentu ilman kotia, saa ottaa yhteyttä ;))
Ai joo! Kaikille, jotka valmistaudutte kesän koitoksiin TSEMPPIÄ treeneihin ja kisoihin. KOhta nähdään!! :D
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
Huh hellettä!
Lämpömittari näyttää 28 astetta ja agilityä piti harrastaa. Kyseessä meidän omat kisat Sorsasalossa. Tykkään kesästä ja helteestä, mutta helteellä tässä lajissa on nopeesti veto pois niin itteltä kun koiraltakin.. Ja kesän ekat kuumat kelit vielä.
Yllättävän hyvin jaksoivat kuitenkin molemmat sesset. Olin varma, et Elli ei tule jaksamaan kolmatta kisaa. Mutta olikin yllätys, et heikoin esitys oli ekalla radalla.. Otin ohjauksen ehken liika löysästi, sillä sain Ellin valumaan parissa käännöksessä tosi rumasti. Ajoitus ja linjat ei ottanut pelittääkseen. Lopulta tällä radalla Hyl. Keskimmäinen rata oli hyvää menoa ja asennetta jostain radan puolesta välistä alkaen. Puomin jälkeinen elämä oli tiukkaan sotkettu hyppykuvio joka onnistui täpärästi, kun sain Ellin pois väärältä hypyltä kiljumalla (noloa!! :D). Samaisessa kohdassa Adan kanssa en ehtinyt edes kiljua... Tällä radalla oltiin sijalla 4. joten tämän ollessa KV-kisa, CACIAGi jäi nyt saamatta. Vikalle radalle löyty ihan hyvät ja selkeät linjat, mutta potku ei silti riittänyt kuin 5. sijaan. Huomasi kyllä, et mumma alkoi hyytymään. Kuntokuuri alkoi siis nyt :) Voi kun pääsisi kahlaamaan ja uimaan, se olis loistoliikuntaa näin kesällä!
Adan kanssa meillä oli panokset ekassa startissa, sillä meillon toiveena päästä B-maajoukkueeseen ensi kaudelle ja tää eka oli näyttökisa. Muuten aivan mahtis rata, mutta yksi rima! Voi kiesus, luokan nopein aika ja loistavat kontaktit ja sitte tippuu RIMA :/ Mut tätähän tämä on, luulen et pisteitä kuitenkin tulee :) Risto Ojanperä oli tuomarina ja tuomarin kehuja on kiva aina kuulla. ;) Oltiin kuulemma luokan paras pari ja yhteistyö sekä ohjaus näytti todella tehokkaalle. Kylläpä lämmitti! (ihan ku muutenki ei ois ollu jo kuuma). Toka rata oli se, missä meille tuli Hyl. Sama rata, mitä mineillä ja se puomin jälkeinen paikka oli meille paha. Ellin sain väärältä hypyltä pois, Adaa en. :) Muuten oikein mallikas rata jälleen kerran. Vikalla radalla tein ihan omanlaisen ratkaisun alkuun, mikä toimi liikkeenä älyttömän hyvin ja oli nopea, mutta Ada-neiti ei hakenutkaan sukkana kepeille sylkkäristä vaan lähti valumaan putkelle päin. Tästä seurauksena kielto kepeiltä..
Eli tulossaldo päivältä:
Elli : HYL, 0/4. ja 0/5.
Ada : 5 vp, HYL , 5 vp
Pieniä virheitä sattui tänään, mutta päällimäisenä mielessä on loistavat kokonaisuudet ja kasvanut kisakuume ;) Tiettyjä asioita on pakko päästä vielä treenaamaan ja tekemään kisoissa ennen SM-kilpailuja. On se jännä, kuinka joka kisassa tai harkassa saattaa uusi lamppu syttyä pienessä päässä, ja niin on aluillaan taas jotain jännää ja kiehtovaa, uutta treenattavaa.. Tästähän tämä laji on niin loistava. Ikinä ei ole valmis ja täydellinen, mutta siihen pyritään!
Näkymisiin kentillä!
Yllättävän hyvin jaksoivat kuitenkin molemmat sesset. Olin varma, et Elli ei tule jaksamaan kolmatta kisaa. Mutta olikin yllätys, et heikoin esitys oli ekalla radalla.. Otin ohjauksen ehken liika löysästi, sillä sain Ellin valumaan parissa käännöksessä tosi rumasti. Ajoitus ja linjat ei ottanut pelittääkseen. Lopulta tällä radalla Hyl. Keskimmäinen rata oli hyvää menoa ja asennetta jostain radan puolesta välistä alkaen. Puomin jälkeinen elämä oli tiukkaan sotkettu hyppykuvio joka onnistui täpärästi, kun sain Ellin pois väärältä hypyltä kiljumalla (noloa!! :D). Samaisessa kohdassa Adan kanssa en ehtinyt edes kiljua... Tällä radalla oltiin sijalla 4. joten tämän ollessa KV-kisa, CACIAGi jäi nyt saamatta. Vikalle radalle löyty ihan hyvät ja selkeät linjat, mutta potku ei silti riittänyt kuin 5. sijaan. Huomasi kyllä, et mumma alkoi hyytymään. Kuntokuuri alkoi siis nyt :) Voi kun pääsisi kahlaamaan ja uimaan, se olis loistoliikuntaa näin kesällä!
