.. Ja niin vaan lähenee kaikki kesän tapahtumat myöskin. SM:t jo kuukauden kuluttua, huuuih! :D Mut innolla odotetaan. Ainoa jänskätyksen aihe on se, et miten saan Adan kans paketin kasaan siihen mennessä. Kisoja kerkeen ottamaan alle kahtena viikonloppuna. Onneksi olen voinut kisata Ellin kanssa, ja alla onkin ihan hyviä kisoja. Oman pään pitäminen se kuitenkin isoin urakka on ;)
Viime viikonloppuna kisattiin meidän omissa kisoissa Ellin kans kahdessa startissa. Melko vaikeita ratoja oli Huittisen Harri meille tehnyt. Keppikulmat (avo sellaiset)oli pop. Kovaa mentiin ja hassuja hyppykulmia oli myös. Haasteellista, mutta Elli toimi oikein hienosti. Tulokseksi Hyl ja 0/3. sija. Hyl rata oli tosi hieno, mutta puomin jälkeen oli tiukka 90 astetta kepeille, suoraan edessä oli hyppy ja kepeille piti vielä lähettää ja leikata. Oma hätäily vei Ellin huonosti kepeille, korjasin ja Elli bongasikkin sitten sen hypyn. Muuten oikein hyvä rata, tykkäsin :) Toinen rata oli huomattavasti sujuvampi, sisältäen taas hankalan avokulman härkkihypyllä. Tää selvitettiin kuitenkin hienosti. Pientä hyytymistä oli kuitenkin havaittavissa. Vielä viime hetken kuntokuuria Ellille ehkä...
Ada treenaa nyt jo melkosta normaalisti. Rimat nostetaan tänään ylös asti. 2.6. starttaa kisakausi uudelleen :) Luulenpa, että meillä on edessä jokunen kontaktien korjaus jossain kisassa, ainakin Aalla. Mutta katsotaan.
Raiku täytti 20.5. vuoden <3 Kauheaa kuinka aika kiitää. Vastahan poika oli niiiin pieni, tänään jo kunnon koiran näköinen eläin. Syntsälahjaksi pelastusliivit ja uusi nahkainen panta. Kesä tulee ja päästään veneilemään :)
Ollaan me pojan kanssa treenailtukin. Kiitos Sussun ja Mian, saatiin lainaan muutamat ohjurit. Koska pujottelu alkaa sujumaan kummaltakin puolelta, päästään näin treenaamaan paremmin lähetyksiä eri kulmista ja tietty sitä, et pujotellaan täpöllä ihan loppuun asti. Mut kyllä vaan sanon, et on meillä vielä piiiitkä taival edessä tämän herran kanssa ennen kuin kisataival korkataan. Töitä pitää tehdä varpilla tuplaten verrattuna näihin tyttöihin! Mut yritämme tehdä asioita mahdollisimman huolella ja oikein, jotta korjailuihin ei tarvitse tulevaisuudessa kuluttaa aikaa :D
Ensi viikonloppuna Raikun debyytti näyttelykehässä :D Voi jösses! Tuleva viikko vielä vähän treenaillaan varsinkin juoksua ja pöydällä seisomista. Oltiin eilen mätsärissä kokeilemassa. Joudun juoksemaan herran kanssa melko kovaa, jotta se liikkuu hyvin. Ei siis hihna kireällä ja pomppien :D Tuo hihnan kiristyminen mua varsinkin ottaa vähän päähän. Pöydällä seisoi ok, kunhan vaan malttoi. Mut tuohon kopelointiin kiinnitetään tää viikko enempi huomiota. Pitäisi malttaa seisoa lunkisti vaikka ihmiset näplää ja katselee. :) Kerromme sitten miten meni :)
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
tiistai 3. toukokuuta 2011
Pääsiäinen ja vappukin lusittu
.. Ja nyt odotellaan kesää! Vielä ei olla edes ulkokentällä käyty, mutta eiköhän sekin tapahdu tän viikon sisään :)
Adalta otettiin tikit pois pääsiäisenä ja toipuminen on ollut hyvää. Haava mahassa on siisti ja karvakin kasvaa kovaa kyytiä kaljun paikalle. Mikä parasta, yhtään mahakipukohtausta ei ole ollut! Iltaruokaa ei ole enää saanut kahdessa erässä ja siitä huolimatta kaikki on ollut ok. Toivotaan kovasti et näin jatkuu jatkossakin, eikä kiinnikkeitä pääse enää vatsaan syntymään. Maanantaina tulee kuukausi täyteteen leikkauksesta. Sitten alamme käydä pikkuhiljaa esteillä muistelemassa ;)
Vappupäivä meni meillä Ellin kanssa agiliitäessä. Kivaa oli! Ihanaa huomata, et Elliä on edelleen helppo viedä ja se kulkeekin ihan mukavasti ikäisekseen. Ekalta radalta meille 10 vp. Virheet tuli pituuden kiellosta ja pöydältä (!). Pituus oli keppien jälkeen kohti tyhjää ja seinää, mistä käännyttiin loiva 180 astetta hypylle. Viskasin ja lähdin tekemään peruuttavaa valssia, mutta liike oli liian jyrkkä ja sain Ellin kieltämään. Videolla näkyy selkeesti oma hosuminen, ei mikään ihme et kielsi! Pöydälle tultiin mutkaputken jälkeen, joten ehdin olla hyvin vastassa. Käsky jäi jonnekkin käden varjoon, sillä näköjään käytin vaan käden "stopparina". No, ei se tietenkään Elliä pysäytä vaan komiasti liukui yli pöydän. Muuten olin oikein tyytyväinen rataan. Kyllä meistä vielä on johonkin :)
Toinen rata oli hyppäri, josta meille nolla ja kolmas sija. Aika juoksu painotteinen rata, missä piti ehtiä hyvin joko koiran edelle tai sitten linjata tarkkaan takaaleikkauksia. Tällä radalla kaikki onnistui oikeestaan lähes nappiin. Yksi juttu kuitenkin. Persjätöistä olisi ollut niiiin paljon hyötyä, mutta koska ne on vielä itselleni epävarmat (ja varsinkin Ellille), jäi ne tekemättä. Mutta treenikärpäsen puraisemana aion ne opetella nyt oikeesti sellasiksi, et uskallan niitä kisoissakin käyttää (ja nimenomaan suorillakin).