Adan kanssa meillä oli panokset ekassa startissa, sillä meillon toiveena päästä B-maajoukkueeseen ensi kaudelle ja tää eka oli näyttökisa. Muuten aivan mahtis rata, mutta yksi rima! Voi kiesus, luokan nopein aika ja loistavat kontaktit ja sitte tippuu RIMA :/ Mut tätähän tämä on, luulen et pisteitä kuitenkin tulee :) Risto Ojanperä oli tuomarina ja tuomarin kehuja on kiva aina kuulla. ;) Oltiin kuulemma luokan paras pari ja yhteistyö sekä ohjaus näytti todella tehokkaalle. Kylläpä lämmitti! (ihan ku muutenki ei ois ollu jo kuuma). Toka rata oli se, missä meille tuli Hyl. Sama rata, mitä mineillä ja se puomin jälkeinen paikka oli meille paha. Ellin sain väärältä hypyltä pois, Adaa en. :) Muuten oikein mallikas rata jälleen kerran. Vikalla radalla tein ihan omanlaisen ratkaisun alkuun, mikä toimi liikkeenä älyttömän hyvin ja oli nopea, mutta Ada-neiti ei hakenutkaan sukkana kepeille sylkkäristä vaan lähti valumaan putkelle päin. Tästä seurauksena kielto kepeiltä..
Eli tulossaldo päivältä:
Elli : HYL, 0/4. ja 0/5.
Ada : 5 vp, HYL , 5 vp
Pieniä virheitä sattui tänään, mutta päällimäisenä mielessä on loistavat kokonaisuudet ja kasvanut kisakuume ;) Tiettyjä asioita on pakko päästä vielä treenaamaan ja tekemään kisoissa ennen SM-kilpailuja. On se jännä, kuinka joka kisassa tai harkassa saattaa uusi lamppu syttyä pienessä päässä, ja niin on aluillaan taas jotain jännää ja kiehtovaa, uutta treenattavaa.. Tästähän tämä laji on niin loistava. Ikinä ei ole valmis ja täydellinen, mutta siihen pyritään!
Näkymisiin kentillä!
perjantai 14. toukokuuta 2010
Ollaan me täällä!
.. Ja ihan hyvin meillä menee.. :) On vaan ollut totuttautumista tähän Kuopio-elämään. Olen mä kyllä tykännyt taas asua täällä. Tuntuu, et kaikkee pystyy tekemään ja aika kuluu niin rattosasti. Koko ajan olis ohjelmaa! Ja sehän mulle sopii.
Viimeset viikot on olleet harmittavan kiireistä kyllä siltä kantilta, et omien koirien treeni on jäänyt naurettavan vähälle. Kaksi viikkoa olen ollut kouluttamassa Varkaudessa (yhteensä neljä iltaa, 3 tuntia kerrallaan) ja siinä sivussa on mennyt omat treenit ohi. Viikonloppuna olen käyny kentällä itsekseni, mutta treeni on jäänyt lähinnä kontaktien hinkkausasteelle.. Toisaalta ei yhtään pahempi juttu ollenkaan ;) Nyt alkaa kuitenkin vika puristus ennen SM-kisoja. Ne on jo kuukauden päästä!!!!! Treeniä enempi ja kisarutiinia alle.. Siitä se lähtee ja sillä mennään.
Ekat ulkokisat jännittää. Ne on sunnuntaina Kuopiossa. Vaan taivas rajana, joten mitenkähän käy :) Hinku kisaamaan on kova ja luottokin ihan kohdallaan. Ainoa ahdistus, ettei olla menty kokonaista rataa noin kuukauteen.. Mutta selkäytimestähän se kaikki lähtee, eikös?!?
Yritän ennättää päivittämään useemmin. Nythän tässä vasta alkaakin tosin tapahtua. Kisoja lähes joka viikonlopulle, jännittäviä hetkiä penturintamalla ja henkinen valmentautuminen alkamassa kesän karkeloihin. Huisia!!
K E S Ä - Here We Come!!
Ada ja Elli
Elli söpistelee
Oodi, Hippu ja Mia lenkillä meitin kaa
Viimeset viikot on olleet harmittavan kiireistä kyllä siltä kantilta, et omien koirien treeni on jäänyt naurettavan vähälle. Kaksi viikkoa olen ollut kouluttamassa Varkaudessa (yhteensä neljä iltaa, 3 tuntia kerrallaan) ja siinä sivussa on mennyt omat treenit ohi. Viikonloppuna olen käyny kentällä itsekseni, mutta treeni on jäänyt lähinnä kontaktien hinkkausasteelle.. Toisaalta ei yhtään pahempi juttu ollenkaan ;) Nyt alkaa kuitenkin vika puristus ennen SM-kisoja. Ne on jo kuukauden päästä!!!!! Treeniä enempi ja kisarutiinia alle.. Siitä se lähtee ja sillä mennään.
Ekat ulkokisat jännittää. Ne on sunnuntaina Kuopiossa. Vaan taivas rajana, joten mitenkähän käy :) Hinku kisaamaan on kova ja luottokin ihan kohdallaan. Ainoa ahdistus, ettei olla menty kokonaista rataa noin kuukauteen.. Mutta selkäytimestähän se kaikki lähtee, eikös?!?
Yritän ennättää päivittämään useemmin. Nythän tässä vasta alkaakin tosin tapahtua. Kisoja lähes joka viikonlopulle, jännittäviä hetkiä penturintamalla ja henkinen valmentautuminen alkamassa kesän karkeloihin. Huisia!!
K E S Ä - Here We Come!!
Ada ja Elli
Elli söpistelee
Oodi, Hippu ja Mia lenkillä meitin kaa
sunnuntai 11. huhtikuuta 2010
Muutoksen tuulia
Tämä tyttö kyllästyi Varkaudessa nyhjäämiseen ja siirtyy 1.6. alkaen asumaan takaisin Kuopioon, Neulamäkeen. Kuopion parhaat lenkkeilymaastot ja metsät lähtee talon vierestä, Huippua! Vajaa 60 neliöinen vähän kehnompi kuntoinen kaksio vaihtuu meillä 35 neliöiseen saunalliseen, hyväkuntoiseen yksiöön. Kaksi vuotta olen asunut käytännössä viikot Varkaudessa, mutta heti vapaitten koittaessa sännännyt Kuopioon. Nyt loppuu säntäily, ja saamme oikeasti pysyvämmän paikan asua. Musta on sama käydä töissä toisessa kaupungissa, kuin harrrastamassa ja viettämässä sosiaalista elämää toisessa. Työmatkat (ja aika) pitenee nyt jonkin verran, mutta uskon, et tämä on itselleni mieluisampi ratkaisu tässä elämän vaiheessa :) Koirat saa tarvittaessa aina päivähoitopaikan esim. vanhemmiltani jos työpäivä tuntuu venyvän..
Eilen kisailtiin Pieksämäellä. Ellin ilmoitin vaan yhdelle agiradalle (TR-kisa), tarkoituksena pyrkiä onnistumaan nimen omaan YHDESSÄ tietyssä kilpailussa. Vähän pääkoppatreeniä kesää varten ;) Napattiinkin komealla radalla hyvä nollavoitto! Elli on alkanut tuntua taas käteen niiiin hyvältä. <3 Ollaan päästy taukoilun jälkeen jo ihan oivalliseen vireeseen.
Adan kanssa lähdettiin tekemään kontakteja. No, eka rata oli tosi hyvää vääntöä ja aika meillä aikas suvereeni. Mutta khöhmm. Liika luotto ja vaisu käskytys tuotti rangaistukseksi puomin alastulo virheen ja viimesen riman tiputuksen. Hyvä toisaalta, et nyt kävi noin. Puomin kans olen tehnyt töitä ja tehdään edelleen. Mä olen halunnutkin Adalle kontaktit, joilla se menee aika törkeenä painaen ja niin, et joutuu käskyttää kovasti. Se on enempi mun mieleen, kun et mentäs hipsien hiljempaa :) Vaatii vaan ohjaajalta hermoja ja uskallusta viedä rohkeesti.
Tokalla radalla vähän ärsytti sen verran, et jouduin jopa jännittämään. Mulle jännitys sopii, ja oltiinkin jo ihan eri otteella liikenteessä. Aivan loistava juoksu Aa ja sopivasti jarrattu puomi. Tykkäsin! Parissa kohtaa koira joutui hieman kysymään, mut muuten oivallinen rata. Tästä nolla ja 2. sija.
Ada Joulun aikoihin pallon perässä jäällä.