Raiku on nyt ilmoitettu ekaan näyttelyynsä... iiiiih! Mä en oikeestaa ihan kauheesti oo innoissani niistä. Meidän tarttee harjoitella kuukausi, rutkasti :D Aksaamassa ollaan käyty joitakin kertoja tässä välissä. Nyt on otettu treeneihin mukaan hyppytekniikkaharjoituksia. Pyrin myös opettamaan hyppyjä ihan yksistään, jotta oppii kasaamaan ja kääntämään itsensä hypyillä tehokkaasti. Aika kivalla mallilla on ja selkee ero havaittavissa erilaisten kääntöjen yhteydessä. Niih, ja tänään ensimmäistä kertaa kiivettiin koko puomi!! :) Rauhallisesti edettiin, kiipeemisessä ja liikkumisessa puomilla ei mitään ongelmaa. Kun alastulo alkoi näkyä, ilmestyi pojalle kuolaa suupieliin ja välillä ihan kunnon kuolanoroja eritti :D :D Kaippa se on sinne alastuloon jonkin verran ehdollistunut, kun heti alkoi vauhti kiriä alastulon alkaessa.
Millonkahan hihnasta päästään? Tosi vaihtelevalla menestyksellä on varaamatta kokonaan hihnaan. Olisko mun kuitenkin palkattava sitä kädestä/ alastulolle? Nythän sillä on katse tosi hienosti edessä ja mä oon käytännössä aina sen takana. Pikkuhiljaa olen alkanut siirtymään sivulle. Alastulolle tullessaan se ottaa 2on2offin, saa naksautuksen ja pian vapautuksen namialustalle noin 1 - 2 m päähän. Musta sen vaan pitää oppia siihen, et se asento tulee ottaa joka tapauksessa ja saada erillinen lupa palkalle. Mittee mieltä ootte muut? Tiedän kyllä, et kyllä se näinkin oppii, hitaampaa vaan kuin joku toinen memetelmä. Mut toisalta, toivottavasti mulla on joku päivä koira, joka vähät välittää missä ohjaaja on vaan painaa aina ja joka tapauksessa sinne päähän odottamaan vapautusta eteenpäin (eli toiselle esteelle/ muulle palkalle).
Näin tällä kertaa. Nyt jäädään odottamaan niitä ihania lämpöisiä kelejä takaisin. Kesä, tule jo!!!
Adalta otettiin tikit pois pääsiäisenä ja toipuminen on ollut hyvää. Haava mahassa on siisti ja karvakin kasvaa kovaa kyytiä kaljun paikalle. Mikä parasta, yhtään mahakipukohtausta ei ole ollut! Iltaruokaa ei ole enää saanut kahdessa erässä ja siitä huolimatta kaikki on ollut ok. Toivotaan kovasti et näin jatkuu jatkossakin, eikä kiinnikkeitä pääse enää vatsaan syntymään. Maanantaina tulee kuukausi täyteteen leikkauksesta. Sitten alamme käydä pikkuhiljaa esteillä muistelemassa ;)
Vappupäivä meni meillä Ellin kanssa agiliitäessä. Kivaa oli! Ihanaa huomata, et Elliä on edelleen helppo viedä ja se kulkeekin ihan mukavasti ikäisekseen. Ekalta radalta meille 10 vp. Virheet tuli pituuden kiellosta ja pöydältä (!). Pituus oli keppien jälkeen kohti tyhjää ja seinää, mistä käännyttiin loiva 180 astetta hypylle. Viskasin ja lähdin tekemään peruuttavaa valssia, mutta liike oli liian jyrkkä ja sain Ellin kieltämään. Videolla näkyy selkeesti oma hosuminen, ei mikään ihme et kielsi! Pöydälle tultiin mutkaputken jälkeen, joten ehdin olla hyvin vastassa. Käsky jäi jonnekkin käden varjoon, sillä näköjään käytin vaan käden "stopparina". No, ei se tietenkään Elliä pysäytä vaan komiasti liukui yli pöydän. Muuten olin oikein tyytyväinen rataan. Kyllä meistä vielä on johonkin :)
Toinen rata oli hyppäri, josta meille nolla ja kolmas sija. Aika juoksu painotteinen rata, missä piti ehtiä hyvin joko koiran edelle tai sitten linjata tarkkaan takaaleikkauksia. Tällä radalla kaikki onnistui oikeestaan lähes nappiin. Yksi juttu kuitenkin. Persjätöistä olisi ollut niiiin paljon hyötyä, mutta koska ne on vielä itselleni epävarmat (ja varsinkin Ellille), jäi ne tekemättä. Mutta treenikärpäsen puraisemana aion ne opetella nyt oikeesti sellasiksi, et uskallan niitä kisoissakin käyttää (ja nimenomaan suorillakin).
Raiku on nyt ilmoitettu ekaan näyttelyynsä... iiiiih! Mä en oikeestaa ihan kauheesti oo innoissani niistä. Meidän tarttee harjoitella kuukausi, rutkasti :D Aksaamassa ollaan käyty joitakin kertoja tässä välissä. Nyt on otettu treeneihin mukaan hyppytekniikkaharjoituksia. Pyrin myös opettamaan hyppyjä ihan yksistään, jotta oppii kasaamaan ja kääntämään itsensä hypyillä tehokkaasti. Aika kivalla mallilla on ja selkee ero havaittavissa erilaisten kääntöjen yhteydessä. Niih, ja tänään ensimmäistä kertaa kiivettiin koko puomi!! :) Rauhallisesti edettiin, kiipeemisessä ja liikkumisessa puomilla ei mitään ongelmaa. Kun alastulo alkoi näkyä, ilmestyi pojalle kuolaa suupieliin ja välillä ihan kunnon kuolanoroja eritti :D :D Kaippa se on sinne alastuloon jonkin verran ehdollistunut, kun heti alkoi vauhti kiriä alastulon alkaessa.
Millonkahan hihnasta päästään? Tosi vaihtelevalla menestyksellä on varaamatta kokonaan hihnaan. Olisko mun kuitenkin palkattava sitä kädestä/ alastulolle? Nythän sillä on katse tosi hienosti edessä ja mä oon käytännössä aina sen takana. Pikkuhiljaa olen alkanut siirtymään sivulle. Alastulolle tullessaan se ottaa 2on2offin, saa naksautuksen ja pian vapautuksen namialustalle noin 1 - 2 m päähän. Musta sen vaan pitää oppia siihen, et se asento tulee ottaa joka tapauksessa ja saada erillinen lupa palkalle. Mittee mieltä ootte muut? Tiedän kyllä, et kyllä se näinkin oppii, hitaampaa vaan kuin joku toinen memetelmä. Mut toisalta, toivottavasti mulla on joku päivä koira, joka vähät välittää missä ohjaaja on vaan painaa aina ja joka tapauksessa sinne päähän odottamaan vapautusta eteenpäin (eli toiselle esteelle/ muulle palkalle).