Ensi viikolla alkaa pakkaushommat, mut koitamme kuitenkin nauttia tästä alkaneesta keväästä. Ihanaa aikaa, ensi viikolla luvattu aurinkoooo <3 Nytpä sitten lenkille, hii-op.
Eilen kisailtiin Pieksämäellä. Ellin ilmoitin vaan yhdelle agiradalle (TR-kisa), tarkoituksena pyrkiä onnistumaan nimen omaan YHDESSÄ tietyssä kilpailussa. Vähän pääkoppatreeniä kesää varten ;) Napattiinkin komealla radalla hyvä nollavoitto! Elli on alkanut tuntua taas käteen niiiin hyvältä. <3 Ollaan päästy taukoilun jälkeen jo ihan oivalliseen vireeseen.
Adan kanssa lähdettiin tekemään kontakteja. No, eka rata oli tosi hyvää vääntöä ja aika meillä aikas suvereeni. Mutta khöhmm. Liika luotto ja vaisu käskytys tuotti rangaistukseksi puomin alastulo virheen ja viimesen riman tiputuksen. Hyvä toisaalta, et nyt kävi noin. Puomin kans olen tehnyt töitä ja tehdään edelleen. Mä olen halunnutkin Adalle kontaktit, joilla se menee aika törkeenä painaen ja niin, et joutuu käskyttää kovasti. Se on enempi mun mieleen, kun et mentäs hipsien hiljempaa :) Vaatii vaan ohjaajalta hermoja ja uskallusta viedä rohkeesti.
Tokalla radalla vähän ärsytti sen verran, et jouduin jopa jännittämään. Mulle jännitys sopii, ja oltiinkin jo ihan eri otteella liikenteessä. Aivan loistava juoksu Aa ja sopivasti jarrattu puomi. Tykkäsin! Parissa kohtaa koira joutui hieman kysymään, mut muuten oivallinen rata. Tästä nolla ja 2. sija.
Ada Joulun aikoihin pallon perässä jäällä.
Ensi viikolla alkaa pakkaushommat, mut koitamme kuitenkin nauttia tästä alkaneesta keväästä. Ihanaa aikaa, ensi viikolla luvattu aurinkoooo <3 Nytpä sitten lenkille, hii-op.
torstai 8. huhtikuuta 2010
Turku Tournee
Pääsiäinen vierähtikin vaihteeksi agilityn merkeissä Turkkusessa. Startattiin perjantaina aamusta mun sakin ja Elisan sakin kanssa (Iitu ja Essi). Perille Turkuun päästiin iltapäivällä kahden pysähdyksen jälkeen. Viikonlopun tarkoituksena siis leireillä viimeisen (Nyyyh!) kerran maajoukkueen kanssa pe-la sekä kilpailla ATT:n kisoissa vielä su. Tultiin tarkoituksella vasta pe iltapäiväksi, sillä meinasin treenata Ellin kanssa vasta lauantaina. Muuten ei sunnuntain kisoissa olisi enää kunnon puhtia. No, pelkkä chillailu ja treenien seuraus vaihtuikin treenaamiseen Adan kanssa. :) Janne oli vääntänyt kimurantin ja tiukoilla esteväleillä olevan radan. Ada meni minihypyillä ja no... Enpäs ala edes kommentoimaan :) Kontaktit sain treenattua ainakin kunnolla.
Lauantaina pääsi Ellikin vauhtiin. Mikolla oli tosi kiva treeni, missä riitti vauhtia ja haastetta. Tykkäsin kovasti ja Ellikin oli oikein nohevana. Hyvä mieli jäi näistä treeneistä! Illalla päästiin illastamaan kunnolla viimeistä kertaa yhdessä tuolla kokoonpanolla. On se aika haikea fiilis! Joka kerta. Ja nyt, kun ajattelee vielä sitäkin, että voi olla OIKEESTI vika kerta. Ainakin Ellin kanssa ;)
Sunnuntaina sitten nukuttiin rauhassa pidempään. Olin ilmottanut Ellin vaan kahteen vikaan minien starttiin. Minit tuomaroi Luomala. Radat oli profiililtaan kivoja; koko ajan sai viedä kovaa, mutta haastetta oli tehty haastavammilla lähestymisillä ja hyppyjen asettelulla niin, ettei pelkkä "huiskiminen" riittänyt. Meille ekalta radalta jähmeä vitonen. Lopussa tippui yksi rima. En tiedä mitä lie aamukankeutta, mutta oltiin kyllä molemmat jähmeitä ja tukossa. Tukkoisuus helpotti toiselle radalle ja rallateltiin mumman kanssa ihan napakka nolla. Tämä riitti kolmanteen sijaan! Jei, kyllä Elli vielä paineli ihan täpöllä 9 vuotis synttäreittensä kunniaksi! <3 Ei kehnompi tapa viettää synttäreitään ;)
Ada kilpaili kaikki kolme starttia ja medit tuomaroi Viitaniemi. Rataprofiilit säilyi aikaslailla samoina. Yhtä tiukkoja hyppykulmia ei ollut, mutta niitä oli korvattu välistä vedoilla. Ada oli oikein pähevä koko päivän. Näissä kisoissa käytiin vähän kurkkimassa, missä mennään verrattuna muihin. Tykitettiin triplat sijoilla 6., 10. ja 3. Ekalla radalla haettiin tuntumaa, toinen oli jo kelpo kamaa lopun tökeröä ohjausvalintaa lukuun ottamatta, mutta sitten se viimeinen. Wow! Siinä oli sitä jotakin :) Tuli se himoittu, kaivattu, tavoiteltu "Flow"- fiilis. Tunne, kun mennään ihan apinoina välittämättä mistään mitään, yhdessä ja parina. Tuntuu, kuin jokainen palanen olisi loksahtanut paikoilleen eikä kukaan voi estää mitenkään. Vasta maalissa huomaa, että kappas tässä ollaan, ilman mitään muistikuvaa radasta. Tietää vaan, että kaikkemme annettiin ja kivaa oli. Sanoinkin heti maaliin tullessani, että nyt on ihan sama vaikka oltaisiin viimeisiä, tunne on niin mahtava!
Tästä on niin hyvä jatkaa kevättä eteenpäin. Lauantaina kisaillaan jälleen Pieksämäellä. Elli on ilmoitettu vaan yhteen kisaan, tavoitteena onnistua juuri TÄLLÄ radalla. Harjoitellaan pääkopan pitämistä kesän arvokisoja varten ;) Ada osallistuu kahdelle radalle. Me meinataan treenata lähinnä kontaktien kannalta.
Tänään oli hyvä päivä. Ihana keväinen ilma ja ilta kruunautui hyvillä uutisilla. Keväästä on tulossa jännittävä ;) Paljon odotettavaa!
Lauantaina pääsi Ellikin vauhtiin. Mikolla oli tosi kiva treeni, missä riitti vauhtia ja haastetta. Tykkäsin kovasti ja Ellikin oli oikein nohevana. Hyvä mieli jäi näistä treeneistä! Illalla päästiin illastamaan kunnolla viimeistä kertaa yhdessä tuolla kokoonpanolla. On se aika haikea fiilis! Joka kerta. Ja nyt, kun ajattelee vielä sitäkin, että voi olla OIKEESTI vika kerta. Ainakin Ellin kanssa ;)
Sunnuntaina sitten nukuttiin rauhassa pidempään. Olin ilmottanut Ellin vaan kahteen vikaan minien starttiin. Minit tuomaroi Luomala. Radat oli profiililtaan kivoja; koko ajan sai viedä kovaa, mutta haastetta oli tehty haastavammilla lähestymisillä ja hyppyjen asettelulla niin, ettei pelkkä "huiskiminen" riittänyt. Meille ekalta radalta jähmeä vitonen. Lopussa tippui yksi rima. En tiedä mitä lie aamukankeutta, mutta oltiin kyllä molemmat jähmeitä ja tukossa. Tukkoisuus helpotti toiselle radalle ja rallateltiin mumman kanssa ihan napakka nolla. Tämä riitti kolmanteen sijaan! Jei, kyllä Elli vielä paineli ihan täpöllä 9 vuotis synttäreittensä kunniaksi! <3 Ei kehnompi tapa viettää synttäreitään ;)
Ada kilpaili kaikki kolme starttia ja medit tuomaroi Viitaniemi. Rataprofiilit säilyi aikaslailla samoina. Yhtä tiukkoja hyppykulmia ei ollut, mutta niitä oli korvattu välistä vedoilla. Ada oli oikein pähevä koko päivän. Näissä kisoissa käytiin vähän kurkkimassa, missä mennään verrattuna muihin. Tykitettiin triplat sijoilla 6., 10. ja 3. Ekalla radalla haettiin tuntumaa, toinen oli jo kelpo kamaa lopun tökeröä ohjausvalintaa lukuun ottamatta, mutta sitten se viimeinen. Wow! Siinä oli sitä jotakin :) Tuli se himoittu, kaivattu, tavoiteltu "Flow"- fiilis. Tunne, kun mennään ihan apinoina välittämättä mistään mitään, yhdessä ja parina. Tuntuu, kuin jokainen palanen olisi loksahtanut paikoilleen eikä kukaan voi estää mitenkään. Vasta maalissa huomaa, että kappas tässä ollaan, ilman mitään muistikuvaa radasta. Tietää vaan, että kaikkemme annettiin ja kivaa oli. Sanoinkin heti maaliin tullessani, että nyt on ihan sama vaikka oltaisiin viimeisiä, tunne on niin mahtava!