Näin tällä kertaa. Nyt jäädään odottamaan niitä ihania lämpöisiä kelejä takaisin. Kesä, tule jo!!!
lauantai 16. huhtikuuta 2011
Toipilaita
Ada steriloitiin maanantaina. Kohta ollaan oltu viikko tötterö päässä ja hyvin menee. :) Hieno koira, kun tötsä ei häiritse kuin kutinana. Päädyin tähän ajankohtaan siksi, että edellisistä juoksuista oli sopivasti aikaa, ehdimme vielä kuntoon kesäksi, sterilointi tuo mukanaan tasaisemman elämänlaadun ja moni terveydellinen riski pienenee. Ja meillä asuu nykyään Raiku :D
Jo viime kerralla, kun Ada tutkittiin mahaongelmien vuoksi, meillä oli eläinlääkärin kanssa puhetta, et jos oireilu jatkuu voidaan steriloinnin yhteydessä tehdä Laparotomia, jossa vatsaan kurkitaan vähän tarkemmin. No, tähän sitten päädyttiin vaikka oireet olivat vähentyneet huomattavasti, mutta niitä kipuilukohtauksia kuitenkin tuli.. Jätin Adan rauhoitettuna lääkärille ja sainkin kotiin soiton n. 1,5 h myöhemmin. Leikkaus oli mennyt hyvin, kohtu ja munasarjat oli poistettu. Sinikka sanoi samalla poistavansa pienen napatyrän, joka Adalla on ollut. Löytyihän siinä laparotomiassakin jotain. Napatyrä, joka oli ulos hyvin pieni, olikin tehnyt vatsanpuolelle tennispallonkokoiselle alueelle tiukkoja kiinnikkeitä, jotka kiristivät koiraa mahdollisesti esim. hypyissä ja ruoan täyttämässä vatsassa. Adan oireethan tuli aina sellaisissa tilanteissa kun vatsa oli juuri täytetty ruoalla. :( Syy siis toivonmukaan selvisi tällä. Voi reppana, kärsinyt koko elämänsä rakenteellisesta poikkeamasta, jonka napatyrä on aiheuttanut. Napatyrä on tosiaan ollut aina, mutta niin pienenä ulos päin, ettei sille ole lähdetty tekemään mitään. Sinikka oli saanut leikeltyä ja irroteltua kiinnikkeitä parhaansa mukaan.
Saimme kotiin hoito-ohjeiksi vähän erilaista kuin ollaan normaalisti totuttu. Jotta kiinnikkeet eivät pääsisi arpeutumaan uudelleen tiukalle, tuli meidän aloittaa hetimiten säännöllinen liikuttaminen mahdollisimman monipuolisesti toteutettuna. Meille annettiin ohjeeksi kiipeily, venytäminen ja jopa pujottelu! Olemme siis tehneet työtä käskettyä ja Ada on saanut liikkua koko tämän ajan. Ekan vuorokauden ajan oli tosi kipeenä, ei syönytkään oikein. Mutta sitten parantuminen on ollutkin oikein vauhdikasta. Kipulääkettä annettiin tänään viimeisen kerran ja antibiootti jatkuu vielä joitakin päiviä. Tikit saamme pois pääsiäiseksi :) Kyllä tämä tästä. toivottavasti kaikki hoito puree ja saan vanhan kunnon iloisen Adani takaisin <3
Samalla kertaa oli myöskin Raikun kontrolli niistä Urea- arvoista. Viime kerrasta oli vajaa puoli vuotta ja mua jänskätti aika kovasti... Tää aika on yritetty elää normaalisti ja turhia miettimättä, mutta silti taustalla on jatkuvasti jäytänyt epätietoisuus ja pelko tulevasta. Alkuun rimpuilevalta tättärältä saatiin lopulta hyvin näyte ja Sinikka kertoi tuloksista puhelimella muutaman tunnin kuluttua. Urea- arvo oli NORMAALI!!!!! Ja ihan reilusti. Viimeksi arvot pyörivät hiukan normaalin yli (9,3), mutta nyt mentiin reilusti sisään, arvo oli vaan 3,8 :D :D :D Voi että oli huojentavaa kuulla! Tuntui kuin iso kivi olisi vierinyt sydämeltä. Nyt uskallan taas asettaa tulevaisuudelle suunnitelmat ja tavoitteet :) Täytyyhän noita arvoja toki kontrolloida ja seurata, mutta ainakin tällä hetkellä voin sanoa, että koirani on terve! (tähän pitää kuitenkin mainita, et ei kuitenkaan liian hyvin saa koskaan mennä.. Ollaan taisteltu Raikun mahan kanssa tässä vajaa pari viikkoa. Välillä lähes kunnossa, välillä taas löysällä. Nyt viimein Promax kuurin jälkeen, riisipaastolla sun muulla näyttää tilanne hiljalleen korjaantuneen. Liekkö pöpö jostain lumen alta paljastuneesta herkusta, sekoilua termostaatin osista vai ylipäänsä raja tullut vastaan. Raiku syö kaikkea! Viimeksi alku viikosta suolti n. 20 cm pitkää kangas palaa persauksistaan. Tunnistin koiran pedin pohjaksi, jota oltiin nakerreltu pari päivää aiemmin. Voi luoja näitä lapsia ja niiden maisteluintoa!)