Tästä on niin hyvä jatkaa kevättä eteenpäin. Lauantaina kisaillaan jälleen Pieksämäellä. Elli on ilmoitettu vaan yhteen kisaan, tavoitteena onnistua juuri TÄLLÄ radalla. Harjoitellaan pääkopan pitämistä kesän arvokisoja varten ;) Ada osallistuu kahdelle radalle. Me meinataan treenata lähinnä kontaktien kannalta.
Tänään oli hyvä päivä. Ihana keväinen ilma ja ilta kruunautui hyvillä uutisilla. Keväästä on tulossa jännittävä ;) Paljon odotettavaa!
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
YlämäkiAlamäki ja sitä rataa
No, ensin ylämäkeen, koska sieltä pääsee aina sitte joskus kovaa alas x)
Viime aikoina ollaan taas tehty hyvää työtä agirintamalla. Treenit ovat olleet onnistuneita ja musta on ollut ihan mielettömän palkitsevaa tehdä töitä varsinkin Adan kanssa. Meidän yhteistyö paranee jatkuvasti ja se on ihan mielettömän hienoa! Tämä koira on niin erilainen kuin Elli. Musta on ihana kun se vetää täysillä. Mun pieni kirppumedini tekee ihan kympillä ja on täpäkkä, kiihkeä ja sopivan röyhkeä. Mun ei tarvii sen kanssa keskittyä "viemiseen" vaan saan keskittyä ohjaukseen. Elli tarvii vetoa koko ajan ja se on rankkaa, uskokaa vaan! :) Ohjaaja joutuu tekemään töitä paaaaljon enemmän.
Toissa viikoloppuna kisailtiin omissa kisoissa. Adalle 1x nolla, Hyl ja 5 vp. Hypäri nollalla oltiin kolmansia. Ja mikä hienointa Elisa oli omillaan 1. ja 2. ja me kaikki kolme mahduttiin puolen sekunnin sisään:) Hyvä treeniryhmä meillä! Adalle hypärit tulee aina olemaan niitä hitaampia verrattuna muihin. Toivon mukaan voitetaan kontaktiradoilla aikaa ;) Siitä päästäänkin siihen, että jes! Meidän kisapuomi toimi tuolla aivan sika hyvin. Tuli täysillä kontaktille, himmasi sen verran et tassut sai maahan ja sit jatko luvalla. Liikkuen koko ajan!!! Tätä mä olen hakenut. Nyt, kun luottoa alkaa olla, haetaan vaan vielä etäisyyttä ja vedätetään vielä kovempaa vaatien edelleen kontrollia. Odotan innolla tuloksia :O) Aa toimi kuten aina ennenkin. Hienosti juoksulla rymistellen alas :) Ekalta agiradalta Adalle hylky jo kolmosella. Törkkäsin valssin niin tiukaksi, ettei taipunut hypylle vaan puikkasi väärälle puolelle. Muuten aivan kelvollinen rata. Tokalla agiradalla aivan älyttömän hyvää työtä ja hyvä draivi, mutta sitte. Radan kaartuessa hieman, plokkasi Ada edessä olevan suoran putken. Tällaista en putkisingolta osannut ikinä odottaa :D Kiersi koko putken ja vein putkeen uudelleen. Tällaisella vitosella vielä tosi hyvä aika, miinustakin yli 4 sekkaa! Hhhhmmh. Kyllä se vielä loksahtaa kun loksahtaa :) Mutta, ai vitsi miten hienoo oli mennä Adan kanssa!