Mutta pääpiirteissään kaikki siis kunnossa. Kevät on tullut, se on ihanaa! Aurinko ja valo saa ihmeitä aikaan ja tuntuu kuin vuorokauteenkin olisi saatu tunteja tuplasti lisää <3 Ei millään malta odottaa, et kesä viimein saapuu täydellä teholla. Hyvää kesän odotusta siis kaikille! ;)
Jo viime kerralla, kun Ada tutkittiin mahaongelmien vuoksi, meillä oli eläinlääkärin kanssa puhetta, et jos oireilu jatkuu voidaan steriloinnin yhteydessä tehdä Laparotomia, jossa vatsaan kurkitaan vähän tarkemmin. No, tähän sitten päädyttiin vaikka oireet olivat vähentyneet huomattavasti, mutta niitä kipuilukohtauksia kuitenkin tuli.. Jätin Adan rauhoitettuna lääkärille ja sainkin kotiin soiton n. 1,5 h myöhemmin. Leikkaus oli mennyt hyvin, kohtu ja munasarjat oli poistettu. Sinikka sanoi samalla poistavansa pienen napatyrän, joka Adalla on ollut. Löytyihän siinä laparotomiassakin jotain. Napatyrä, joka oli ulos hyvin pieni, olikin tehnyt vatsanpuolelle tennispallonkokoiselle alueelle tiukkoja kiinnikkeitä, jotka kiristivät koiraa mahdollisesti esim. hypyissä ja ruoan täyttämässä vatsassa. Adan oireethan tuli aina sellaisissa tilanteissa kun vatsa oli juuri täytetty ruoalla. :( Syy siis toivonmukaan selvisi tällä. Voi reppana, kärsinyt koko elämänsä rakenteellisesta poikkeamasta, jonka napatyrä on aiheuttanut. Napatyrä on tosiaan ollut aina, mutta niin pienenä ulos päin, ettei sille ole lähdetty tekemään mitään. Sinikka oli saanut leikeltyä ja irroteltua kiinnikkeitä parhaansa mukaan.
Saimme kotiin hoito-ohjeiksi vähän erilaista kuin ollaan normaalisti totuttu. Jotta kiinnikkeet eivät pääsisi arpeutumaan uudelleen tiukalle, tuli meidän aloittaa hetimiten säännöllinen liikuttaminen mahdollisimman monipuolisesti toteutettuna. Meille annettiin ohjeeksi kiipeily, venytäminen ja jopa pujottelu! Olemme siis tehneet työtä käskettyä ja Ada on saanut liikkua koko tämän ajan. Ekan vuorokauden ajan oli tosi kipeenä, ei syönytkään oikein. Mutta sitten parantuminen on ollutkin oikein vauhdikasta. Kipulääkettä annettiin tänään viimeisen kerran ja antibiootti jatkuu vielä joitakin päiviä. Tikit saamme pois pääsiäiseksi :) Kyllä tämä tästä. toivottavasti kaikki hoito puree ja saan vanhan kunnon iloisen Adani takaisin <3
Samalla kertaa oli myöskin Raikun kontrolli niistä Urea- arvoista. Viime kerrasta oli vajaa puoli vuotta ja mua jänskätti aika kovasti... Tää aika on yritetty elää normaalisti ja turhia miettimättä, mutta silti taustalla on jatkuvasti jäytänyt epätietoisuus ja pelko tulevasta. Alkuun rimpuilevalta tättärältä saatiin lopulta hyvin näyte ja Sinikka kertoi tuloksista puhelimella muutaman tunnin kuluttua. Urea- arvo oli NORMAALI!!!!! Ja ihan reilusti. Viimeksi arvot pyörivät hiukan normaalin yli (9,3), mutta nyt mentiin reilusti sisään, arvo oli vaan 3,8 :D :D :D Voi että oli huojentavaa kuulla! Tuntui kuin iso kivi olisi vierinyt sydämeltä. Nyt uskallan taas asettaa tulevaisuudelle suunnitelmat ja tavoitteet :) Täytyyhän noita arvoja toki kontrolloida ja seurata, mutta ainakin tällä hetkellä voin sanoa, että koirani on terve! (tähän pitää kuitenkin mainita, et ei kuitenkaan liian hyvin saa koskaan mennä.. Ollaan taisteltu Raikun mahan kanssa tässä vajaa pari viikkoa. Välillä lähes kunnossa, välillä taas löysällä. Nyt viimein Promax kuurin jälkeen, riisipaastolla sun muulla näyttää tilanne hiljalleen korjaantuneen. Liekkö pöpö jostain lumen alta paljastuneesta herkusta, sekoilua termostaatin osista vai ylipäänsä raja tullut vastaan. Raiku syö kaikkea! Viimeksi alku viikosta suolti n. 20 cm pitkää kangas palaa persauksistaan. Tunnistin koiran pedin pohjaksi, jota oltiin nakerreltu pari päivää aiemmin. Voi luoja näitä lapsia ja niiden maisteluintoa!)
Mutta pääpiirteissään kaikki siis kunnossa. Kevät on tullut, se on ihanaa! Aurinko ja valo saa ihmeitä aikaan ja tuntuu kuin vuorokauteenkin olisi saatu tunteja tuplasti lisää <3 Ei millään malta odottaa, et kesä viimein saapuu täydellä teholla. Hyvää kesän odotusta siis kaikille! ;)
lauantai 2. huhtikuuta 2011
Nyt sitä videoo!
Oli "vähän" ongelmia tän video-operaation kanssa. Eka et ylipäänsä saan kuvattua, sit et löydän liittimen, sit se ei käy omaan läppäriin... Ja nyt sit porukoitten koneella vihdoin onnistui!
Mut tässä sitä enivei nyt on :) Tosi pientä pätkää, eikä osata vielä oikein mitään :) Asenne miehellä on kuiteskin aivan kohdillaan ja mä tykkään siitä. Muutama tuollainen "lelunluovutussessio" löytyy tältäkin videolta. Tässä luovutusasiassa ei olla vieläkään päästy kovin hyviin tuloksiin.. Aaaargh!
Mä niin odottelen kevättä ja sitä et päästään tonne ulos tekemään kaikkee.. mm keppitreeniä ;) Lumella, tiellä on hintsusti hankalaa kun on liukasta. Mut idea alkaa olla miekkosella jo hyvin selvillä. Seuraavaksi lisätään tarkkuutta, haetaan tyyliä paremmaksi ja tuplataan vauhtia :) KOntaktitreenit alkaa kans sujua jo ihan kivasti. Nyt on alkanut selkeesti tarjoomaan itse pysähdyksen (2on2off). Annan jo aika paljon löysää hihnaa ja nykäsen vasta jos meinaa mennä pitkäksi. Katsotaan mitä tulee... Tarkennuksena vaan, et ollaan kuitenkii edelleen olkkarivaiheessa :D
Mut sit, voi kiesus! Toi herra on syönyt loppuviikosta lämpöpatterin termostaatista aika mojovan verran tavaraa, muovia.. Tai ainakaan palaa ei löydy mistään, paskassa on ollut pieniä muovin palasia.. Voi jeesus sentään! Mikä ihme saa koiran vetämään naamaansa kaikkea!! Nyt loppuu kyllä ihan kaiken pureminen. Ulkona saa jättää tästä lähin kepit, kävyt, kaiken! rauhaan. Toivon vaan kovasti, et vatsassa ja suolistossa ei ole mitään isompia paloja vaan kaikki pääsisi ulos oikeaa luonnollista reittiä. Ja tabascoa aletaan viljelemään taas vaaranpaikkoihin kotosalla. Ei tee mies mitään järin isoa tuhoa, mutta pelottaa, et nää on sille vaarallisia, tai vähintään epäterveellisiä, kuitenkin. Onko muilla kokemuksia tällaisen sulamattoman sälän syönnistä?