Elli oli ekalla radalla hyvässä vauhdissa. Niin hyvässä, et Aa:lta komia loikka ja 5 vp. Aika olisi ollut hyvä. Tokalla radalla otettiin Aakin kunnolla :) Tältä radalta nolla ja 4 sija. Elli hiipui joka radalla vähän lisää. Lopulta hyppärillä jäätiin nollalla sijalle 9. Erot ei olleet isoja, mutta silti. Edellä oli koiria, joille meidän ei kuuluisi hävitä :) Mummo siitä tulee ei voi mitään :/ Mut kivaa Ellin kanssa oli. Se on niin ihana kun sen tietää. Ihan jokaisesta korvan asennosta näkee, mitä seuraavaksi on mielessä. Mitä pitää varoa ja ottaa huomioon. On se niin rakas, mun ajatusten lukija <3 Mumma laitetaan nyt kunto kuurille, jotta kesällä ollaan paremmassa kunnossa ja iskukykyisinä nuorempia vastaan ;)
Nooh, viime treeneissä mentiin sitte se alamäki. Treenattiin kerrostamista niin, et puomilta piti vipata toiselle puolelle 180 astetta hypylle ja jäädä itte puomin toiselle puolelle, ja ohjata sieltä puomin toisessa päässä olevaan putkeen (oli puomin alla). Vaikea selittää, mutta vaati koiralta rohkeaa irtoomista ja itsenäistä etenemistä ja vielä putken suun hakemista pimeestä kulmasta, kaukaa ja yksin. Ja sitte se puomi siinä sun ja koiran välissä. No, meidän treenin saldo oli, et mulla löi kyynärpää puomiin ja suoraan hermoon. Puolet kädestä puutuu sekunnissa ja uloimmat sormet ei toimi 5 minuuttiin. Ai samperi, et sattui :) Elli irtoo hypylle ja etenee hyvin putkelle, mut ei tajua mennä putkeen vaan jatkaa mun liikkeen mukana ja suikkaa puomille. Joka kerta. Ada puolestaan kääntyy vippiin niin tiukasti, et kiipeää saman tien takas puomille, tai ryntää hypylle ja sinkoaa 5 metriä putken suun ohi, tai niin kuin lopulta kävi, ei irtoa enää edes hypylle. Mut yllätti tämä! Ada meni ekan kerran elämässään lukkoon harjoituksissa. Ja mua harmitti niin vietävästi. Ei eniten se, ettei onnistu vaan se, miten käyttäydyin tuossa tilanteessa. Näin et alkoi paineistua, mut silti vaan jatkoin yrittämistä ottamalla uudelleen. Koira oli raukka niin hämillään, ettei lopulta tiennyt mitä siltä haetaan. Se pelkkä hyppy oli lopulta kirosana :/ No loppu hyvin kaikki hyvin, Ada saatiin lopulta takaisin kuosiin. Tehtiin välillä muuta ja palattiin sinne tietylle hypylle. Palautui tilanteesta hyvin ja oli lopulta oma itsensä, huusi, meuhkasi ja taisteli mun kanssa :) Tämä oli hyvä opetus mulle. Taas opin tiettyjä asioita rakkaasta koirastani <3 Ensi kerralla treenaamme kerrostamista pienemmissä erissä ja aloitamme helpommasta.
Pääsiäiseksi onkin edessä mukavaa toimintaa. Maajoukkueen leirille mennään perjantaina ja lauantaina sitte treenaillaan. Elli ei osallistu harjoituksiin kun yhtenä päivänä, sillä säästämme paukkuja vielä sunnuntain ATT: kisoihin. Elli juoksee kisoissa 2 starttia, Ada 3. Elisa lähtee matkaseuraksi ja kilpailee omillaan sunnuntaina. Kivaa pääsiäistä kaikille!
Viime aikoina ollaan taas tehty hyvää työtä agirintamalla. Treenit ovat olleet onnistuneita ja musta on ollut ihan mielettömän palkitsevaa tehdä töitä varsinkin Adan kanssa. Meidän yhteistyö paranee jatkuvasti ja se on ihan mielettömän hienoa! Tämä koira on niin erilainen kuin Elli. Musta on ihana kun se vetää täysillä. Mun pieni kirppumedini tekee ihan kympillä ja on täpäkkä, kiihkeä ja sopivan röyhkeä. Mun ei tarvii sen kanssa keskittyä "viemiseen" vaan saan keskittyä ohjaukseen. Elli tarvii vetoa koko ajan ja se on rankkaa, uskokaa vaan! :) Ohjaaja joutuu tekemään töitä paaaaljon enemmän.
Toissa viikoloppuna kisailtiin omissa kisoissa. Adalle 1x nolla, Hyl ja 5 vp. Hypäri nollalla oltiin kolmansia. Ja mikä hienointa Elisa oli omillaan 1. ja 2. ja me kaikki kolme mahduttiin puolen sekunnin sisään:) Hyvä treeniryhmä meillä! Adalle hypärit tulee aina olemaan niitä hitaampia verrattuna muihin. Toivon mukaan voitetaan kontaktiradoilla aikaa ;) Siitä päästäänkin siihen, että jes! Meidän kisapuomi toimi tuolla aivan sika hyvin. Tuli täysillä kontaktille, himmasi sen verran et tassut sai maahan ja sit jatko luvalla. Liikkuen koko ajan!!! Tätä mä olen hakenut. Nyt, kun luottoa alkaa olla, haetaan vaan vielä etäisyyttä ja vedätetään vielä kovempaa vaatien edelleen kontrollia. Odotan innolla tuloksia :O) Aa toimi kuten aina ennenkin. Hienosti juoksulla rymistellen alas :) Ekalta agiradalta Adalle hylky jo kolmosella. Törkkäsin valssin niin tiukaksi, ettei taipunut hypylle vaan puikkasi väärälle puolelle. Muuten aivan kelvollinen rata. Tokalla agiradalla aivan älyttömän hyvää työtä ja hyvä draivi, mutta sitte. Radan kaartuessa hieman, plokkasi Ada edessä olevan suoran putken. Tällaista en putkisingolta osannut ikinä odottaa :D Kiersi koko putken ja vein putkeen uudelleen. Tällaisella vitosella vielä tosi hyvä aika, miinustakin yli 4 sekkaa! Hhhhmmh. Kyllä se vielä loksahtaa kun loksahtaa :) Mutta, ai vitsi miten hienoo oli mennä Adan kanssa!