Mut tässä sitä enivei nyt on :) Tosi pientä pätkää, eikä osata vielä oikein mitään :) Asenne miehellä on kuiteskin aivan kohdillaan ja mä tykkään siitä. Muutama tuollainen "lelunluovutussessio" löytyy tältäkin videolta. Tässä luovutusasiassa ei olla vieläkään päästy kovin hyviin tuloksiin.. Aaaargh!
Mä niin odottelen kevättä ja sitä et päästään tonne ulos tekemään kaikkee.. mm keppitreeniä ;) Lumella, tiellä on hintsusti hankalaa kun on liukasta. Mut idea alkaa olla miekkosella jo hyvin selvillä. Seuraavaksi lisätään tarkkuutta, haetaan tyyliä paremmaksi ja tuplataan vauhtia :) KOntaktitreenit alkaa kans sujua jo ihan kivasti. Nyt on alkanut selkeesti tarjoomaan itse pysähdyksen (2on2off). Annan jo aika paljon löysää hihnaa ja nykäsen vasta jos meinaa mennä pitkäksi. Katsotaan mitä tulee... Tarkennuksena vaan, et ollaan kuitenkii edelleen olkkarivaiheessa :D
Mut sit, voi kiesus! Toi herra on syönyt loppuviikosta lämpöpatterin termostaatista aika mojovan verran tavaraa, muovia.. Tai ainakaan palaa ei löydy mistään, paskassa on ollut pieniä muovin palasia.. Voi jeesus sentään! Mikä ihme saa koiran vetämään naamaansa kaikkea!! Nyt loppuu kyllä ihan kaiken pureminen. Ulkona saa jättää tästä lähin kepit, kävyt, kaiken! rauhaan. Toivon vaan kovasti, et vatsassa ja suolistossa ei ole mitään isompia paloja vaan kaikki pääsisi ulos oikeaa luonnollista reittiä. Ja tabascoa aletaan viljelemään taas vaaranpaikkoihin kotosalla. Ei tee mies mitään järin isoa tuhoa, mutta pelottaa, et nää on sille vaarallisia, tai vähintään epäterveellisiä, kuitenkin. Onko muilla kokemuksia tällaisen sulamattoman sälän syönnistä?
torstai 24. maaliskuuta 2011
viikonlopun kirmailut
Sunnuntaina mentiin koko päivä. Kisat oli meidän uudella hallilla tuossa ihan naapurissa. Musta tila toimi kisapaikkana hyvin, oli ihana kisata lämpimässä ja hyvällä pohjalla. Miinuksena täällä on ehkä lenkkimaastojen vähyys, mutta eiköhän kaikki saanut koiransa lämpättyä :)
Elli sai osallistua kahteen kisaan. Musta agirata oli kiva, joskin ehkä hieman haastava. Hylkyjä taisi ropista niin, et 2/3 jäi ilman tulosta. Mut mepäs tehtiin Ellin kans nolla :) Sijoituttiin kolmansiksi. Hyvä mumma! Se liikkuin ihan kivasti, oikeesti tosi kivasti! Siis jos ottaa huomioon että reilun viikon päästä läjähtää 10 vuotta pykälään <3 Vielä pistää kampoihin nuoremmilleen ihan tosissaan! Et täältä tullaan kesä ja SM!! :)
Hyppikseltä sitten Hyl. Rata rullasi meillä hyvin, mutta yksi ahdas paikka ja liukas liito-oravani karkasi näpeistä sivu hypylle. Hyvällä mielellä kuitenkin loppuun!
Adalla oli hyvä päivä. Hyppikselle odoteltaessa neiti kävi kyllä kuumana. Huokaus, et oli hyppis eikä agirata :D Yksi hypyltä tiukasti tehty vastaanotto toi koiraa jaloille ja sai aikaan valumista selän taa. Muuten oivallinen rata, nolla ja voitto :)
Toka rata oli sama missä Ellin kans onnistuttiin. Tällä radalla oli putkesta 90 asteen kääntö puomille, jonka alla majaili putki. Suu oli ohjaajan juoksulinjan puolella ja Ada suikkasi mun nenän edestä putkeen puomin sijaan. Hassu hylky, sillä luotin tässä koiraani. Yleisöstä oli kuitenkin näkynyt, että Ada otti putkelta linjan aluksi kohti edessä olevaa A:ta, lähti sitten vinosti kohti puomia, mutta valitsi kuitenkin paremmassa linjassa olleen putken. Eli otanpas koirani ensi kerralla paremmin kiinni sieltä putkelta. Tällä radalla uusin vielä A:n, sillä vaikkakin kontakti otettiin, se yksi askel lisää puuttui..
Vika rata oli reipas vauhtinen ja selkeä agirata, jossa rytmittäminen oli kuitenkin tärkeää. Heti alussa nyrjäytin nilkkani ja lensin persiilleni (taas!!). No ei mitään, Ada lähti suorittamaan putken ja kerkesin itse ylös. Tällä radalla kaikki onnistui aikas jees. Keinu olis voinut olla nopeampi, en tiedä mitä oikein himmasi liian aikasin.. Samoin viimeisessä putkessa viipyi ihmeen kauan, varmaan pyörähti nenälleen tai jotain :) Hyvä rata kuitenkin, nolla ja toinen sija :) Meidän treeniryhmä vei kaikki palkinnot, Ralli ja Anni (nousivat vasta kolmosiin ja heti Serti aivan mahtavalla radalla!) voittivat, Iitu ja Elisa oli kolmansia. Aika hienosti! :)
Raikuli oli kisamaskottina mukana. Pääasiassa odotteli autossa (ja kiltisti odottelikin) ja osallistui lämmittelyihin/jäähyttelyihin. Vähän jännitin, kuinka otti nokkiinsa edellisviikonlopun belggaripöläytyksestä, mutta ei mitään. Oli ihanan reipas, sosiaalinen oma itsensä jälleen :) Äänekäs vain välillä. Mut siihen saa kuitenkin tarvittaessa nopeasti hyvän kontaktin ja yhteyden, eli kiepit ei nouse onneksi liikaa. HIano! :)
Tämmöstä tällä kertaa. Voin kertoo, et illalla kun pääsin kotiin niin aika selvää kauraa olin. Melko rankkaa kun jatkuvaan on liikkeessä, lämppää, jäähkää, kisaa... En istunut varmaan kertaakaan siinä 6,5 tunnissa.. Käy urheilusta ;)
Nyt, hyvää viikonlopun alkua kaikille!
Elli sai osallistua kahteen kisaan. Musta agirata oli kiva, joskin ehkä hieman haastava. Hylkyjä taisi ropista niin, et 2/3 jäi ilman tulosta. Mut mepäs tehtiin Ellin kans nolla :) Sijoituttiin kolmansiksi. Hyvä mumma! Se liikkuin ihan kivasti, oikeesti tosi kivasti! Siis jos ottaa huomioon että reilun viikon päästä läjähtää 10 vuotta pykälään <3 Vielä pistää kampoihin nuoremmilleen ihan tosissaan! Et täältä tullaan kesä ja SM!! :)
Hyppikseltä sitten Hyl. Rata rullasi meillä hyvin, mutta yksi ahdas paikka ja liukas liito-oravani karkasi näpeistä sivu hypylle. Hyvällä mielellä kuitenkin loppuun!
Adalla oli hyvä päivä. Hyppikselle odoteltaessa neiti kävi kyllä kuumana. Huokaus, et oli hyppis eikä agirata :D Yksi hypyltä tiukasti tehty vastaanotto toi koiraa jaloille ja sai aikaan valumista selän taa. Muuten oivallinen rata, nolla ja voitto :)
Toka rata oli sama missä Ellin kans onnistuttiin. Tällä radalla oli putkesta 90 asteen kääntö puomille, jonka alla majaili putki. Suu oli ohjaajan juoksulinjan puolella ja Ada suikkasi mun nenän edestä putkeen puomin sijaan. Hassu hylky, sillä luotin tässä koiraani. Yleisöstä oli kuitenkin näkynyt, että Ada otti putkelta linjan aluksi kohti edessä olevaa A:ta, lähti sitten vinosti kohti puomia, mutta valitsi kuitenkin paremmassa linjassa olleen putken. Eli otanpas koirani ensi kerralla paremmin kiinni sieltä putkelta. Tällä radalla uusin vielä A:n, sillä vaikkakin kontakti otettiin, se yksi askel lisää puuttui..
Vika rata oli reipas vauhtinen ja selkeä agirata, jossa rytmittäminen oli kuitenkin tärkeää. Heti alussa nyrjäytin nilkkani ja lensin persiilleni (taas!!). No ei mitään, Ada lähti suorittamaan putken ja kerkesin itse ylös. Tällä radalla kaikki onnistui aikas jees. Keinu olis voinut olla nopeampi, en tiedä mitä oikein himmasi liian aikasin.. Samoin viimeisessä putkessa viipyi ihmeen kauan, varmaan pyörähti nenälleen tai jotain :) Hyvä rata kuitenkin, nolla ja toinen sija :) Meidän treeniryhmä vei kaikki palkinnot, Ralli ja Anni (nousivat vasta kolmosiin ja heti Serti aivan mahtavalla radalla!) voittivat, Iitu ja Elisa oli kolmansia. Aika hienosti! :)
Raikuli oli kisamaskottina mukana. Pääasiassa odotteli autossa (ja kiltisti odottelikin) ja osallistui lämmittelyihin/jäähyttelyihin. Vähän jännitin, kuinka otti nokkiinsa edellisviikonlopun belggaripöläytyksestä, mutta ei mitään. Oli ihanan reipas, sosiaalinen oma itsensä jälleen :) Äänekäs vain välillä. Mut siihen saa kuitenkin tarvittaessa nopeasti hyvän kontaktin ja yhteyden, eli kiepit ei nouse onneksi liikaa. HIano! :)
Tämmöstä tällä kertaa. Voin kertoo, et illalla kun pääsin kotiin niin aika selvää kauraa olin. Melko rankkaa kun jatkuvaan on liikkeessä, lämppää, jäähkää, kisaa... En istunut varmaan kertaakaan siinä 6,5 tunnissa.. Käy urheilusta ;)
Nyt, hyvää viikonlopun alkua kaikille!
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Kisakausi korkattu
Nonni. Lauantaina Varkaudessa päästiin vihdoin kisaradalle Adan kanssa. Takana siis 5 kk tauko kisaamisesta. JOtenkin oli kiva mennä kisaamaan, mut samalla aika orpo olo. Lähdettiin radalle toisena ja kaikki rutiinit oli ihan hukassa. :D
Rauno oli tehnyt jouhevat ja vauhdikkaat radat, hieman epätavallisilla rataprofiileilla. Ihan hauskoja kuvioita. Eka rata lähti ok. Jonnekkin puoleen väliin tehtiin hyvää rataa, kunnes kepeillä alkoi harominen. Ada haki keppejä ja oli ajautumassa sivuun, mutta taipui vielä oikeaan väliin. Kohta lensi kuitenkin muurin palikat (melkoisen suoralla osuudella vielä) ja heti perään oli tehtävä loiva 180 asteen valssi puomia kohti. Mietin tota kohtaa jo rataantutustumisessa, et pitää malttaa ohjata puomille eikä pitää kiirettä. Nooo, vitonen alla vei ilmeisesti ajatukset jo maaliin ja niinpä vain vedätin koiran ohi puomin. Palattiin ja Ada otti kontaktinkin oikein hienosti :)
Toka rata oli hauska. Muutama hieman pitkä kaarros, mut pääasiassa oikein kelvollista työskentelyä. Hyvä juoksu A ja selkeä ja hallittu puomin kontakti :) Nolla ja voitto. :) Hyvä Pudeliuska!