Elli oli ekalla radalla hyvässä vauhdissa. Niin hyvässä, et Aa:lta komia loikka ja 5 vp. Aika olisi ollut hyvä. Tokalla radalla otettiin Aakin kunnolla :) Tältä radalta nolla ja 4 sija. Elli hiipui joka radalla vähän lisää. Lopulta hyppärillä jäätiin nollalla sijalle 9. Erot ei olleet isoja, mutta silti. Edellä oli koiria, joille meidän ei kuuluisi hävitä :) Mummo siitä tulee ei voi mitään :/ Mut kivaa Ellin kanssa oli. Se on niin ihana kun sen tietää. Ihan jokaisesta korvan asennosta näkee, mitä seuraavaksi on mielessä. Mitä pitää varoa ja ottaa huomioon. On se niin rakas, mun ajatusten lukija <3 Mumma laitetaan nyt kunto kuurille, jotta kesällä ollaan paremmassa kunnossa ja iskukykyisinä nuorempia vastaan ;)
Nooh, viime treeneissä mentiin sitte se alamäki. Treenattiin kerrostamista niin, et puomilta piti vipata toiselle puolelle 180 astetta hypylle ja jäädä itte puomin toiselle puolelle, ja ohjata sieltä puomin toisessa päässä olevaan putkeen (oli puomin alla). Vaikea selittää, mutta vaati koiralta rohkeaa irtoomista ja itsenäistä etenemistä ja vielä putken suun hakemista pimeestä kulmasta, kaukaa ja yksin. Ja sitte se puomi siinä sun ja koiran välissä. No, meidän treenin saldo oli, et mulla löi kyynärpää puomiin ja suoraan hermoon. Puolet kädestä puutuu sekunnissa ja uloimmat sormet ei toimi 5 minuuttiin. Ai samperi, et sattui :) Elli irtoo hypylle ja etenee hyvin putkelle, mut ei tajua mennä putkeen vaan jatkaa mun liikkeen mukana ja suikkaa puomille. Joka kerta. Ada puolestaan kääntyy vippiin niin tiukasti, et kiipeää saman tien takas puomille, tai ryntää hypylle ja sinkoaa 5 metriä putken suun ohi, tai niin kuin lopulta kävi, ei irtoa enää edes hypylle. Mut yllätti tämä! Ada meni ekan kerran elämässään lukkoon harjoituksissa. Ja mua harmitti niin vietävästi. Ei eniten se, ettei onnistu vaan se, miten käyttäydyin tuossa tilanteessa. Näin et alkoi paineistua, mut silti vaan jatkoin yrittämistä ottamalla uudelleen. Koira oli raukka niin hämillään, ettei lopulta tiennyt mitä siltä haetaan. Se pelkkä hyppy oli lopulta kirosana :/ No loppu hyvin kaikki hyvin, Ada saatiin lopulta takaisin kuosiin. Tehtiin välillä muuta ja palattiin sinne tietylle hypylle. Palautui tilanteesta hyvin ja oli lopulta oma itsensä, huusi, meuhkasi ja taisteli mun kanssa :) Tämä oli hyvä opetus mulle. Taas opin tiettyjä asioita rakkaasta koirastani <3 Ensi kerralla treenaamme kerrostamista pienemmissä erissä ja aloitamme helpommasta.
Pääsiäiseksi onkin edessä mukavaa toimintaa. Maajoukkueen leirille mennään perjantaina ja lauantaina sitte treenaillaan. Elli ei osallistu harjoituksiin kun yhtenä päivänä, sillä säästämme paukkuja vielä sunnuntain ATT: kisoihin. Elli juoksee kisoissa 2 starttia, Ada 3. Elisa lähtee matkaseuraksi ja kilpailee omillaan sunnuntaina. Kivaa pääsiäistä kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)