Raiku oli seuramiehenä matkassa. Piia kasvattaja napsi joitakin kuvia ja näkipä Raiku ihanaa Siro siskoaankin. Leikithän siinä syntyi maneesin p###sella pohjalla :D Raiku käyttäytyi oikein mallikkaasti. Oli nätisti lämppäkävelyillä mukana, odotti hiljaa autossa nukkuen kun me Adan kanssa oltiin menossa ja keskittyi hyvin minuun maneesissa kisojen vilskeessä. Sillä on kyllä ihailtava keskittymiskyky tuollaisissa asioissa. Pystyi leikkimään ja repimään lelua vaikka ympärillä oli hälyä koko ajan. Myös rauhallisemmat jutut sujui; jäi paikalleen ja teki Tokon alkeita. Taitava! Yksi harmittava tilanne syntyi ihan lopussa, kun eräs yliterävä belgialainen pääsi rouhaisemaan ohi kävelevää pikku miestäni. Ei ottanut sen kummemmin nokkiinsa, kun pystyi heti perään taas leikkimään mun kanssa lelulla, mutta tuli kuitenkin varovaisemmaksi. Pälyili enemmän muita, varsinkin isoja koiria ja oli selvästi vähän varuillaan. Inhottavaa, kun nuorelle koiralle sattuu näin... :/
Meidän kisakausi jatkuu ensi viikonloppuna HuPun kisoilla. Ekat kisat meidän uudella, hienolla hallillamme. Myös Elli pääsee pitkästä aikaa kisabaanalle :) Pitäkää varanne, mummot jyrää :D :D
p.s. Mulla oli videokamera mukana tänään hallilla ja otin Raikun tekemisistä vähän pätkää talteen. Mut nyt on kaapeli vielä kateissa, joten en saa videoo koneelle. Jahka sen löydän niin yritän saada tännekin jotain esille...
Rauno oli tehnyt jouhevat ja vauhdikkaat radat, hieman epätavallisilla rataprofiileilla. Ihan hauskoja kuvioita. Eka rata lähti ok. Jonnekkin puoleen väliin tehtiin hyvää rataa, kunnes kepeillä alkoi harominen. Ada haki keppejä ja oli ajautumassa sivuun, mutta taipui vielä oikeaan väliin. Kohta lensi kuitenkin muurin palikat (melkoisen suoralla osuudella vielä) ja heti perään oli tehtävä loiva 180 asteen valssi puomia kohti. Mietin tota kohtaa jo rataantutustumisessa, et pitää malttaa ohjata puomille eikä pitää kiirettä. Nooo, vitonen alla vei ilmeisesti ajatukset jo maaliin ja niinpä vain vedätin koiran ohi puomin. Palattiin ja Ada otti kontaktinkin oikein hienosti :)
Toka rata oli hauska. Muutama hieman pitkä kaarros, mut pääasiassa oikein kelvollista työskentelyä. Hyvä juoksu A ja selkeä ja hallittu puomin kontakti :) Nolla ja voitto. :) Hyvä Pudeliuska!
Raiku oli seuramiehenä matkassa. Piia kasvattaja napsi joitakin kuvia ja näkipä Raiku ihanaa Siro siskoaankin. Leikithän siinä syntyi maneesin p###sella pohjalla :D Raiku käyttäytyi oikein mallikkaasti. Oli nätisti lämppäkävelyillä mukana, odotti hiljaa autossa nukkuen kun me Adan kanssa oltiin menossa ja keskittyi hyvin minuun maneesissa kisojen vilskeessä. Sillä on kyllä ihailtava keskittymiskyky tuollaisissa asioissa. Pystyi leikkimään ja repimään lelua vaikka ympärillä oli hälyä koko ajan. Myös rauhallisemmat jutut sujui; jäi paikalleen ja teki Tokon alkeita. Taitava! Yksi harmittava tilanne syntyi ihan lopussa, kun eräs yliterävä belgialainen pääsi rouhaisemaan ohi kävelevää pikku miestäni. Ei ottanut sen kummemmin nokkiinsa, kun pystyi heti perään taas leikkimään mun kanssa lelulla, mutta tuli kuitenkin varovaisemmaksi. Pälyili enemmän muita, varsinkin isoja koiria ja oli selvästi vähän varuillaan. Inhottavaa, kun nuorelle koiralle sattuu näin... :/
Meidän kisakausi jatkuu ensi viikonloppuna HuPun kisoilla. Ekat kisat meidän uudella, hienolla hallillamme. Myös Elli pääsee pitkästä aikaa kisabaanalle :) Pitäkää varanne, mummot jyrää :D :D
p.s. Mulla oli videokamera mukana tänään hallilla ja otin Raikun tekemisistä vähän pätkää talteen. Mut nyt on kaapeli vielä kateissa, joten en saa videoo koneelle. Jahka sen löydän niin yritän saada tännekin jotain esille...
perjantai 11. maaliskuuta 2011
@ Koli
Talviloma lähenee uhkaavasti loppuaan. Ilmat ovat olleet ihanat (paitsi tänään on tullu tuutista lunta kyllä ihan kivasti), aurinko paistanut ja kevättä on ollu selkeesti ilmassa. <3
Vietettiin siis ma - ke ihanat päivät Kolilla. Yövyttiin Kolin päällä sijaitsevassa Sokos hotellissa, ehkä parhaat hotellinäköalat ikuna. Hiihdettiin, lautailtiin ja käveltiin kauniissa luonnossa. Oli muuten hiihtoreitit jollaisia saa hakea :D 7 km lenkki sisälsi ehkä 5 km joko hurjaa laskua tai JYRKKÄÄ nousua.. Huh!
Koirat käyttäytyi ihan jees. Raiku oli ekaa kertaa hotellissa ja mallikkaasti käyttäytyi hänkin. Meidän huone oli ihan sisääntulo oven vieressä, joten trafiikkia ulkopuolella oli aika paljon. Siihen nähden kaikki oli yllättävän rentoja. Itseä häiritsi varmaan enemmän penskojen kilpajuoksut hotellin käytävällä ( ekana iltana kävin jopa yöpuvussa ojentamassa kakaroita käytävällä :D), sekä naapurin mäyräkoiraherra, joka tuntui karkaavan ovesta käytävään haukkumaan joka kerta kun huoneen ovi avautui.. Ja eräskin sakemanni juoksenteli hotellin käytävällä ja pihalla VAPAANA. Kiva kun on kiltti koira joo, mutta että koira jolkottelee jopa aamiaiskattauksia ihastelemaan omistajan lörpötellessä respassa niin hohhoijaa. Ei voi käsittää... :/
Tässä vielä kuvasatoa matkalta.
Ada ei oikein välitä olla kuvattavana...
Koko porukka Ukko-Kolin huipulla
Raikullekin olis minttuKaakao maistunu..
Tuuli meinasi viedä shetlantilaisia :)
Treenattukin on. Adan kanssa käytiin tekemässä torstaina ratatreenit yhdessä Oilin ja Elisan kanssa. Voin kertoo, että tarpeeseen tuli :D Ei olla tehty pitkilleen pitkää rataa koko kentällä. Nyt tehtiin pitkää rataa kisanomaisesti ja korjailematta virheitä. Yksi veto ja pihalle. Tällaista oman pään kestämistreeniä kaipaa aina väliin todella :) Kesää kohti näitä tullaan tekemään lisää.
Ja sit Raiku. Se on ollu parit viimetreenit aika loistava. Ei sillä, aina se on suht makee ollu (varsinkii se työmotivaatio ja taistelutahto<3), mut nyt jotain on menny aika paljon eteenpäin. Vauhti on kasvanu niin, et meikällä on kiire, irtoominen on jo hyvällä mallilla, putkileikkaukset toimii aika jees.... "Radat" on edelleen melko suoraviivaisia ja sisältävät vaan putkia ja pikkuhyppyjä. Tällä haluun vaan tehdä sen kovan palon eteen päin. Erikseen on aina otettu pussia (toimii), rengasta (alkaa toimia), kännöstreeniä (toimii) sekä takaakiertoja (toimii). Oon nyt tehny niin, et treeni on joka kerralle aika tarkkaan suunniteltu, jotta saan pidettyä paketin kasassa ja maltan olla ottamatta liikaa :D Tämä on kyllä toiminut hyvin. Ja kiva on muutenkin nähdä, et poika keskittyy kentällä vaan minuun. Lelulla kun palkkaa, niin eipä lähde huitelemaan silloinkaan vaan juoksee mun jalkojen väliin ja tappaa leluaan siellä.. Kävelee mun jalkojen välissä vaan koko aja´n, teinpä mitä vaan :D Hassu mies! Kepeilläkin ollaan edetty sen verran, et enää en tarvii näyttää paljoo kättä. Vaan sen, et saadaan alku käyntiin. (ja ihan tarkennuksena, keppejähän meillä on tässä vaiheessa vaan neljä :D) Keppejä ja kontakteja (siis alastuloa) ollaan vielä otettu vaan kotosalla. Haluun et menee täällä aikas todella hyvin ennen kuin siirrytään isompaan häiriöön hallille. :)
Huuih, huomenna kisat Adan kanssa. Ekat viiteen kuukauteen!!! :D Yritämme pysyä kartalla. Ja sunnuntaille luvassa taas aksaa, Virran Raunon koulutusta tarjolla heti aamutuimaan. :)
Hyvää viikonloppua kaikille!
Vietettiin siis ma - ke ihanat päivät Kolilla. Yövyttiin Kolin päällä sijaitsevassa Sokos hotellissa, ehkä parhaat hotellinäköalat ikuna. Hiihdettiin, lautailtiin ja käveltiin kauniissa luonnossa. Oli muuten hiihtoreitit jollaisia saa hakea :D 7 km lenkki sisälsi ehkä 5 km joko hurjaa laskua tai JYRKKÄÄ nousua.. Huh!
Koirat käyttäytyi ihan jees. Raiku oli ekaa kertaa hotellissa ja mallikkaasti käyttäytyi hänkin. Meidän huone oli ihan sisääntulo oven vieressä, joten trafiikkia ulkopuolella oli aika paljon. Siihen nähden kaikki oli yllättävän rentoja. Itseä häiritsi varmaan enemmän penskojen kilpajuoksut hotellin käytävällä ( ekana iltana kävin jopa yöpuvussa ojentamassa kakaroita käytävällä :D), sekä naapurin mäyräkoiraherra, joka tuntui karkaavan ovesta käytävään haukkumaan joka kerta kun huoneen ovi avautui.. Ja eräskin sakemanni juoksenteli hotellin käytävällä ja pihalla VAPAANA. Kiva kun on kiltti koira joo, mutta että koira jolkottelee jopa aamiaiskattauksia ihastelemaan omistajan lörpötellessä respassa niin hohhoijaa. Ei voi käsittää... :/
Tässä vielä kuvasatoa matkalta.
Ada ei oikein välitä olla kuvattavana...
Koko porukka Ukko-Kolin huipulla
Raikullekin olis minttuKaakao maistunu..
Tuuli meinasi viedä shetlantilaisia :)
Treenattukin on. Adan kanssa käytiin tekemässä torstaina ratatreenit yhdessä Oilin ja Elisan kanssa. Voin kertoo, että tarpeeseen tuli :D Ei olla tehty pitkilleen pitkää rataa koko kentällä. Nyt tehtiin pitkää rataa kisanomaisesti ja korjailematta virheitä. Yksi veto ja pihalle. Tällaista oman pään kestämistreeniä kaipaa aina väliin todella :) Kesää kohti näitä tullaan tekemään lisää.
Ja sit Raiku. Se on ollu parit viimetreenit aika loistava. Ei sillä, aina se on suht makee ollu (varsinkii se työmotivaatio ja taistelutahto<3), mut nyt jotain on menny aika paljon eteenpäin. Vauhti on kasvanu niin, et meikällä on kiire, irtoominen on jo hyvällä mallilla, putkileikkaukset toimii aika jees.... "Radat" on edelleen melko suoraviivaisia ja sisältävät vaan putkia ja pikkuhyppyjä. Tällä haluun vaan tehdä sen kovan palon eteen päin. Erikseen on aina otettu pussia (toimii), rengasta (alkaa toimia), kännöstreeniä (toimii) sekä takaakiertoja (toimii). Oon nyt tehny niin, et treeni on joka kerralle aika tarkkaan suunniteltu, jotta saan pidettyä paketin kasassa ja maltan olla ottamatta liikaa :D Tämä on kyllä toiminut hyvin. Ja kiva on muutenkin nähdä, et poika keskittyy kentällä vaan minuun. Lelulla kun palkkaa, niin eipä lähde huitelemaan silloinkaan vaan juoksee mun jalkojen väliin ja tappaa leluaan siellä.. Kävelee mun jalkojen välissä vaan koko aja´n, teinpä mitä vaan :D Hassu mies! Kepeilläkin ollaan edetty sen verran, et enää en tarvii näyttää paljoo kättä. Vaan sen, et saadaan alku käyntiin. (ja ihan tarkennuksena, keppejähän meillä on tässä vaiheessa vaan neljä :D) Keppejä ja kontakteja (siis alastuloa) ollaan vielä otettu vaan kotosalla. Haluun et menee täällä aikas todella hyvin ennen kuin siirrytään isompaan häiriöön hallille. :)
Huuih, huomenna kisat Adan kanssa. Ekat viiteen kuukauteen!!! :D Yritämme pysyä kartalla. Ja sunnuntaille luvassa taas aksaa, Virran Raunon koulutusta tarjolla heti aamutuimaan. :)
Hyvää viikonloppua kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)